| Ääni
voi auttaa pääsemään tunteisiin kiinni.
Äänen kautta voi myös kuunnella itseään
ja tunnistaa mitkä asiat ovat itselle hyväksi
ja mitkä eivät, sanoo Vapauttavan ja eheyttävän
äänen kursseja pitävä Sirpa Heikkinen.
Ensimmäisen
oman kokemuksensa äänen koskettavasta vaikutuksesta
Sirpa Heikkinen sai vuonna 1993 Frantsilassa pidetyllä
Vapauttava ääni-kurssilla, jota veti kanadalainen
Ann Mortifee.
- Jo muutamat ääniharjoitukset herättivät
minussa niin voimakkaita tunnereaktioita, että
meinasin lähteä koko kurssilta pois. Ann pyysi
jäämään ja selitti, että kyseessä
oli luonnollinen reaktio, Sirpa kertoo.
Kurssin
jälkeen Sirpa lähti laulamaan Annin lauluja,
joita on julkaistu Serenade at Doorway-levyllä.
Näiden laulujen kautta Sirpa sanoo saaneensa kosketuksen
itsessään oleviin erilaisiin tunteisiin, kuten
vihaan. Sirpan mukaan Annin laulut ovat koskettaneet
muutoksessa ja murroksessa eläviä ihmisiä.
Ann on alunperin tehnyt laulut kuoleville ihmisille.
Sirpa itse on levyttänyt Annin lauluja suomeksi
Matkalla-nimiselle levylle.
Ann
Mortifeen laulujen laulaminen sai Sirpan kiinnittämään
huomiota erilaisiin äänentuottoon vaikuttaviin
asioihin, kuten hengitykseen.
- Tärkeintä minulle on kuitenkin ollut se,
että äänen kautta olen voinut tutkia
itseäni, oppia tuntemaan kehoni aistimuksia ja
mielen tunneyhteyttä. Äänen kautta olen
oppinut kuuntelemaan itseäni.
Äänen
koskettava voima on tullut esiin myös Sirpan pitämillä
kursseilla. Jo puolentoista tunnin aikana ihmisille
on ehtinyt tulla oivallus siitä mitä oman
äänen kosketus voi olla.
Vapauttavan
ja eheyttävän äänen kursseille osallistuminen
ei edellytä laulutaitoa. On oltava vain kyky tuottaa
ääntä ja myös kuulla sen jotenkin.
Ääntä ei Sirpan mukaan tarvitse välttämättä
edes kuulla korvilla, sillä tuottamamme ääni
kulkee lävitsemme ja värähdyttää
solujamme ja voimme näin "kuulla sen kehollamme".
Pidätettyjen
tunteiden kohtaaminen
Ääni
koskettaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, niin fyysisellä
kehon tasolla kuin henkiselläkin tasolla. Tämä
on tiedetty jo vuosituhansia, ja ääntä
on käytetty muun muassa hiljentymisen välineenä.
Äänityöskentely
on yksi tapa saada yhteys tunteisiinsa ja työstää
niitä. Äänen yhteyden tunteisiin voi
havaita jo kuuntelemalla omaa ääntään
ja havainnoimalla miten ääneen vaikuttavat
erilaiset tilanteet, paineet, pelot tai positiiviset
tunteet, kuten ilo ja rentous. Koska ääni
on niin suorassa yhteydessä tunteisiin, sen avulla
on mahdollista päästä helpommin kiinni
vapauttavaan kokemukseen kuin pelkän mielen tasolla
työskentelyn avulla.
Sirpa
kokee äänen parantavan vaikutuksen olevan
siinä, että ihminen paranee, kun jokin asia,
mikä itsessä on tunnistamatonta, tulee kohdatuksi
sen kautta. Paraneminen on eläväksi, eheämmäksi
tulemista. Sairauksia äänityöskentely
ei suoranaisesti paranna, mutta periaatteessa sairaudetkin
ovat yhteydessä kaikkeen siihen, mikä estää
vapaata virtaamista meissä ja tukkii meitä.
Se, mikä auttaa meitä vapautumaan ja rentoutumaan,
auttaa myös kehoamme virtaamaan, hengittämään
ja tasapainottumaan.
-
Tunteiden pidättäminen aiheuttaa kehossa kiinnipitämistä.
Kun jokin tunnetila jatkuu pitkään, keho ottaa
tietyn" tunneasennon" ja se alkaa tuntua ja
näkyä muun muassa jännityksenä.
- Kaikki kiinni pitäminen on työlästä.
Jos ihmisellä on vaikkapa suru ja tämä
haluaa estää sen kokemisen, vetää
tämä tila ihmistä pidättyvään
asentoon ja estää kehoa toimimasta vapaan
virtaavasti. Samalla kaikki ulkopuolelta tuleva, joka
voi herättää pidätetyn tunteen,
on vaikeaa kohdata ja vuorovaikutus maailmaan tulee
estyneemmäksi. Tunteiden pidättämiset
tuntuvat myös kurkunalueella jännityksinä
ja saattavat ilmetä jopa äänenmenetyksenä.
Ihmisellä
voi olla erilaisia asioita, joita tämä pitää
sisällään. Voimme pidättää
myös positiivisia tunteita, kuten iloa. Kulttuurissa,
jossa tyhjännaurajiin suhtaudutaan vähemmän
suopeasti, tämä on itse asiassa hyvin tavallistakin.
- Intiassa on paikka, jossa voi opiskella erilaisia
terapioita. Kun sinne menee Pohjoismaista ihmisiä,
niin ensimmäinen tunne mikä näistä
usein purkautuu, on pidätetty nauru, Sirpa kertoo.
Vihan
tunnetta ei tarvitse pelätä
Tunteet
olisi hyväksi elää silloin, kun jokin
asia tuo ne kohdattavaksi. Jos pelkäämme jotakin
tunnetta, me jäämme sen koukkuun.
- Jos osaisimme kokea elämässä tunteet
ja asiat juuri siinä tilanteessa ja juuri sen kokoisina
kuin ne ilmenevät, niin ne eivät pääsisi
kasautumaan suuriksi tunnekasoiksi, Sirpa toteaa.
Tunteiden kasautuminen voi" viimeisen pisaran
täyttäessä lasin "saada tilanteeseen
kuulumattomat paineet purkautumaan hallitsemattomana
johonkuhun ulkopuoliseen, jolla ei ole asiaan mitään
yhteyttä. Nämä ovat niitä "
nyt riitti!" -tilanteita, joissa tehdään
ja sanotaan volyymilla, joka ei ole suhteessa tapahtuvaan
tilanteeseen.
Äänityöskentelyssä
vihan tai voiman tunnetta voi kuulostella ilman, että
sen on kohdistuttava erityisesti keneenkään,
eikä tunteen kohtaaminen ole silloin niin pelottavaa.
Ihmiset
pelkäävät kuitenkin usein ilmaista tunteitaan
tai edes tunnistaa niitä. Se on Sirpan mukaan ymmärrettävää,
sillä tunne voi liikkeelle lähtiessään
muuttua hallitsemattomaksi tilaksi. Hallitsemattomuus
taas yhdistyy kontrollinpuutteeseen ja pelkoon mielen
järkkymisestä. Vihan tunne on yksi tällainen
tunne.
-
Ehkä meillä on sellainen käsitys, että
vihan tunne on pahasta. Vihan tunne on kuitenkin itse
asiassa hyvin tarpeellinen. Mehän hermostumme tai
vihastumme silloin, kun meidän tilaamme tai olemistamme
uhataan. Vihan tunne ei ole kuitenkaan eheyttävää
silloin, jos sen pakottaa meidät kohdistamaan vihan
tunnetta fyysisesti tai psyykkisesti toisen ihmisen
tai itsen vahingoittamiseen.
Viha
on Sirpan mukaan helpompi hyväksyä, kun ymmärtää,
että sen tarkoituksena on suojella meidän
elämänvoimaamme. Palvelevana se auttaa meitä
rajaamaan ja toimimaan eheyttävästi; minulla
on oma tilani ja sinulla on oma tilasi. Se, että
annan itselleni luvan olla tässä juuri sellainen
kuin olen, sisältää toisellekin luvan
olla se, joka tämä on.
Sen tajuaminen, että viha on yhteydessä
suurempaan elämänvoimaan, on ollut Sirpalle
itselleen hyvin vapauttavaa.
- Kun on saanut kokemuksen, että vihan tunteen
tarkoituksena on pitää minut hengissä,
tietoisena omasta arvostani ja paikastani, ei enää
pelkää vihan tunnetta, mutta ei myöskään
tarpeettomasti ruoki sitä.
Kun
tunteensa pystyy tunnistamaan ja kohtaamaan, niitä
voi myös tutkiskella mielenkiinnolla. Mikä
tässä tilanteessa tai ihmisessä minua
oikeasti ärsyttää tai ärsytti? Tämä
taas auttaa pääsemään sinuiksi omien
tunteiden kanssa.
Se, että oppii tunnistamaan ja läpikäymään
omia tunteitaan, on Sirpan mielestä vapauttavaa
ja tekee ihmisestä elävämmän ja
todemman.
- Kun kykenemme tiedostamaan ja kokemaan tunteemme,
ne eivät enää hallitse meitä, Sirpa
kiteyttää.
Tunteet
eivät ole hyviä tai pahoja. Ne ovat samanarvoisia
ja niillä kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä.
- Todellinen ilo syntyy siitä, kun ihminen kykenee
elämään kokonaisesti kaikkia tunteitaan
kunnioittaen. Valmiiksi näissä asioissa ei
kukaan tule ja sehän elämässä mielenkiintoisinta
onkin.
Itkulaulu-
loistava terapeuttinen väline nykyajan tarpeisiin
Sirpa
Heikkinen on mukana Äänellä itkijät
ryn toiminnassa nykyäänelläitkijänä
ja kouluttajana. Hän on tehnyt myös itkulauluja,
jotka ovat yksi tapa läpikäydä tunteita
äänen avulla. Itkulaulut edustavat muinais-suomalaista
perinnettä ja niitä on tehty perinteisesti
kaikkiin elämän käännekohtiin. On
ollut rituaali-itkuja, surun ja ilon itkuja sekä
tilapäisitkuja, joita on syntynyt arkiaskareiden
lomassa. Nykyäänellä itkeminen pohjautuu
vanhaan itkulauluperinteeseen, mutta tapahtuu tämän
päivän kielellä.
Nykyäänellä
itkeminen syntyy tämän päivän tarpeista
ja synnyttää uusia muotoja. Itkeä osaavat
kaikki ja siksi sitä voi tehdä jokainen omalla
äänellään, siihen ei tarvita erityistä
sävelkorvaa.
Ihminen
voi tehdä itse itkulaulun opastetusti tai sitten
itkijä voi tehdä sen itkua pyytävän
sanojen tai kertomuksen pohjalta. Sirpan mukaan itkulaulu
on loistava terapeuttinen väline muun muassa surutyön
tekemiseen. Itkulaulun avulla voi käsitellä
niin läheisen kuolemaa kuin avioeroakin.
Sirpa
korostaa, että itkulaulussa on kyse enemmästä
kuin pelkästä itkusta. Itkulaulu ei ole vain
surujen käsittelyväline, vaan itkun kautta
voi ilmaista kaikkia voimakkaita tunteita, kuten iloa,
vihaa, katkeruutta, pelkoa, syyllisyyttä, kiitollisuutta
jne.
- Olen havainnut, että itku on naurun tapaan vapauttava
väylä, joka kuljettaa tunteet mielen käsiteltäväksi
ja ravistelee ne irti kehosta syvän hengityksen
ja äänen värähtelyn avustamana.
- Kun mukana on sanat, koetut asiat jäsentyvät
aivan eri tavalla ja samalla kokemus tulee jaettavaksi.
Kun kokemus ja tunne tulee nähdyksi ja kuulluksi
sanojen kautta, on sillä hyvin eheyttävä
vaikutus. Jaettu suru on pienempi suru ja jaettu ilo
on suurempi ilo.
Sirpa Heikkinen on koulutukseltaan Luovuusterapeutti
ja Voice massage-terapeutti. Vapauttavan ja eheyttävän
äänen-kursseista ja ryhmistä voi tiedustella
sähköpostitse osoitteesta aaniaallotar@koti.soon.fi
Linkkejä:
http://www.annmortifee.com
http://www.voicemassage.com


|