Bridget Jones - elämäni sinkkuna

Sinkkuahdistuksesta omanarvontuntoon

Veikkaanpa, että Bridget Jones - elämäni sinkkuna on elokuva, jota tullaan katsomaan paljon ja useampaankin kertaa. Kun se tulee videolle, se ostetaan ihan omaksi ja sitä katsellaan porukalla tyttöjen välisissä illoissa. Niin ihana ja terapeuttinen elokuva se nimittäin on, sanoivatpa jotkut miespuoliset tai muuten "asiaan vihkiytymättömät" (kirjaa lukemattomat, epäromantikot ja sinkkunaisen elämää ymmärtämättömät) kriitikot mitä tahansa. Kun elokuvassa on hyvät näyttelijät, koskettavaa arkirealismia, hauskaa komiikkaa, ihanaa romantiikkaa ja siitä jää katsomisen jälkeen hyvä mieli, niin voiko sitä elokuvalta enää enempää toivoakaan!

Jotakin vanhaa ja jotakin uutta

Bridget Jones - elämäni sinkkuna pohjautuu Helen Fieldingin menestyskirjaan, jonka moni meistä suomalaisnaisistakin on lukenut. Elokuva ei toista kirjan juonta uskollisesti vaan leffaversioon on yhtenä käsikirjoittajana toimineen Fieldingin ja kahden muun käsikirjoittajan toimesta lisätty uusia juttuja samalla kun on karsittu liikaa materiaalia pois. Siihen on tuotu myös uudenlaista, kirjasta poikkeavaa näkökulmaa. Elokuvaversion Bridget Jones on kirjan Bridgetiä vahvempi ja itsenäisempi naisihminen, jota miehet ja kuvitellut liikakilot eivät ahdista samalla tavalla kuin kirjassa.

Epätäydellisen naisen täydellisyys

Bridgetin vahvistuminen valkokankaalla on suurelta osin myös pääosaa esittävän Renée Zellwegerin ansiota. Amerikkalaisnäyttelijän valinta lontoolaissinkun rooliin aiheutti valtavan älämölön saarivaltiossa, mutta Teksasin tytön huikea roolityö on tukkinut tehokkaasti arvostelijoiden suut. Ulkoisen olemuksensa puolestakin rooliin sopiva Zellweger esittää kouhoa ja kompleksista Bridgetiä valtavalla lämmöllä ja sisäisellä arvokkuudella. Zellwegerin Bridget ei tunnu menettävän ihmisarvontuntoaan pahimpien mokien tai nöyryytysten jälkeenkään vaan jatkaa urheasti etenemistään urakommelluksista ja ihmissuhdepettymyksistä huolimatta.

Hyväksymme Bridgetin = hyväksymme itsemme

Zellwegerin Bridget on kaikessa arkisuudessaan ja ulkoisessa tavanomaisuudessaan myös uskottava romanttinen sankaritar. Huumorintajuista, hauskaa, myötätuntoista ja pipoa löysällä pitävää Bridgetiä esittävä Zellweger hehkuu valkokankaalla sellaista vetovoimaa, ettei ole mikään ihme, että miehet (loistavat Hugh Grant ja Colin Firth) suorastaan tappelevat naisesta. Yhtään näin ihanaa sinkkunaista ei ole nähty viime vuosina sen enempää elokuvissa kuin televisiossakaan. Julia Robertskin tuntuu Zellwegeriin verrattuna vain hymyilevältä barbilta ja Calista Flockhart Allyna lähinnä säälittävältä rääpäleeltä.

Mitä tulee niihin kuuluisiin liikakiloihin, joiden eteen luonnostaan keijukaismaisen Zellwegerin oli kuulemma pitänyt nähdä ihan vaivaakin: mitkä ihmeen liikakilot? Jos Zellweger on Bridget Jonesissa jotenkin lihava, niin kulttuurimme on paljon sairaampi kuin olemme osanneet aavistaakaan. Bridget on hyvä juuri sellaisena kuin on!

Leffan sivut:
http://www.miramax.com/bridgetjonesdiary/

Colin Firthin fanisivut:
http://www.firth.com/

Alkuperäinen nimi: Bridget Jones's Diary
Ohjaus: Sharon Maquire
Pääosissa: Renée Zellweger, Colin Firth, Hugh Grant, Jim Broadbent, Gemma Jones, Sally Phillips
Kesto: 1 h 38 minuuttia
Iso-Britannia 2001
Ensi-ilta: 24.8. 2001

Tiina Raatikainen

Etusivu>Olohuone>Elokuvanurkka