MIELI
JA RUOKAVALIO
Kala hyväksi mielenterveydelle
Myös
masennusta voi ehkäistä terveellisillä
elintavoilla, kuten oikealla ruokavaliolla. Mielialan
kannalta tärkeässä asemassa ovat
omega-3-rasvahapot, joita on etenkin kalassa.
Depressio
on Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, noussut
merkittäväksi kansanterveys-ongelmaksi.
Näin siitäkin huolimatta, että masennustilojen
hoitoon on viimeisten 10-15 vuoden aikana on kehitetty
aiempaa tehokkaampia lääkkeitä ja
muita hoitomuotoja. Lääketieteen tohtori,
psykiatrian erikoislääkäri Antti
Tanskasen mielestä lääkitys ja
muu hoito eivät riitä ratkaisemaan vakavia
mielenterveysongelmia vaan ennaltaehkäiseviin
toimenpiteisiin tulisi kiinnittää entistä
enemmän huomiota. Tanskanen puhui Terveys 2001-päivillä
ruokavalion merkityksestä mielenterveydelle.
Puolustautumiskyvyn
kunnossapitoa
Terveellinen ravinto, säännöllinen
liikunta, riittävä lepo ja kohtuullinen
nautintoaineiden käyttö ovat tärkeitä
ennaltaehkäisevässä mielenterveyshoidossakin.
- Väärät elintavat johtavat aivojen
vastustuskyvyn laskuun, jolloin ihmisen psyykkinen
puolustautumiskyky pettää helpommin, Antti
Tanskanen selvensi elintapojen merkitystä mielenterveydelle.
Tärkeät
rasvahapot
Tutkimusten
mukaan ravinto näyttäisi todellakin
vaikuttavan mielenterveyteen. Mielialan kannalta
keskeisessä asemassa ovat omega-3-rasvahapot,
jotka ovat elintärkeitä keskushermoston
solukalvojen toiminnalle. Näiden monityydyttämättömien
rasvahappojen puutteen on epäilty jo pitkään
olevan eräs masennuksen syytekijä. Omega-3-rasvahappojen
pitoisuus on suurin rasvaisissa merikaloissa
(lohi, silli, silakka) ja kalaöljyissä.
Kansainvälisistä
tutkimuksista on käynyt ilmi, että niissä
maissa, joissa syödään paljon kalaa,
masentuneisuuden esiintyvyys on alhaisempi kuin
maissa, joissa kalaa käytetään ravinnoksi
vähemmän. Kalan syönnin ja masentuneisuuden
yhteyttä on selvitetty myös Suomessa Pohjois-Savossa
tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tutkimus osoitti,
että kalaa kaksi kertaa viikossa tai useammin
syövillä masennusta esiintyi vähemmän
kuin kalaa harvemmin syövillä. On myös
havaittu, että mitä vähemmän
masennuspotilas saa ravinnosta omega-3-rasvahappoja,
sitä vaikea-asteisempi masennus on.
Kalaa
ja kasviöljyjä
Tanskanen
suositteleekin, että kalaa kannattaisi syödä
ravitsemussuositusten mukaisesti ainakin kaksi
kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Yllä
mainittujen lohen, sillin ja silakan lisäksi
hyviä omega-3-lähteitä ovat kuha
ja muikku sekä erilaiset kalasäilykkeet
(sardiinit, simpukat, mustekalat jne.). Jos kala
ei maistu tai sille on allerginen, voi kokeilla
kalaöljykapseleita.
Myös
kasviöljyjä käyttämällä
voi lisätä välttämättömien
omega-3 -rasvahappojen saantia. Monet kasviöljyt
sisältävät ihmiselle
välttämätöntä alfalinoleenihappoa,
josta elimistössä syntyy pitkäketjuisia
omega-3 -rasvahappoja. Tätä alfalinoleenihappoa
on muun muassa rypsi-camelina- ja pellavansiemenöljyissä.
Oliiviöljyn rasvahappokoostumus ei sen sijaan
ole edellisten veroinen, sillä siinä ei
ole alfalinoleenihappoa lainkaan.
Liiallinen
nautiskelu masentaa
Antti
Tanskanen muistutti, että ravinto on vain yksi
tekijä pitkässä listassa elintapoja,
jotka vaikuttavat ihmisen mielenterveyteen ja masennusriskiin
Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun
muassa liikunta, levon määrä sekä
tupakan- ja alkoholinkäyttö.
Tanskanen
toi esitelmässään lyhyesti esiin
tupakan ja alkoholin masentavavan vaikutuksen. Tupakka
vaikuttaa aivojen dopamiiniaineenvaihduntaan ja
kasvattaa siten masennusriskiä. Alkoholi puolestaan
hajottaa välillisesti tryptofaanihappoa ja
estää serotoniinin muodostumista aivoissa.
Ns. krapulamorkkiksessa onkin kyse juuri alkoholin
aiheuttamasta lyhytaikaisesta masennuksesta.
Antti
Tanskanen: Syö iloksesi! Oikea ravinto nostaa
mielialaa. Terveys 2001
