Nicehousen hyötypuutarhassa kerromme sinulle eri sipuleista. Lajeja löytyy yllinkyllin ja jokaisen makuun jotakin!
Ympäri maapalloa ihmiset ovat nauttimeet sipuleista jo tuhansia vuosia. Meillä niitä ruvettiin syömään vasta 1900-luvulla. Valkosipulia on kylläkin kasvatettu Varsinais-Suomessa jo 1500-luvulla. Sipulia on myös tutkittu paljon ja tutkimukset osoittavat että sipulilla on antibioottisia vaikutuksia. Maistelepas jotain seuraavista:

Hillosipuli
Hillosipuli kylvetään siemenestä, kasvaa laihemmassakin maassa, lannoitetaan vain vähän. Valmistuvat aikaisin, kerätään muutaman sentin kokoisina ja kuivatetaan pimeässä. Se sopii mainiosti etikkasäilykkeeksi ja pikkelsiin.

Hopeasipuli
Kylvetään siemenestä touko-kesäkuussa. Valkoinen ja maultaan miedompi kuin keltasipuli. Voileivän päälle, salaattiin, höysteeksi ruokiin. Syödään tuoreena. Voidaan pakastaa.

Ilmasipuli
Ilmasipulia voidaan lisätä latvasipuleista. Latvasipulit ja naatit voi käyttää kesällä ja itse sipulin syksyllä. Sopii pikkelsiin ja salaatteihin.

Jättisipuli
Jättisipuli kannattaa ostaa taimina koska se vaatii jopa 7 kuukautta kasvuaikaa. Yksittäisten sipulien koko vaihtelee 0,5-3 kilon välillä. Mieto maku. Lisää jättisipulista.

Karhunlaukka tai karhunsipuli
Karhunlaukka on oikeastaan yrttikasvi joka kukkii kesäkuussa. Kukilla ja lehdillä voi koristaa salaatin ja kakun. Lehdet maistuvat valkosipulilta. Lehtiä voi käyttää voileivällä ja salaattiin. Kylväytyy itse siemenistä. Viihtyy paremmin puolivarjossa.

Vihersipuli tai kevätsipuli
Siemenestä kasvatettavat pienet sipulit valmistuvat varhain. Kasvustoa voidaan käyttää koko kesän. Käytetään sekä valkoinen että vihreä osa. Varret voi käyttää ruohosipulin tapaan ja sipulit pieninä. Mieto maku.

Kiinansipuli tai kiinalainen ruohosipuli
Tavallista ruohosipuli hennompi kasvusto. Maku valkosipulimainen. Kylvetään siemenestä avomaalle toukokuussa. Käytetään ruohosipulin tavoin, voileivälle, sallaatteihin ym.

Punasipuli
Ensimmäinen ruokasipuli. Aromikas maku. Sisältää paljon flavonoideja. Helppo viljellä.
Lisää punasipulista

Purjo
Purjo on esikasvatettava tai ostettava taimina. Hyvä mullata kasvun aikana. Purjon voi käyttää kokonaan. Sitä käytetään ruoissa sekä raaka-aineena että mausteena. Se sopii erityisen hyvin keittoihin, pataruokiin ja paistoksiin sekä salaatteihin. Purjo pitäisi säilyttää kylmässä, +2 - +5 asteessa.

Ruohosipuli
Kuka ei tuntisi ruohosipulia? Yrttikasvi joka kasvaa saaristossa villinä. Ruohosipulin kukat voi käyttää koristeluun ja syödä myös.

Keltasipuli tai kepasipuli
Tavallisin sipuli joka yleensä kasvatetaan istukkaista. Etelä-Suomessa myös siemenestä. Säilyy pitkään viileässä.

Ryvässipuli tai jakosipuli
Ryvässipuli jakautuu nimensä mukaan moneksi sipuliksi. Voimakas maku, säilyy hyvin. Ryvässipulin viljely on helppoa. Paras maa on hikevä, hiekkamultamaa, mutta savensekaisessa multamaassakin viljely onnistuu hyvin. Ryvässipuli istutetaan aikaisin keväällä. Pienet istukkaat kasvavat suurimmiksi. Istukkaita voi liottaa tunnin verran 40 asteisessa vedessä naattihomeen torjumiseksi. Sipulit istutetaan puoleksi multaan. Ruohokate sipulirivien välissä pidättää sopivasti kosteutta, toimii lannoittajana sekä estää rikkaruohojen haitat. Sato on valmista korjattavaksi, kun naatit ovat taipuneet maata vasten,elo- syyskuussa. Sipulit annetaan kuivahtaa ulkona sateelta suojassa muutaman päivän. Tämän jälkeen loppukuivaus tapahtuu 30 asteen lämmössä.

Salottisipuli
Erittäin suosittu sipuli Etelä-Euroopassa. Sipulit ovat punaruskeita ja pitkulaisia. Miedompi maku kuin esim. ryvässipulissa. Säilyy tosi hyvin.

Valkosipuli tai kynsilaukka
Sipuleista voimakkain makuisin. Joko sitä rakastaa tai ei...
Valkosipulia voi kasvattaa monivuotisenakin. Lehdet ovat myös syötäviä, varsinkin alkukesästä.
Lisää valkosipulista