Ensimmäisen oman kokemuksensa äänen koskettavasta vaikutuksesta Sirpa Heikkinen sai vuonna 1993 Frantsilassa pidetyllä Vapauttava ääni-kurssilla, jota veti kanadalainen Ann Mortifee.
- Jo muutamat ääniharjoitukset herättivät minussa niin voimakkaita tunnereaktioita, että meinasin lähteä koko kurssilta pois. Ann pyysi jäämään ja selitti, että kyseessä oli luonnollinen reaktio, Sirpa kertoo.

Kurssin jälkeen Sirpa lähti laulamaan Annin lauluja, joita on julkaistu Serenade at Doorway-levyllä. Näiden laulujen kautta Sirpa sanoo saaneensa kosketuksen itsessään oleviin erilaisiin tunteisiin, kuten vihaan. Sirpan mukaan Annin laulut ovat koskettaneet muutoksessa ja murroksessa eläviä ihmisiä. Ann on alunperin tehnyt laulut kuoleville ihmisille. Sirpa itse on levyttänyt Annin lauluja suomeksi Matkalla-nimiselle levylle.

Ann Mortifeen laulujen laulaminen sai Sirpan kiinnittämään huomiota erilaisiin äänentuottoon vaikuttaviin asioihin, kuten hengitykseen.
- Tärkeintä minulle on kuitenkin ollut se, että äänen kautta olen voinut tutkia itseäni, oppia tuntemaan kehoni aistimuksia ja mielen tunneyhteyttä. Äänen kautta olen oppinut kuuntelemaan itseäni.

Äänen koskettava voima on tullut esiin myös Sirpan pitämillä kursseilla. Jo puolentoista tunnin aikana ihmisille on ehtinyt tulla oivallus siitä mitä oman äänen kosketus voi olla.

Vapauttavan ja eheyttävän äänen kursseille osallistuminen ei edellytä laulutaitoa. On oltava vain kyky tuottaa ääntä ja myös kuulla sen jotenkin. Ääntä ei Sirpan mukaan tarvitse välttämättä edes kuulla korvilla, sillä tuottamamme ääni kulkee lävitsemme ja värähdyttää solujamme ja voimme näin "kuulla sen kehollamme".

Pidätettyjen tunteiden kohtaaminen

Ääni koskettaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, niin fyysisellä kehon tasolla kuin henkiselläkin tasolla. Tämä on tiedetty jo vuosituhansia, ja ääntä on käytetty muun muassa hiljentymisen välineenä.

Äänityöskentely on yksi tapa saada yhteys tunteisiinsa ja työstää niitä. Äänen yhteyden tunteisiin voi havaita jo kuuntelemalla omaa ääntään ja havainnoimalla miten ääneen vaikuttavat erilaiset tilanteet, paineet, pelot tai positiiviset tunteet, kuten ilo ja rentous. Koska ääni on niin suorassa yhteydessä tunteisiin, sen avulla on mahdollista päästä helpommin kiinni vapauttavaan kokemukseen kuin pelkän mielen tasolla työskentelyn avulla.

Sirpa kokee äänen parantavan vaikutuksen olevan siinä, että ihminen paranee, kun jokin asia, mikä itsessä on tunnistamatonta, tulee kohdatuksi sen kautta. Paraneminen on eläväksi, eheämmäksi tulemista. Sairauksia äänityöskentely ei suoranaisesti paranna, mutta periaatteessa sairaudetkin ovat yhteydessä kaikkeen siihen, mikä estää vapaata virtaamista meissä ja tukkii meitä. Se, mikä auttaa meitä vapautumaan ja rentoutumaan, auttaa myös kehoamme virtaamaan, hengittämään ja tasapainottumaan.

- Tunteiden pidättäminen aiheuttaa kehossa kiinnipitämistä. Kun jokin tunnetila jatkuu pitkään, keho ottaa tietyn" tunneasennon" ja se alkaa tuntua ja näkyä muun muassa jännityksenä.
- Kaikki kiinni pitäminen on työlästä. Jos ihmisellä on vaikkapa suru ja tämä haluaa estää sen kokemisen, vetää tämä tila ihmistä pidättyvään asentoon ja estää kehoa toimimasta vapaan virtaavasti. Samalla kaikki ulkopuolelta tuleva, joka voi herättää pidätetyn tunteen, on vaikeaa kohdata ja vuorovaikutus maailmaan tulee estyneemmäksi. Tunteiden pidättämiset tuntuvat myös kurkunalueella jännityksinä ja saattavat ilmetä jopa äänenmenetyksenä.

Ihmisellä voi olla erilaisia asioita, joita tämä pitää sisällään. Voimme pidättää myös positiivisia tunteita, kuten iloa. Kulttuurissa, jossa tyhjännaurajiin suhtaudutaan vähemmän suopeasti, tämä on itse asiassa hyvin tavallistakin.
- Intiassa on paikka, jossa voi opiskella erilaisia terapioita. Kun sinne menee Pohjoismaista ihmisiä, niin ensimmäinen tunne mikä näistä usein purkautuu, on pidätetty nauru, Sirpa kertoo.

Vihan tunnetta ei tarvitse pelätä

Tunteet olisi hyväksi elää silloin, kun jokin asia tuo ne kohdattavaksi. Jos pelkäämme jotakin tunnetta, me jäämme sen koukkuun.
- Jos osaisimme kokea elämässä tunteet ja asiat juuri siinä tilanteessa ja juuri sen kokoisina kuin ne ilmenevät, niin ne eivät pääsisi kasautumaan suuriksi tunnekasoiksi, Sirpa toteaa.

Tunteiden kasautuminen voi" viimeisen pisaran täyttäessä lasin "saada tilanteeseen kuulumattomat paineet purkautumaan hallitsemattomana johonkuhun ulkopuoliseen, jolla ei ole asiaan mitään yhteyttä. Nämä ovat niitä " nyt riitti!" -tilanteita, joissa tehdään ja sanotaan volyymilla, joka ei ole suhteessa tapahtuvaan tilanteeseen.

Äänityöskentelyssä vihan tai voiman tunnetta voi kuulostella ilman, että sen on kohdistuttava erityisesti keneenkään, eikä tunteen kohtaaminen ole silloin niin pelottavaa.

Ihmiset pelkäävät kuitenkin usein ilmaista tunteitaan tai edes tunnistaa niitä. Se on Sirpan mukaan ymmärrettävää, sillä tunne voi liikkeelle lähtiessään muuttua hallitsemattomaksi tilaksi. Hallitsemattomuus taas yhdistyy kontrollinpuutteeseen ja pelkoon mielen järkkymisestä. Vihan tunne on yksi tällainen tunne.

- Ehkä meillä on sellainen käsitys, että vihan tunne on pahasta. Vihan tunne on kuitenkin itse asiassa hyvin tarpeellinen. Mehän hermostumme tai vihastumme silloin, kun meidän tilaamme tai olemistamme uhataan. Vihan tunne ei ole kuitenkaan eheyttävää silloin, jos sen pakottaa meidät kohdistamaan vihan tunnetta fyysisesti tai psyykkisesti toisen ihmisen tai itsen vahingoittamiseen.

Viha on Sirpan mukaan helpompi hyväksyä, kun ymmärtää, että sen tarkoituksena on suojella meidän elämänvoimaamme. Palvelevana se auttaa meitä rajaamaan ja toimimaan eheyttävästi; minulla on oma tilani ja sinulla on oma tilasi. Se, että annan itselleni luvan olla tässä juuri sellainen kuin olen, sisältää toisellekin luvan olla se, joka tämä on.

Sen tajuaminen, että viha on yhteydessä suurempaan elämänvoimaan, on ollut Sirpalle itselleen hyvin vapauttavaa.
- Kun on saanut kokemuksen, että vihan tunteen tarkoituksena on pitää minut hengissä, tietoisena omasta arvostani ja paikastani, ei enää pelkää vihan tunnetta, mutta ei myöskään tarpeettomasti ruoki sitä.

Kun tunteensa pystyy tunnistamaan ja kohtaamaan, niitä voi myös tutkiskella mielenkiinnolla. Mikä tässä tilanteessa tai ihmisessä minua oikeasti ärsyttää tai ärsytti? Tämä taas auttaa pääsemään sinuiksi omien tunteiden kanssa.

Se, että oppii tunnistamaan ja läpikäymään omia tunteitaan, on Sirpan mielestä vapauttavaa ja tekee ihmisestä elävämmän ja todemman.
- Kun kykenemme tiedostamaan ja kokemaan tunteemme, ne eivät enää hallitse meitä, Sirpa kiteyttää.

Tunteet eivät ole hyviä tai pahoja. Ne ovat samanarvoisia ja niillä kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä.
- Todellinen ilo syntyy siitä, kun ihminen kykenee elämään kokonaisesti kaikkia tunteitaan kunnioittaen. Valmiiksi näissä asioissa ei kukaan tule ja sehän elämässä mielenkiintoisinta onkin.

Itkulaulu- loistava terapeuttinen väline nykyajan tarpeisiin

Sirpa Heikkinen on mukana Äänellä itkijät ryn toiminnassa nykyäänelläitkijänä ja kouluttajana. Hän on tehnyt myös itkulauluja, jotka ovat yksi tapa läpikäydä tunteita äänen avulla. Itkulaulut edustavat muinais-suomalaista perinnettä ja niitä on tehty perinteisesti kaikkiin elämän käännekohtiin. On ollut rituaali-itkuja, surun ja ilon itkuja sekä tilapäisitkuja, joita on syntynyt arkiaskareiden lomassa. Nykyäänellä itkeminen pohjautuu vanhaan itkulauluperinteeseen, mutta tapahtuu tämän päivän kielellä.

Nykyäänellä itkeminen syntyy tämän päivän tarpeista ja synnyttää uusia muotoja. Itkeä osaavat kaikki ja siksi sitä voi tehdä jokainen omalla äänellään, siihen ei tarvita erityistä sävelkorvaa.

Ihminen voi tehdä itse itkulaulun opastetusti tai sitten itkijä voi tehdä sen itkua pyytävän sanojen tai kertomuksen pohjalta. Sirpan mukaan itkulaulu on loistava terapeuttinen väline muun muassa surutyön tekemiseen. Itkulaulun avulla voi käsitellä niin läheisen kuolemaa kuin avioeroakin.

Sirpa korostaa, että itkulaulussa on kyse enemmästä kuin pelkästä itkusta. Itkulaulu ei ole vain surujen käsittelyväline, vaan itkun kautta voi ilmaista kaikkia voimakkaita tunteita, kuten iloa, vihaa, katkeruutta, pelkoa, syyllisyyttä, kiitollisuutta jne.
- Olen havainnut, että itku on naurun tapaan vapauttava väylä, joka kuljettaa tunteet mielen käsiteltäväksi ja ravistelee ne irti kehosta syvän hengityksen ja äänen värähtelyn avustamana.

- Kun mukana on sanat, koetut asiat jäsentyvät aivan eri tavalla ja samalla kokemus tulee jaettavaksi. Kun kokemus ja tunne tulee nähdyksi ja kuulluksi sanojen kautta, on sillä hyvin eheyttävä vaikutus. Jaettu suru on pienempi suru ja jaettu ilo on suurempi ilo.

Sirpa Heikkinen on koulutukseltaan Luovuusterapeutti ja Voice massage-terapeutti. Vapauttavan ja eheyttävän äänen-kursseista ja ryhmistä voi tiedustella sähköpostitse osoitteesta aaniaallotar@koti.soon.fi

Linkkejä:

http://www.annmortifee.com
http://www.voicemassage.com