|

Etusivu>Puutarha
>Puutarhanhoito >Puutarhakasvit
Liljojen
kasvatus
Nicehousen opastaa liljojen kasvatuksessa.
Oman liljapenkin tekemiseen tarvitset:
Hyvän multavan penkin, lapion, lannoittetta, kalkkia,
liljan sipuleita
Kasvupaikaksi valitset:
Aurinkoisen paikan, paitsi varjoliljalle, joka viihtyy puolivarjossa.
Kasvualustaksi valitset: Kun perustat uuden liljapenkin paranna penkkiä kompostilla, turpeella ja hiekalla noin 30-50 cm syvyydeltä.
Liljat eivät siedä seisovaa vettä, joten laita
50 cm syvään kuoppaan pohjalle kerros karkeaa soraa
tai pieni kiviä. Istutuslannoitus: Jos penkkisi tarvitsee lannoitusta lisää siihen yleislannosta ja kalkkia. Kompostia käytettäessä
kannattaa lisätä PK-lannosta ja myös kalkkia.
Istutus: Sipulit tulee istuttaa 15 sentin syvyyteen (sipulin pohjasta
mitaten) ja väliksi jättää n. 20 senttiä.
Liljapenkin
kastelu: Kastellaan heti istutuksen jälkeen ja pitkien poutajaksojen aikana. Voit myös esikasvattaa:
Jos olet ostanut liljasipulisi ajoissa ja haluat jouduttaa
liljojen kehitystä, voit esikasvattaa sipuleita ruukuissa
valoisassa paikassa ja istuttaa ne yöpakkasten mentyä
ulos.
Hoito
ja lannoitus: Liljapenkki kannattaa lannoittaa ja kalkita joka vuosi.
Muista keväthoito: Jos liljat lähtevät kasvamaan varhain keväällä
ja tulee yöpakkasia, on liljojen alut suojattava hallaharsolla tai sanomalehdillä.
Kesävauriot ja tuholaiset:
Liljoihin voi tulla kasvitauteja ja tuhohyönteisiä kesäisin. Harmaahome on yleistä kosteina sateisina kesinä. Lehdet alkavat ruskettumaan varren alapäästä ylöspäin. Hometta voi torjua ruiskuttamalla Euparen M tai Shirlan nimisillä torjunta-aineilla. Liian tiheässä kasvavat liljat homehtuvat usein joten liljapenkki kannattaa jakaa 3-4 vuoden välein koska liljat lisääntyvät kasvattaen pieniä sivusipuleita. Sipulit kaivetaan ylös maasta ja istutetaan uudelleen .
Samankokoiset sipulit istutetaan yhdessä.
Harmaahome ei pilaa sipuleita eikä seuraavan kesän
kukintaa, jos kuihtuneet kasvinjätteet poistetaan huolellisesti.
Rikkakasvit kannattaa myös kitkeä pois liljapenkistä.
Liljakukkot vaivaavat liljoja joskus runsaastikin. Nämä tuholaiset tulevat muista liljapenkeistä. Varhain keväällä mönkivät esille
lakanpunaiset aikuiset (6-8mm), syömään ja munimaan. Ne munivat lehtien alapinnoille pitkiin jonoihin. Toukat kuoriutuvat 7-10 päivän päästä. Toukat ovat oranssinpunaisia ja noin 8-10 milliä pitkiä.
Liljakukon toukat ovat mustien limaisten ulosteidensa peitossa. Toukat syövät lehtiä, kukkia ja varsia. Torjuntaan voi käyttää malationia sisältävää torjunta-ainetta. Ruiskutus tulee tehdä huolellisesti
ja kuivalla säällä, sekä uusitaan viikon
kuluttua.
Jos liljakukot huomaa ennen kuin ne ovat ehtineet munia, ne voi kerätä pois käsin.
Kirva on yleinen tuholainen ja niitä on useita
lajeja. Ne ovat yleensä parin millimetrin pituisia ja niiden väri vaihtelee vihreän eri sävyistä ruskean-mustaan. Kirvat imevät kasvin nesteitä ja näin vahingoittavat lehtiä ja kukkia. Poista kirvat ruiskuttamalla kasvusto mäntysuopa-, tolu-
tai malation-liuoksella ja toista käsittely viikon päästä.
Talvehtiminen
Liljat talvehtivat yleensä hyvin. Lumikerros penkin päällä on hyvä suoja. Liljapenkillä ei saa liikkua myöskään talvisin.

Etusivu>Puutarha
>Puutarhanhoito >Puutarhakasvit
|