Puutarhaterapiassa kasvi hoitaa ihmistä

Jos haluat onnelliseksi, ryhdy puutarhuriksi.
Vanha kiinalainen sananlasku

Moni viherpeukalo on havainnut, että puutarhaa hoitaessaan tulee hoitaneeksi samalla päätään. Puutarhaterapiassa puutarhatyöskentelyn terapeuttista vaikutusta käytetään tietoisesti hyväksi.

Puutarhaterapia on toimintaterapian muoto, jota voidaan yhdessä mielikuvatekniikoiden ja työterapian kanssa hyödyntää hoitotyössä muun muassa kehitysvammaisten, vanhusten, mielenterveysongelmista kärsivien sekä alkoholi- ja huumeongelmaisten parissa. Suomessa puutarhaterapiaa käytetään osana hoitotyötä esimerkiksi Kellokosken sairaalassa.

Puutarhaterapiasta on havaittu olevan erinomaista apua myös liikenneonnettomuudessa vammautuneiden kuntouttamisessa. Sitä voidaan käyttää niin ikään lastenkasvatuksen tukena esim. päiväkodeissa.

Voiman tunnetta

Puutarhaterapia on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa jo 1600-luvulla havaittiin, että puutarhanhoito vaikuttaa suotuisasti ihmisen hyvinvointiin. Puutarhanhoitoa tuolloin harrastaneet amerikkalaiset yläluokan naiset harjoittivat myös terveitä elintapoja, olivat onnellisia ja kokivat voiman tunteita.

Ihmisen ei tarvitsekaan olla ns. sairas hyötyäkseen puutarhan terapeuttisista vaikutuksista. Puutarhan rauhoittavasta, eheyttävästä ja itsetuntoa kohottavasta vaikutuksesta hyötyvät myös tavalliset viherpeukalot, kunhan vain lähestyvät puutarhaa oikealla asenteella: ilman stressiä.

Voimavarat esiin kaivavaa

Puutarhaterapian keskeinen tavoite on saada yksilö hyödyntämään piilossa olevia psyykkisiä voimavarojaan entistä paremmin. Hoitotyön osana käytettävä puutarhaterapia perustuu vuorovaikutukseen, jonka osapuolia ovat potilas, terapeutti ja kasvit.

- Terapeutti luo kanavan kasvin ja potilaan välille. Tapahtuu energianvaihtoa, joka alkaa vaikuttaa mielen alueella. Kun ihminen hoitaa kasvia, niin kasvi alkaa huomaamatta hoitaa ihmistä, toteaa puutarhaterapeutti, sosiaalipsykologi Kalervo Nikkilä.

Nikkilä työskentelee puutarhaterapeuttina sekä opettaa puutarhaterapian käyttöä hoitotyössä hoitoalan ammattilaisille Ilomantsin oppimiskeskuksessa. Aikaisemmalta ammatiltaan Nikkilä on puutarhateknikko, joten hänellä on hyvin käytännönläheinen tuntuma puutarhaan ja sen hoitoon.

Näkymiä avaavaa

Puutarhaterapia on työskentelymuoto, jolle pitäisi Nikkilän mukaan varata keskimäärin puoli vuotta aikaa. Kasvien kasvu kun ei tapahdu hetkessä. Tähän liittyy myös yksi niistä asioista, joita puutarhatyöskentely voi opettaa ihmiselle: myös omalle kasvulle ja eri asioille pitää antaa aikaa.

Kasvien elämä vertautuu muutenkin ihmisen elämään ja auttaa ihmistä ymmärtämään elämää, sen monimuotoisuutta ja toisaalta rajallisuutta.

Puutarhaa hoitaessa voi myös herätä ajatus: jos hoidan kasvia, miksen hoitaisi itseänikin. Nikkilä kertoo esimerkin amerikkalaisesta psykiatrisesta sairaalasta. Erittäin depressiivinen ja syrjäänvetäytyvä, ulkonäkönsä hoidon täysin laiminlyönyt nainen kävi puutarhaterapiassa kerran ja toisenkin, kunnes päätti jäädä ryhmään. Yhtenä päivänä nainen ilmestyi paikalle kasvot pestyinä ja hiukset kammattuina.

Eheyttävää ja itsetuntoa kohottavaa

Yksi puutarhatyöskentelyn parhaita puolia on se, että siinä näkee konkreettisesti kasvun ihmeen ja voi vielä sanoa olleensa osallisena tuon ihmeen tuottamisessa. "Minä kasvatin tämän kukan."
- Itsetunto kohoaa ja ihminen kokee, ettei voi olla täysin huono, koska on kerran kyennyt saamaan aikaiseksi jotakin niin kaunista, Nikkilä sanoo.

Tämä oman arvon löytäminen on tärkeää esimerkiksi päihdeongelmaisille, mutta siitä hyötyvät ns. terveetkin ihmiset. Nikkilä on pitänyt puutarhakursseja työttömille ja on havainnut, että niillä on ollut osallistujiin selvästi itsetuntoa kohottava vaikutus.

Aggressioita purkavaa

Myös puutarhatyöskentelyn fyysisyys on merkittävä osa sen terapeuttista vaikutusta. Fyysisen työn kautta saadaan purettua aggressioita ja sen mukanaan tuomia ongelmia. Työ väsyttää ja rentouttaa ja auttaa ihmistä kontrolloimaan omaa käytöstään, mikä puolestaan edesauttaa itsetunnon parantumista ja kohoamista.

Puutarhaterapialla on lisäksi havaittu olevan monia muitakin hyviä vaikutuksia. Sen avulla voidaan muun muassa parantaa ihmisen havaintokykyä sekä kehittää kehontuntemusta ja motoriikkaa.

Omaa aikaa antavaa

Puutarha on hyvää itsehoitoa terveemmällekin viherpeukalollekin. Monet, etenkin naiset, kokevat Nikkilän mukaan, että he saavat puutarhan kautta itselleen omaa aikaa ja omaa tilaa. Puutarhassa voi kykkiä kaikessa rauhassa ilman, että puoliso ihmettelee missä sinä olet ja mitä sinä teet.

Ihmisen ehdoilla

Tavallisia viherpeukaloita Nikkilä neuvoo suhtautumaan puutarhaan oikealla asenteella.
- Jos puutarhaan menee stressaantuneena, sillä mielialalalla, että tuokin pitää tehdä, niin herää kysymys, kannattaako sinne mennä ollenkaan, Nikkilä heittää.

Nikkilän mielestä puutarhassa ei ensinnäkään tarvitse tehdä välttämättä mitään. Siellä voi vain olla ja aistia, nauttia joko yksinolosta tai yhdessäolosta perheen kanssa.

Toisekseen puutarha pitäisi rakentaa perheen ehdoilla. Miten paljon aikaa ja voimia meidän perheellämme on hoitaa tätä puutarhaa?
- Jos molemmat vanhemmat käyvät ansiotyössä, niin ei siinä kauhean suuritöistä puutarhaa kannata yleensä ottaa hoidettavakseen, Nikkilä toteaa.

Lisätietoa mm. puutarhaterapiakoulutuksesta löytyy Kalervo Nikkilän sivuilta:
http://kotisivu.dnainternet.net/knikkila/

Etusivu>Terveyskammari >Mielenterveys