|
Etusivu
>Puutarha >Puutarhanhoito
>Puutarhakasvit
Koristeheinät
Koristeheinät ja -sarat alkavat saada ansaittua huomiota myös suomalaisissa puutarhoissa. Monet henät viihtyvät auringossa hietikolla, mutta on myös lajikkeita jotka vaativat varjoisan tai kostean kasvupaikan.
Lajeista löytyy mätästäviä lajeja sekä rönsyilevästi leviäviä. Heiniä ja saroja on hyvä istuttaa perennojen joukkoon keventämään suuria istutusryhmiä.
Tutustu puutarhassa viihtyviin heiniin ja saroihin. Lajittelu kasvupaikan mukaan:
Kuiva ja köyhäravinteinen kasvupaikka
Aurinkoinen, tuoremultainen kasvupaikka
Varjoisa kasvupaikka
Kostea kasvupaikka
Kuiva ja köyhäravinteinen kasvupaikka
Sininata (Festuca cinerea)
Sininata on väriltää siniharmaa ja kasvaa n. 20 cm korkeaksi. Viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla.
Kasvutapa mätästävä ja lehdet ohuet. Ei siedä märkyyttä eikä tarvitse ravinteita. Lisäys jakamalla tai siemenistä. Sopii hyvin kivikkotarhaaan.
Karhunnata (Festuca gautieri)
Karhunnata on samantapainen kun sininata mutta väriltään kirkkaan vihreä. Viihtyy paremmin varjoisammalla paikalla mutta köyhäravinteisessa maassa.
Ikikaura
Ikikaura (Helictotrichon sempervirens) Kasvaa n. 60 cm korkeaksi ja n. metrin leveäksi mättääksi. Sen ohuet lehdet ovat sinertävän väriset ja kaartuvat. Ikikauraan kasvaa kapeita kauraa muistuttavat röyhyt. Kauraröyhylöiden kanssa kasville kertyy korkeutta yli metri. Paras kasvupaikka on kuiva tai kuivahko, paahteinen ja aurinkoinen. Ei tarvitse ravinteita juuri ollenkaan.Leikkaa röyhyt pois kukinnan jälkeen. Keväällä mätäs leikataan maata myöten.
Hopeatoppo
Hopeatoppo (Koeleria glauca) on pieni sinertävä koristeheinä. Se kasvaa korkeutta 20 cm. Viihtyy parhaiten aurinkoisella köyhäravinteisella paikalla.
Höyhenheinä
Höyhenheinällä (Stipa pennata) on kauniit kukinnot.Sillä on lankamaiset harmahtavat vihreät lehdet. Höyhenheinän hopeiset ja pitkät vihneet kasvavat 20 cm pituisiksi. Paras kasvupaikka on aurinkoinen ja kuiva.
Aurinkoinen, tuoremultainen kasvupaikka
Kirjopuntarpää
Kirjopuntarpään (Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus') lehdistö on keltaviiruinen ja se kasvaa korkeutta n. 30 cm. Kasvi on tosi kauniin värinen ja sopii hyvin yksittäiskasviksikin. Viihtyy aurikoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla. Maan tulisi olla tuore ja ravinteikas.
Palmusara
Palmusara (Carex muskingumensis) on kasvutavaltaan nimensä mukainen, se kasvaa palmu- tai bambumaisesti. Sen varresta kasvaa leveähköt lehdet jotka haarautuvat säteittäisesti kolmeen suuntaan. Paras kasvupaikka on aurinkoinen tai puolivarjoinen. Kasvualustaksi sopii tuore, kostea ja ravinteikas maa.
Mammuttiheinä
Mammuttiheinä (Miscanthus sacchariflorus) on tässä esiteltävistä heinistä korkein, jopa 1,5 metriä. Se on kauneimmillaan myöhään syksyllä kun sen suihkulähdettä muistuttavat kukinnot muuttuvat hopeanharmaiksi. Muuten mammuttiheinä on väriltään vihreä. Kasvupaikaksi kannattaa valita aurinkoinen paikka ja mullan tulisi olla tuore ja ravinteikas.
Kirjosiniheinä
Kirjosiniheinä (Molinia caerulea 'Variegata') on siro heinä jolla on kaunis syysväritys. Kasvaa korkeutta n. 30 cm ja sen lehdet ovat kapeat ja valkoviiruiset. Kasvupaikan tulisi olla aurinkoinen tai puolivarjoinen ja kostea.
Viiruhelpi
Viiruhelpi (Phalaris arundinacea) kasvaa n. metrin korkuiseksi. Sen lehdistö on valkoviiruinen. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen tai puolivarjoinen. Maa saa olla kuiva tai kostea, molemmat käy. Viiruhelpi on tosi kova leviämään.
Varjoisa kasvupaikka
Kirjoheinäkaura
Kirjoheinäkaura (Arrhenatherum elatius ssp. bulbosum 'Variegatum') on kuivan ja puolivarjoisan paikan kasvi. Se kasvaa korkeutta 30 cm ja sen lehdistö on valkoviiruinen.
Japaninsara
Japaninsara (Carex morrowii 'Variegata') on pienehkö varjoisan paikan kasvi. Korkeus n. 30 cm. Lehdet ovat valkoviiruiset niinkun kirjoheinäkaurallakin. Maan tulisi olla tuore ja ravinteikas.
Nuokkusara
Nuokkusara (Carex pendula) on isolehtinen varjoisan paikan kasvi. Sen lehdet ovat tummanvihreät ja kasvilla kertyy korkeutta 80 cm. Kasvualustaksi valitaan tuore ja ravinteikas multa. Kuivakausina kasvia tulisi kastella, viihtyy kosteassa.
Isopiippo
Isopiippo (Luzula sylvatica) tekee vihreät, isot ja leveät lehdet. Korkeutta kasville kertyy n. 60 cm. Paras kasvupaikka on puolivarjoinen tai varjoinen, kostea ja tuore maa.
Kultatesma
Kultatesma (Milium effusum 'Aureum') on matala 30cm kasvava varjoisan paikan kasvi. Lehdet ovat keltaiset väriltään. Tuore kasvualusta on paras valinta kultatesmalle.
Kostea kasvupaikka
Varstasara
Varstasara (Carex pseudosyperus) viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Kasvualustan tulee olla kostea tai jopa märkä. Sopii lammikkokasviksikin. Lehdet ovat vaaleanvihreät ja korkeutta kasvilla on 50 cm.
Kirjosorsimo
Kirjosorsimon (Glyceria maxima 'Variegata') lehdet ovat vaaleankeltaviiruiset. Kasvupaikka saa olla märkä ja ravinteikas. Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka sopii parhaiten kirjosorsimolle.
Kierrevihvilä
Kierrevihvilä (Juncus effusus 'Spiralis') on matalin tässä esittelemä kasvi, korkeutta ainoastaan 10 cm. Sen lehdet ovat vihreät, kapeat ja kasvavat kierteisesti kippuralle. Tuoremultainen ja märkä kasvupaikka on paras.
Kirjojärviruoko
Kirjojärviruoko (Pragmites australis 'Variegata') on vaaleankeltajuovainen korkea kasvi (100-120cm.) Kasvupaikaksi valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen, märkä ja tuore maa. Tämä laji leviää tehokkaasti juurivesoilla.
Etusivu >Puutarha
>Puutarhanhoito >Puutarhakasvit
|
