Etusivu >Puutarha >Puutarhanhoito >Puutarhakasvit >Perennat

Perennat puutarhassa

Perennat ovat monivuotisia kasveja joiden maanpäälliset osat useimmiten kuihtuvat talveksi.
Perennoja on monenlaisia, hyvin värikkäästi kukkivia sekä yksinkertaisempia, ja tuoksuvia tai tuoksuttomia. Perennoja voi istuttaa sinne mihin pensaita esimerkiksi ei voi: räystään alle kattolumen tippumispaikoille, puiden alle, rinteisiin (rinteisiin sopii myös pensaat).
Muista perennoja istuettaessa kuitenkin että ne vaativat silti hoitoa, eivätkä kasva aivan omin nokkineen! Toiset perennat vaativat jakamista, toiset eivät säily kilpailussa rikkakasvien kanssa. Lisäksi on huolehdittava lannoituksesta, kalkituksesta ja rikkaruohojen torjunnasta.

Perennapenkin suunnittelu
Valitse perennapenkkisi paikaksi sellainen missä voit ihailla sen komeutta.
Valitse penkkiin samanlaisissa olosuhteissa viihtyviä perennoja esim. valon-, lannoituksen-, kalkituksen ja mullan suhteen.
Istuta matalat eteen ja korkeimmat taakse.
Ehkä haluat myös että penkissä on aina jokin perenna kukassa, kaikki eivät kuki koko kesää.
Istuta aina useampi samanlajin perenna vierekkäin. Jos valitset liian monta lajia penkkiisi siitä tulee liian levottoman näköinen.
Perennapenkkiin voi myös istuttaa aikaisin kukkivia sipulikukkia. Muuten penkkisi on aika tyhjä ja eloton alkukeväästä.
Taimet ovat aika arvokkaita, jos ostat kaikki valmiina taimistolta. Jos maltat odottaa penkin valmistumista, voit kasvattaa osan taimista itse siemenistä tai jakamalla jo jonkin kesän kasvaneita perennoja. Tietenkin voit myös pyytää naapurilta taimia jos hän vaikka on "puhdistamassa" omaa rönsyilevää perennapenkkiään.
Voit tietysti ostaa taimia "huonoon" aikaa eli silloin kun ne myydään pilkkahinnalla pois; juhannuksena ja syksyllä. Niiden istutus vaatii tuuria, enemmän kastelua tai lämmintä pitkää syksyä!
Vinkkejä perennapenkin suunnitteluun.

Perennojen hoito
Kun istutat perennat kosteaan maahan ne juurtuvat aika nopeasti. Jos kuumat ja kovin aurinkoiset päivät iskevät, suihkuttele juuri istutettujen perennojen lehtiä, ne eivät vielä saa tarpeeksi kosteutta juurien kautta.
Kasvavien perennojen pitäisi selvitä ilman kastelua, mutta jos joudut kastelemaan hellekausina, tee se järkevästi: kastele illalla tai aamulla, kastele runsaasti harvoin. Jos tiputtelet vettä silloin tällöin kasvin juuret kasvavat pintamaata ja kosteutta kohti.
Korkeita perennoja joudut ehkä tukemaan. Myös suurikukkaiset kukkivat perennat vaativat tukea esim. korkeat Daaliat.
Jos perennat on istutettu oikealle vyöhykkeelle kasvamaan, ne eivät tarvitse talvisuojausta, mutta jos perennasi ovat arkoja ja lunta ei tule penkille talven suojaksi voit suojata niitä esimerkiksi havunoksilla.

Minkälaiseen kasvumaahan istutat?
Tutki tarkkaan ja kysele minkälaisessa maassa valitsemasi perennat viihtyvät!
Kasveilla on hyvinkin erilaiset vaatimukset maalajin, ravinteiden, happamuuden ja maan kosteuden suhteen.
Savimaa on aika huono paikka kasveille koska se tiivistyy, on kylmä ja jäätyy talvella. Saviseen maahan lisätään karkeata hiekkaa ja turvetta ainakin puolet 30 sentin multakerroksesta (useimmat perennat vaativat noin 30 sentin multakerroksen kasvualustakseen). Hiesu ja hietamaat vaativat samanlaisen maanparannuksen kun savimaa.
Hiekkamaa on liian kuiva ja ravinteeton useimmille perennoille. On perennoja jotka viihtyvät siinäkin (katso Kivikkoperennat). Hiekkamaahan lisätään multaa (kompostimultaa) ja turvetta jotka sisältävät ravinteita.
Maan ph-arvon saa selville ph-liuskoilla (apteekista). Jos haluaa selvittää muutenkin maan ravintoarvot voi lähettää maanäytteen Viljavuuspalveluun (Viljavuuspalvelu Oy, PL 500, 50101 Mikkeli).
Tarkkailemalla rikkakasveja saat myös selville minkälainen maa on esim. happamassa viihtyy leskenlehti, pelto-orvokki ja punapeipi, kun taas liian kuivassa ja köyhässä maassa viihtyvät siankärsämö, pujo ja peltolemmikki.
Normaalihappaman maan ph on n. 6-6,5. Jotkut kasvit viihtyvät happamassa maassa, ph 5,5 on sopiva niille.
Liian happaman maan kalkitsemiseen voit tutkia kalkkisäkin kyljessä olevia ohjeita. Ohjeet ovat suurinpiirtein 400-600 g/neliö. Kalkki vaikuttaa noin 2-4 vuotta, joten sinun ei tarvitse kalkita puutarhaasi joka vuosi kun teet sen joskus oikein ja kunnolla!
Lannoituskin pitäisi olla kohdallaan jotta perennasi viihtyvät. Älä lannoita liikaa sillä kukinta heikkenee ja talvenkestävyys myös. Samalla tavalla kasvit kärsivät jos et lannoita ollenkaan.
Perennasi ja koko puutarha tarvitsevat esimerkiksi syyslannoitusta elokuussa jotta ne valmistautuvat oikein eväin seuraavaan talveen.
Keväällä annetaan taas typpipitoista lannoitetta ja kesällä voit käyttää kastelulannoitteita. (katso lisää Lannoitteet)
Rikkaruohojen torjunta on parasta tehdä käsin. Jos käytät torjunta-aineita sinun ei kannata istuttaa perennojasi penkkiin samana kesänä kun olet poistanut rikkaruohot aineilla.
Kitke perennapenkkisi alussa huolellisesti. Kun perennat ovat vallanneet enemmän alaa rikkakasvitkaan eivät saa sijaa!

Minkälaisia perennoja valitsisin?
Perennat kasvavat eri tavoin, jotku lajit ovat pystysuoria toiset taas mätästäviä tai pensasmaisia.
Perennojen tapa kukkia tai niiden lehdistö ratkaisee usein valinnan. Moni haluaa että perennapenkki olisi aina "kukassa". Koko kesän kukkivia perennoja on joitakin, orvokit (vaativat kyllä hoitoa kukkiakseen koko kesän), kaunokaiset, mirrinminttu, sinilatva ja iisoppi (maustekasvi). Jotkut lajit uusivat kukintansa kun kuihtuneet kukinnot leikataan pois. Näitä ovat mm. karpaattienkellot, salvia, vuorikaunokki ja kallioinen.
Tuoksuvia perennoja voi myös valita, varsinkin jos perennapenkki sijaitsee oleskelutilan lähellä. Kesäesikot, punalatvat, kielot, päivänliljat, myskimalvat, jotkut unikot, sulkaneilikat ja kultahelokit tuoksuvat. Mutta kokeile niiden tuoksua jotta huomaat mielyttääkö se sinua ennen kuin olet ostanut kyseiset perennat! Maustekasveista löytyy myös hyvälle tuoksuvia ja niitä onkin alettu istuttaa enemmän ja enemmän perennapenkkeihin. Kokeile vaikka iisoppia, salviaa tai minttuja.
Jos taas haluat valita perennat niiden kauniiden lehtien vuoksi voit ihastua komealehtisiin kuunliljoihin, kotkansiipiin, tiarellaan tai kilpiangervoihin (nämä viihtyvät parhaiten varjossa). Auringossa viihtyvät kaunislehtiset ovat maksaruohoja, mehitähtiä ja erilaisia rikkoja.
Lehtien vuoksi kannattaa perennat valita myös jos kukinta ei ole kovin pitkäaikainen tai ei mitenkään näyttävä (esim. kuunliljat).
On myös perennalajeja jotkaa kasvavat kuin "rikkaruohot" eli hyvin voimakkaasti leviten. Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon jo istutusvaiheessa. Voimakaskasvuiset perennat tukehduttavat heikot perennat ja perennapenkkisi voi myös levitä liian laajalle jos et rajaa sitä juurimaton avulla.
Voimakkaasti rönsyjen tai maavarsien avulla leviäviä ovat ruttojuuri, koristeraparperi, japanintatar, keltapeipi, suikeroalpi ja väriminttu. Myös siemenistä leviää helposti esimerkiksi ketoneilikka, kaunokainen, akileija ja siperianunikko.
Lisää kivikkokasveista.
Vinkkejä ja apua kasvien valintaan (asuminen-puutarhamaailma)

 
 


Etusivu >Puutarha >Puutarhanhoito >Puutarhakasvit >Perennat