Etusivu>Keittiö>Juhlat>Pääsiäinen

Pääsiäisen historiaa

Nicehouse ja Bon Appétit tarjoavat tarinaa ja reseptejä pääsiäisen viettoon.

Pääsiäisajan menu

Pääsiäistä on vietetty 100-luvulta lähtien ja sen viettoon liittyy monenlaisia kansantapoja. Pääsiäinen, kuten muutkin suuret juhlapyhät, on koettu hyvien ja pahojen voimien valtataisteluksi. Kansankulttuuri kuitenkin toistaa itsepintaisesta pääsiäisenä samaa sanomaa: elämän voittoa kuolemasta.

Kristillistä pääsiäistä vietetään kaikkialla "juhlien juhlana", ilojuhlana.  Jeesus voitti kuoleman. Kirkot koristellaan, riemukellot raikuvat ja jumalanpalveluksissa on iloinen ja toiveikas sävy. Luterilaisessa kirkossa pääsiäisriemu ei näy niin selvästi kuin katolisessa ja varsinkin ortodoksisessa kirkossa, jossa on "päästy" pitkästä 40 päivän kurinalaisesta paastosta. 

Nykyajan ihmisestä saattaa paastoaminen tuntua oudolta tavalta. 
Silti vuodenvaihteen ajan ylenpalttisten juhlien jälkeen siinä voisi nähdä paljonkin merkitystä. Juhlat eivät olisi enää juhlia emmekä osaisi niitä arvostaa ja olla kiitollisia, jos kaikkina päivinä istuisimme runsaalla juhla-aterialla. On hyvä tiedostaa omat heikkoutensa ja riippuvuutensa ja pitää taukoa niistä. 
Ortodoksisen ruokapaaston pääsanoma on: "Että ihminen oppisi hallitsemaan niitä viettelyksiä ja kiusauksia, joita "vatsan palvonta" meille antaa.  Samalla kun ruumiimme puhdistuu liioista rasvoista ja muusta raskaasta ruoan tuottamasta ruumiillisesta raukeudesta, avautuu myös mahdollisuus hengellisten asioiden tutkiskeluun."

"Kellotapulin suurin kello lyö kumeasti kiiruhtaessamme pääsiäiskirkkoon. Kodeissa on kaikki laitettu jo valmiiksi. Alkaa puoliyöpalvelus. Kirkkosali on pimeä, vain kynttilät ja lampukat palavat.  Palveluksen loputtua valmistaudumme ristisaattoon.  Ensimmäisenä lyhty, maailman vaikeus, se valo, jonka tulisi valaista meidät kaikki. Risti, joka on pelastuksemme välikappale. Kuoro laulaa: "Sinun ylösnousemistasi Kristus Vapahtja, enkelit ylistävät taivaissa. Tee meidätkin maanpäällä otollisiksi Sinua puhtain sydämin ylistämään."

Kirkonliput, ikonit, evankeliumi ja ylösnousemusikoni. Papisto ja kansa. Kirkonkellot iloisesti kilkattavat ja kumisevat ylösnousemisen riemua. (Nykyään vain harvoin meillä kellot soivat iloisesti, kokkina olen selvästi erottavinani niissä kattiloiden kumman.) Viimein palaamme takaisin suljettujen kirkonovien eteen. Papisto aloittaa aamupalveluksen ja laulaa: "Kristus nousi kuolleistaan, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi." Alkaa riemuisa sanojen ja sävelmien julistus ylösnousseelle Herralle. Riemujen riemu ja juhlien juhla. Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!"

Hariton Tuukkanen

Pääsiäisen aika oli aiemmin hyvin kurinalainen. Pitkänä perjantaina ei menty kylään eikä ainakaan tanssittu. Lapset piiskattiin ja syödä ei saanut kuin eilispäivän tähteitä ja niitäkin vasta auringonlaskun jälkeen. Synti oli, jos nauroi niin paljon, että hampaat näkyivät. Liekö näissä ankarissa muistikuvissa syy siihen, että pääsiäispyhiä ei haluta nykyisin enää perinteisesti viettääkään ja päivät täytetään mieluusti monenlaisilla urheilullisilla riennoilla.

Perinteiden säilymisen kannalta olisi kuitenkin toivottavaa, että myös pääsiäinen kokoaisi ja rauhoittaisi perheen ja suvun yhteisten muistojen äärelle.  Näin oppisimme ehkä paremmin ymmärtämään pääsiäisen ilosanoman sekä sitä edeltävän ajan henkistävän merkityksen.

Pääsiäisen ajan tyypillisimmät koristeet ovat maalatut munat. Munat ovat ihmisten henkisen kasvun ja elämän jatkumisen vertauskuva.  Kuolleen kuoren sisällä on elämä. Munia kertyy ortodoksisen paaston aikana paljon varastoon. Siksi niitä riittää maalattaviksi, "kopsautettaviksi", runsaaseen huonekoristeluun ja lahjoiksi. Kuuluisin pääsiäismuna lienee Venäjän keisarillisen jalokivisepän Carl Fabergen keisarinna Maria Feodorovnalle vuonna 1884 valmistama luomus. Ortodoksisen pääsiäispöydän koristeena nähdään samanhenkisiä marsipaanista taiteiltuja munia, jotka kätkevät sisäänsä konvehteja ja muita herkullisia pikku yllätyksiä.

Juutalaisten Israelin Egyptistä vapautumisen juhlaa vietetään kahdeksan päivää. Juhlan kohokohta on tarkoin määrätyin menoin kodeissa nautittava pääsiäisateria. Siihen kuuluu happamatonta leipää, kitkeriä yrttejä, viiniä ja pääsiäislammas. Happamaton leipä kuvasi aikoinaan Egyptistä lähdön kiireellisyyttä, yrtit orjuuden ajan katkeruutta ja lammas orjuudesta pääsemistä. 

Kotoinen pääsiäisherkkumme, mämmi, saattaa olla juutalaisen happamattoman leivän vastine. Sen on sanottu kuvaavan kristityn velvoitusta luopua "pahuuden hapatuksesta". Juutalaista perinnettä lienee myös suomalaisissa pääsiäispöydissä yleistynyt lampaanpaisti. Pashamuotti on nelikulmainen, se muistuttaa israelilaisten orjuudesta Egyptissä (pyramidit). Reunuksia kiertävä koriste XB on lyhenne sanoista Hristos voskrese (Xpuctoc bockpece), Kristus on ylösnoussut.
 

PÄÄSIÄISMENU

Pokrovan omena-ruusunmarjaviini ja mäkikuismaviini
Etikkalohirullat
Etanoilla täytetyt luuytimet
Lihaliemi
Kielirulla
Venäläiset kaalikääryleet ruukussa
Moskovalainen ahven
Kokonaisena paistettu maitoporsas
Keitetty vasikankyljys ja punajuurikastike
Kulitsa
Pasha
Rahkajoutsen

Etusivu>Keittiö>Juhlat>Pääsiäinen