|

Etusivu>Keittiö>Reseptit
>Kreetalainen keittokirja>Herkulliset
reseptit


TERVEELLISTÄ
RUOKAA
Kreetalainen
perinteinen ruoka on herkullista, mutta myös erittäin
terveellistä. Tämä perustuu monivuotiseen tutkimukseen,
joka aloitettiin jo 60-luvulla nimellä: Seven Countries
Study. Suomessa tämä tutkimus tunnetaan Pohjois-Karjala-projektina,
jonka tulokset ovat olleet meille suomalaisille synkkää
kertomaa sydän- ja verisuonitautien osalta. Kreetalla
asia on täysin päinvastoin.
Tutkimustulosten perusteella on ravinnon vaikutus kiistatta
osoitettu merkittävimmäksi tekijäksi terveydentilaan.
Kreetalla ovat sydän- ja verisuonitaudit harvinaisia,
kun taas meillä yleisiä. Myös syöpäsairauksia
todettiin olevan kreetalaisilla vähemmän kuin muilla.
Heidän havaittiin myös elävän pidempään.
Vuonna 1991, kun tehtiin välitutkimus siihen osallistuneiden
kesken, todettiin kreetalaisista olevan maailman menossa vielä
mukana 50 prosenttia, kun suomalaisista ei ollut elossa enää
ketään!

Miten ruokavaliot eroavat näissä kahdessa ääripään
tapauksessa? Meidän suomalaisten perinteinen ruoka sisältää
paljon maitotaloustuotteita, eläinrasvoja, lihaa ja vähän
kasviksia, mikä luonnollisesti on johtunut meidän
maantieteellisen sijaintimme asettamista ilmastollisista syistä.
Perinneruoka Kreetalla sisältää runsaasti kasviksia,
papuja, pähkinöitä, yrttejä, hedelmiä,
täysjyväleipää sekä ravintorasvana
oliiviöljyä ja jonkin verran kalaa. Eläinrasvoja
kuin myös lihaa sekä maitotaloustuotteita (esim.
lehmänmaitoa, kermaa ja keltaisia juustoja) nautitaan
erittäin niukasti.
| Ateriaan
on kuulunut perinteisesti myös lasi viiniä.
Kahvia juodaan vähän, sen sijaan nautitaan terveellistä
yrttiteetä. |
 |
Kukapa ei olisi kuullut suomalaismiehen, kun hänen lautaselleen
on ilmestynyt kasviksia, toteavan, ettei mies rehuilla elä!
Mutta kreetalainenpa elää ja elääkin paremmin!
Tutustutaanpa vähän tarkemmin tähän terveelliseen
ruokavalioon. Kasvikset (mukaan lukien pavut, pähkinät
ja yrtit sekä hedelmät) sisältävät
runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Maitoa ei juoda ja
muutenkin sen kulutus on vähäistä lukuun ottamatta
vuohenmaitoa, josta valmistetaan jugurttia ja juustoa (mm.
feta). Mistä sitten saadaan kalsiumia? Monet, varsinkin
vihreät kasvikset ja pähkinät sekä sesaminsiemenet
sisältävät kiinteässä hyvin imeytyvässä
muodossa tarvittavan määrän kalsiumia. Edellä
mainittujen ruoka-aineiden lisäksi myös viljatuotteiden
merkitys on suuri. Erityisesti suositaan kokojyväleipää.
Lihansyönti on vähäistä: korkeintaan kerran
viikossa. Sen osuus ruokavaliossa on noin 10 prosenttia. Liha
on yleensä lammasta tai kanaa. Kalaa syödään
jonkin verran ja se on hyvä alfalinoleenihappolähde
kuten oliiviöljy, joka on ilmeisesti koko kreetalaisen
ruokavalion terveellisyyden "avain".
Oliiviöljyn
osuus on kreetalaisessa ruokavaliossa huikea: 80 g henkeä
kohti päivässä. Tämä nimenomaan Kreetalla,
sillä manner-Kreikka jää ehkä noin kolmannekseen
tästä ja kuitenkin sielläkin syödään
terveellisesti (ja voidaan huomattavasti paremmin) verrattuna
meidän eläinrasvapohjaiseen ruokakulttuuriimme.
Oliiviöljyn ylivoimaisuus perustuu moniin seikkoihin.
Ensiksikin se on nektariöljy ja siksi se sisältää
runsaasti enemmän kuin siemenöljyt kertatyydyttymättömiä
rasvahappoja. Ne sietävät hapettumista ja vähentävät
LDL-kolestrolia vähentämättä kuitenkaan
HDL-kolestrolia. Tämä puolestaan suojaa verisuonia
kalkkeutumiselta. (Siemenöljyissä on monityydyttämättömien
rasvahappojen määrä korkea, nämä
härskiintyvät tuottaen LDL-kolestrolin hapettuneita
muotoja ja ylihappoisuutta. Myös margariinit sisältävät
haitallisia yhdisteitä.) Oliiviöljy sisältää
suuret määrät andioksidantteja, jotka suojaavat
verisuonten kalkkeutumiselta kuin myös syöpäsairauksilta.
Oliiviöljyn rasvahappojen koostumus on sama kuin äidinmaidon!
Nämä seikat ilmenevät Kreetan yliopiston ennaltaehkäisevän
lääketieteen ja dietologian laitoksen professorin
Antonis Kafatosin tutkimusryhmän tuloksista.
Edellä kerrotun lisäksi ranskalaiset tiedemiehet
tekivät 1991-1996 vertailututkimuksen kreetalaisen ruokavalion
ja erityisdieetin kesken henkilöillä, joiden olosuhteet
olivat kutakuinkin samantyyppiset. Jokainen ryhmään
osallistuja oli saanut yhden sydänkohtauksen. Tulos oli
huikea kreetalaisen perinteisen ruokavalion terveellisyydestä.
Koska tämä ruokavalio sisältää runsaasti
alfalinoleeneja, tutkijat tulivat toteamukseen sen ylivoimaisuudesta
jopa suhteessa muihin terveysdieetteihin.

Oliiviöljy
kertatyydyttymättömien rasvahappojen ansiosta paitsi
suojelee sydäntä, suojaa syövältä
niin edistää uusien solujen muodostumista. Se auttaa
allergioissa ja pitää ihon muutenkin hyvänä.
Luuston ja hermoston kehitykselle siitä on apua. Se suojelee
myös osteoporoosilta ja ehkäisee sokeritaudin syntyä.
Kaikkineen kreetalainen ruokavalio on erittäin sopiva
diabeetikoille.
Tutkimustulosten perusteella kreetalaista ruokaa ovat päätyneet
suosittelemaan myös Euroopan komission ravitsemus- ja
terveysasiantuntijat terveellisen ruokavalion perustaksi.
Oliiviöljy soveltuu kaikkeen ruoanlaittoon. Oliiviöljyn
maku on ollut joillekin este käytön aloittamiselle.
Makuun kuitenkin tottuu nopeasti. Oliiviöljyjä on
monen makuisia. Kreetalaisen oliiviöljyn maku on mieto
ja pehmeä. (Lisää oliiviöljystä
Kreetan herkut-sivulla sekä käyttövinkkejä.)

| RAKKAUTTA
ENSI MAISTAMALLA! |
 |
Hämmästykseni ja iloni oli suuri, kun 1996 luin
lehdestä ranskalaistutkimuksesta ja sen myötä
myös muista: kuinka oikeaan olinkaan omissa päätelmissäni
osunut! Minun kohdalla kaikki alkoi jo 1980-luvulla matkustaessani
ensimmäisen kerran Kreikkaan.
Olin miettinyt valmiiksi, mikä olisi se ruokalaji, jota
ensimmäiseksi haluan maistaa. Viininlehtikääryleet!
Olin kuullut niitä kehuttavan ja lukenut niistä.
Sattumalta valitsin ensimmäisen Kreikanmatkani kohteeksi
Kreetan-saaren.
Mutta palataanpa tuohon ensivisiittiin. Olin saapunut hotelliin
myöhään illalla. Seuraavana päivänä
lounasaikaan menin hotellin läheiseen tavernaan. Tarjoilija
toi tilaukseni mukaan lautasellisen viininlehtikääryleitä
eteeni. Se oli rakkautta ensi maistamalla: todellinen makuelämys!
Sen viikon aikana maistelin kaikki muutkin herkut tsatsikista
musakaan ja makeisiin baklavaleivoksiin. Opin aloittamaan
ruokailun lautasellisella kyläsalaattia, joka nykyään
kuuluu jo suomalaiseenkin salaattivalikoimaan ravintoloissa
ja einestiskeillä enemmän ja vähemmän
onnistuneina versioina.
 |
Matkan jälkeen meillä oli pöydässä
osaksi aidoista Kreetan antimista valmistamaani kyläsalaattia,
sillä tärkeimmät matkatuomiseni olivat oliiviöljyä,
oliiveja sekä fetaa. Luonnollisesti feta loppui ensimmäisenä,
eikä nuo muutkaan pitkälle riittäneet. Kaupoista
en onnistunut löytämään vielä silloin
näitä kreikkalaisia tuotteita (saati kreetalaisia).
No, ne korvattiin vastaavilla talven yli kesään
asti. Seuraavina vuosina perheeni matkalaukut painoivat oliiviöljy-
ja oliivipurkeista. Kiinnostus kreetalaiseen ruokaan syveni
ja tuotavien herkkujenkin valikoima kasvoi. Sen lisäksi,
että laukut painoivat, ne täyttyivät nyt mausteista
(jotka onneksi olivat kevyitä). Jo muutaman vuoden ajan
on Suomessakin saanut kreikkalaisia tuotteita. Parin vuoden
ajan jopa kreetalaiset herkut ovat olleet saatavillamme (1996
aloitettiin kreetalaisten ruoka-aineiden tuonti ja keväällä
1998 avattiin Tampereella Kreetan ruokakeskus).
 |
Salaateista puheen ollen, huomatkaa, ettei kreetalainen
salaattipöytään kuulu sellaisia salaatteja,
joihin olisi lisätty makkaraa, lihaa, kanaa tai kalaa.
Salaatit koostuvat vihanneksista ja kastike on oliiviöljypohjainen. |
Palataan vielä viininlehtikääryleisiin. Meillä
on ollut saatavilla hyvin varustetuissa elintarvikeliikkeissä
jo pitkään viininlehtiä ja aivan mainioita valmiita
kääryleitä säilykkeenä. Ainahan ei
ehdi itse valmistaa kääryleitä. Niiden tekeminen
sinänsä ei ole vaikeaa, mutta aikaa vievää.
Huom. mainittakoon tässä, että kun käytät
valmiita säilykeviininlehtikääryleitä, kuumenna
ne ensin liemessään (kaada sisältö astiaan
ja lämmitä, mikä käy kätevästi
mikrossa) ja anna sitten jäähtyä (voi syödä
myös lämpiminä). Näin ne tulevat maukkaammiksi.
Liemi luonnollisesti nautitaan leivällä pyyhkäisten.
 |
Miten noudattamani kreetalaispohjainen ruokavalio on vaikuttanut
minuun? Hyvin! Flunssa sairastan harvoin ja ennen usein kärsimäni
migreeni on lähes häipynyt.
Aluksi hämmästyin Kreetan matkalla myös sitä,
miksi vatsani voi niin hyvin ja laktoosi-intoleranssin oireita
ei esiinny. Mutta tämä ruokahan ei sisällä
laktoosia juuri lainkaan. Lähes huoletta voi syödä
kaikkia ruokia, eikä tarvitse koko ajan kysellä
laktoosittomien ruokien perään.
Kasviksista ja manteleista sekä pähkinöistä
saan kalsiumin hyvässä muodossa. Vatsa on tasapainossa
muutenkin kasvisten ja kokojyväviljan ansiosta. Vitamiineja
saan hyvin. Syön jonkin verran kalaa, mutta en lihaa.
Sen pois jättäminen on vienyt myös suurelta
osin säryt. Oliiviöljyä käytän runsaasti!
Perinteinen kreetalainen ruoka ei lihota. On kuitenkin syytä
muistaa, että Kreetalla ihmiset kävelevät paljon.
Oikea ravinto ja liikunta kulkevat käsikädessä.
Kreetalainen ruoka on konstailematonta. Meillä yhdistetään
surutta paljon erilaisia ruoka-aineita, jotka eivät välttämättä
ravinto-opillisesti sovi yhteen. Kreetalla kaikki on perinteisesti
tehty kuin luonnostaan oikeassa balanssissa. Tässä
tarkoitan lähinnä ruoan happo- ja emästasapainoa,
joka hyvinvoinnin kannalta olisi myös otettava huomioon.
Tässä suhteessa viininlehtikääryleet ovat
ihanteellinen ruoka. Kreetalainen ruoka on kokonaisuus, jossa
eri raaka-aineet nivoutuvat keskenään terveellisesti
yhteen.
 |
 |
Kreetan herkut sivulla käyn läpi joitakin olennaisia
ruoka-aineita ja ruokia. (Suosittelen sen lukemista ensin
alusta loppuun kokonaisuutena, sillä niin monet niistä
liittyvät toisiinsa, etten ole voinut joka kohdassa tuoda
kaikkia yhdistelmämahdollisuuksia esiin.)
Olen myös koonnut omaksi sivukseen muutaman reseptin,
joista toivon olevan apua retkellä kreetalaiseen makumaailmaan.
Nämä ovat vuosien varrella kokeilemiani reseptejä,
jotka ovat saaneet varmasti omia vivahteita, mutta kuitenkin
kreetalaisessa hengessä niillä periaatteilla ja
perusaineilla, joilla Kreetalla ruokaa valmistetaan.


Terveellistä ruokaa Kreetan
herkut Reseptihaku
Linkit Etusivulle
©
Anna-Liisa Heleniemi 1999 
Etusivu>Keittiö>Reseptit>Kreetalainen
keittokirja>Herkulliset reseptit
|