Etusivu >Puutarha >Hyötypuutarha

Punajuurikas

Punajuurikas Punajuurikkaan on Vuoden Vihannekseksi valinneet Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry, apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Valinnan tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen. Alla oleva tieto on peräisin Puutarhaliiton sivuilta.

Punajuuren historiaa
Punajuuren oletetaan kulkeutuneen Eurooppaan arabien matkassa. Kreikassa punajuurta viljeltiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Italiassa tunnettiin punainen ja valkoinen punajuurikas 200-luvulla ja roomalaiset levittivät kasvin koko Eurooppaan. Siksi punajuurikasta kutsuttiin 1500 -luvulla ”roomalaiseksi juureksi".
Ensimmäiset paksujuuriset juurikkaat olivat väriltään vaaleita tai keltaisia. Nykyinen punajuurinen muoto jalostettiin 1600-luvulla. Punajuurikas tuli Suomeen 1800-luvulla ja yleistyi pappiloiden ja koulujen puutarhojen ansiosta kotipuutarhoissa. Punajuurikas on edelleen yksi suosituimmista kotipuutarhojen viljelykasveista.
Punajuurikkaan sato Suomessa on noin 12-13 miljoonaa kiloa/vuosi.

Punajuuren viljely
Punajuurikas (Beta vulgaris var. conditiva, syn. Beta vulgaris var. rubra), jota kutsutaan myös nimellä punajuuri, on juurikkaan (Beta vulgaris) muunnos.
Punajuurikas on kaksivuotinen kasvi, joka ensimmäisenä kasvukautena kasvattaa mukulan ja kukkii vasta toisena vuonna. Joskus kukintaan virittyminen voi tapahtua jo ensimmäisenä kasvukautena, mikäli alkukesä on pitkään poikkeuksellisen viileä. Kukkivan punajuurikkaan mukula surkastuu kasvin käyttäessä energian kukinnon ja siementen muodostamiseen.
Punajuurikkaan kasvuaika on 10-18 viikkoa kasvuolojen, lajikkeen ja tuotteen vaatimusten mukaan. Suhteellisen nopean kasvurytmin ansiosta punajuurikkaan viljely on mahdollista koko maassa.
Punajuurikas menestyy monenlaisilla maalajeilla, mutta maan ravinnetilan on oltava hyvä ja pH:n 6-7. Kevyillä, helposti kuivuvilla mailla, joiden pH on korkea, punajuurikkaat saavat kuivina kesinä helposti mukuloiden ulkonäköä pilaavan rupitartunnan. Kevyillä kivennäismailla on huolehdittava sadetuksesta etenkin 5-7 viikkoa kylvön jälkeen, kun mukulan muodostuminen alkaa.
Punajuurikkaat kylvetään yleisesti 5-7 senttimetrin välein käyttäen rivivälinä 50 senttimetriä. Punajuurikkaan kylvö kannattaa aloittaa vasta maan lämmittyä touko-kesäkuussa, jolloin punajuurikas pystyy taimettumaan jopa viikossa.
Punajuurikkaan mukulat ovat viileänarkoja, joten sato on korjattava ennen yöpakkasia.

Punajuuren lajikkeet
Tuoremyynnin suosituin lajike on pyöreä hybridilajike ’Pablo’. Muita suosittuja pyöreitä lajikkeita ovat ’Wodan F1’, ’Boro F1’, ’Rhonda F1’ ja ’Mona Lisa’. Kotipuutarhojen kestosuosikki on litteän pyöreä ’Egyptiläinen’.
Suomessa viljellään pieniä määriä myös valko-, kelta- ja raitajuurikasta, joka on sisältä punavalkoraidallinen. Euroopassa muutama vuosi sitten alkanut punajuurikkaan lehtien viljely salaattikäyttöön odottaa Suomessa vielä tuloaan.

Punajuuren käyttö
Punajuurikas sopii raakana ja kypsänä kylmiin sekä lämpimiin ruokiin. Se täydentää mainiosti erilaisia liharuokia. Punajuurikas sopii raakaraasteeksi, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, laatikoihin ja keittoihin. Tuttuja punajuuriruokia ovat jouluinen rosolli, venäläinen borssikeitto ja lindströminpihvit.
Punajuurikas sopii hyvin myös marinoitavaksi. Viinietikka, sitruuna, omena ja puolukasta raikastavat punajuurikkaan makean maun. Varsinkin omenalla täydennetty punajuuriraaste kermaviilikastikkeen kera on lasten makuun. Myös selleri, palsternakka, piparjuuri sekä vahvat yrtit kuten timjami, oregano, salvia ja rosmariini sopivat punajuuren seuraan.
Sinihomejuusto, vuohenjuusto ja feta muodostavat herkullisen makuparin punajuurikkaan kanssa. Sulatejuustolla terästetty punajuurisosekeitto, punajuuri-homejuustovuoka sekä uunissa paahdetut punajuurikkaat fetakastikkeen kera ovat tutustumisen arvoisia. Punajuurikasta kannattaa kokeilla myös risotoissa tai pastakastikkeessa italialaiseen tapaan.
Silloin kun on mahdollista, punajuuri kannattaa keittää kuorineen, sillä kuoren, kannan ja juurenpään säilyttäminen estää värin ja arvokkaiden ravintoaineiden karkaamista. Kuorineen keitetyt punajuuret voit jäähdyttää nopeasti kylmällä vedellä käsittelylämpöisiksi. Jäähtyneistä punajuurista kuori liukuu pois käsin irrottamalla.
Punajuuri on monipuolinen kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde. Punajuurikas sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Vitamiineista punajuuresta löytyy A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jonka saanti suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten ahtautumiseen. Punajuurikas saa värinsä antioksidantteihin kuuluvista betalaiineista. Betalaiinien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta niillä saattaa olla merkitystä hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa.

Tietoa muista hyötykasveista
- Punasipuli
- Parsakaali
- Porkkana
- Tomaatti
- Kesäkurpitsa