Nykypäivänäkin Suomessa kasvaa satoja luonnonkasveja joita voimme käyttää ruokana, mausteena ja jopa lääkkeeksi. Tässä saat lisätietoa yrteistä, niiden keräämisestä, käytöstä ja käsittelystä.

Villivihannekset ja yrtit ravintona 
Aikaisin keväällä kerätyt yrtit ja villivihannekset ovat parhaimmillaan. Jotkut tuoreeltaan käytettävät  yrtit ja juurekset kaipaavat kuitenkin  esivalmisteluja esim. ryöppäystä tai huuhtelua. Seuraavassa listattuna eri tarkoituksiin sopivia yrttejä ja villivihanneksia.
Salaatteihin: ahomansikka, isomaksaruoho, järviruoko, ketohanhikki, koivu, kumina, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, osmankäämi, piharatamo, piikkiohdake,  puna-apila, ruusut, siankärsämö, vadelma, valkoapila, voikukka, 
Keittoihin: järviruoko, ketohanhikki,  kumina, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, nokkonen, osmankäämi, piikkiohdake, piharatamo, poimuhierakka, puna-apila, rantavehnä, ruusut, valkoapila, voikukka
Juureksen tapaan (keitetään): järviruoko, ketohanhikki, kumina, osmankäämi, piikkiohdake, voikukka
Yrttiteeksi: ahomansikka, humala (kävyt), kamomillasaunio (nuoret kukat),  ketohanhikki (lehdet), koivu (lehdet ja hiirenkorvat), kumina (lehdet, hedelmät ja siemenet), kuusi (havut ja kerkät), leskenlehti (lehdet), maitohorsma  (lehdet ja juuri), mesiangervo (lehdet), mesimarja  (lehdet), mustaherukka  (lehdet ja marjat), mustikka  (lehdet ja marjat), nokkonen (lehdet), piharatamo, pihlaja (lehdet ja marjat),   puna-apila  (lehdet ja kukat), ruusut (lehdet ja terälehdet, kiulukat), siankärsämö, vadelma (lehdet ja marjat), valkoapila (lehdet ja kukat), voikukka (juuri, lehdet ja kukinto) 

Kerääjän 10 sääntöä 
1. Älä kerää tuntemattomia kasveja tai marjoja
2. Älä poimi kasveja 50-100 metriä lähempää maantietä, saastuttavien teollisuuslaitosten läheisyydestä.
3. Ota selvää että alueella ei ole käytetty torjunta-aineita tai keinolannoitteita.
4. Kerää terveitä, hyvännäköisiä kasveja.
5. Kerää järkevästi; niin että löydät samoja kasveja samalta paikalta seuraavankin kerran.
6. Kerää yrtit ja lehdet ennen keskipäivää, kuivalla säällä, kasteen haihduttua.
7. Ole tarkkana, älä sekoita eri yrttejä jotka vaativat eri käsittelyn. Käytä ilmavia astioita, esim. koreja.
8. Laita kasvit kuivumaan heti keräyskierroksen jälkeen.
9. Tutustu jokamiehen oikeuteen ja noudata sen sääntöjä.
10. Pyydä lupa maanomistajalta silloin kun sitä vaaditaan.

Keruuaika 
Yrttien ja villivihannesten keruuaika muotoutuu kerättävän kasvinosan mukaan.  Kerää yrtit kuivalla aurinkoisella säällä, ennen keskipäivää, kasteen haihduttua. Illalla kasvien sokeripitisuus on korkeimillaan ja aamulla taas eteeristen öljyjen pitoisuus alhaimillaan. 
Kevät: ahomansikka (lehdet), isomaksaruoho, järviruoko (versot ja juuret), kataja (vuosikasvaimet ja havut), ketohanhikki (lehdet ja juuret), koivu (mahla ja lehdet), kumina (lehdet ja juuret), kuusi (kerkät ja havut), leskenlehti  (lehdet), maitohorsma (versot ja juuret), mesiangervo (lehdet), mesimarja (lehdet), mustaherukka (lehdet), mustikka (lehdet), mänty (kerkät, havut ja pettu), niittysuolaheinä (lehdet), nokkonen (versot ja lehdet), osmankäämi (versot ja juuri), piharatamo, pihlaja (lehdet), piikkiohdake (juuret ja lehdet), puna-apila (kukat ja lehdet), puolukka (lehdet), rahkasammal, rantavehnä (juuret), ruoholaukka (lehdet), ruusut (versot ja terälehdet), siankärsämö (lehdet), vadelma (versot), valkoapila (kukat ja lehdet), voikukka (juuri ja lehdet)
Kesä:  isomaksaruoho,kamomillasaunio (kukat), kataja (havut), koivu (lehdet), kumina (siemenet), kuusi (havut), maitohorsma (lehdet), mesimarja (marjat), mänty (havut), nokkonen (lehdet), piikkiohdake (kukkapohjus), rahkasammal, ruusut (versot ja terälehdet), siankärsämö (kukat), vadelma (lehdet), voikukka (kukat ja lehdet)
Syksy: ahomansikka (marjat), isomaksaruoho, järviruoko (juuret), kataja (havut ja marjat), ketohanhikki (juuret), kumina (siemenet ja juuret), kuusi (havut),  maitohorsma (juuret), mustaherukka (marjat), mustikka (marjat), mänty (havut ja pettu), niittysuolaheinä (siemenet), osmankäämi (versot ja juuri), pihlaja (marjat), piikkiohdake (juuret),  puolukka (marjat), rahkasammal, rantavehnä (juuret ja siemenet),  ruusut (kiulukat), vadelma (marjat), voikukka (juuri)

Kuivaus 
Kasvit kuivataan parhaiten kuivureissa. Kuivaus suoritetaan noin 35 asteen lämmössä. Eri aika erilaisille kasveille, paksummat lehdet vaativat pitemmän ajan. Kasvi on kuivunut kun se murenee hyppysissä helposti. 
Fermentointi eli hiostaminen: Sopii erinomaisesti esimerkiksi teeaineksille. Hiostuksessa eri parkkiaineet hajoavat ja muuttuvat aromikkaiksi, terveellisiksi.  Vadelman, mansikan, mesiangervon ja horsman lehdille menetelmä on omiaan. 
Tee näin: Anna kerättyjen lehtien nahistua ja kuivua huoneenlämmössä n. 4-5 tuntia. Puristele lehdistä tiiviitä palloja ja sulje ne ilmatiiviisen lasipurkkiin. Laita lasipurkit lämpimään paikkaan pariksi päiväksi (tai kuivuriin +40 asteeseen 48 tunniksi). Lehdet muuttuvat ruskeiksi. Poista kuivuneet lehdet purkeista ja levitä ne ritilöille kuivumaan mietoon lämpöön n. 35 astetta. Murenna rutikuivina ja pakkaa tiiviiseen astiaan.Säilytä pimeässä.

Pakastaminen 
Pakastaminen sopii parhaiten syötäville juurille, marjoille ja pinaatin tapaan käytettäville yrteille. Juuret, versot ja lehdet on pakastusta ennen ryöpättävä. 
Keittoihin ja pataruokiin käytettävää tuoresilppua voi tehdä ja pakastaa seuraavista kasveista: lutukasta, koivusta, kuminasta, koiranputkesta, peltokanankaalesta ja vuohenputkesta.