|

Etusivu>Verstas>Valosta
kuvaksi
Valotus
Valotusmittari
Valotustapoja
Huippuvalo-
ja varjokohtavalokuvat
Valokuvan
valotuksessa on otettava huomioon
a)
kohdistuva valo eli valon määrä, valolähteen
etäisyys kohteesta, valon kulun esteet, valon luonne.
b) kohteen ominaisuudet, kohteen kyky heijastaa kohdistuvaa
valoa - väri, pinta.
c) poikkeavat kuvausolosuhteet, esim. suodattimet,
palje, loittorenkaat, lisävalo = salama.
d) filmin herkkyys
e) omat tavoitteet
Valotusmittari
Valotusmittari
voi olla joko kameran oma sisäänrakennettu mittari
tai erillinen valotusmittari. Kameran sisäänrakennettu
mittari voi sisältää useita eri tavalla mittaavia
mittareita. Eli kuvaaja voi itse valita tarkoituksenmukaisimman
mittaustavan. Kamerassa voi olla esimerkiksi keskustaapainottava-,
piste-, kahden tai useamman pisteen mittaustapa, rajatun alueen
mittaus tai ns. monialue eli matriisimittaustapa, jossa mittari
laskee keskiarvon kuva-alan eri osien valoisuudesta. Valotusmittari
olettaa mittaavansa keskiharmaata.
Valotusmittarilla
mitataan joko kohdistuvaa tai heijastuvaa valoa. Kohdistuva
valo on valaistusta ja heijastuva valo on valoisuutta eli
valoa, jota kohde heijastaa kameraa kohden.
Valotustapoja
Idioottimenetelmä
Käytä
kamerasi valonmittaustapaa, mikäli maksimaalinen valoisuus
(MBR) on pienempi tai yhtäsuuri kuin f/4. Tällaisia
olosuhteita ovat mm. sade, myötävalo, sumu, aamu-
tai iltahämärä kun aurinkoa ei näy etsimestä.
Muista kuitenkin haarukoida varmuudeksi.
Harmaakorttimenetelmä
1
Mittaa
valotus harmaakortista, johon osuu täsmälleen samanlainen
valo kuin kohteeseen. Tällä menetelmällä
onnistutaan silloin kun mikään valoisuusalue ei
ole dominoiva eli kun valaistus on tasainen.
Harmaakorttimenetelmä
2
Mittaa
valotus harmaakortista, johon osuu haluamasi valo. Tästä
kohdasta tulee lopulliseen kuvaan keskiharmaa sävy- tai
valoisuusalue. Tämän voi tehdä aina jos tietää
mitä haluaa ja muistaa materiaalin rajoitukset.
Yhden
pisteen mittaus
Mittaa
valo pistemittarilla tai rajatun alueen mittaustavalla kuva-alan
yhdestä kohdasta, joka voi olla tyypillisin tai tärkein.
Varo muiden alueiden toistoa.
Kahden
pisteen mittaus
Mittaa
kaksi kuva-alan kohtaa
a) kuva-alan kirkkain alue, jossa on vielä nähtävissä
yksityiskohtia. (Zone VII)
b) kuva-alan varjoisin kohta, jossa on vielä hyvin nähtävissä
yksityiskohtia. (Zone III)
Zone-systeemin
runko
Kaikki
värit ja sävyt voidaan asettaa jonoksi siten, että
janan vasemmalla laidalla oleva lohko, jota kutsutaan Zone
I, on täysin musta ja oikealla laidalla oleva lohko on
Zone IX, mikä vastaa sävyltään paperinvalkoista.
Lohkosta toiseen siirtyminen tarkoittaa yhden aukon muutosta.
Kahden
pisteen mittauksessa laske näiden kahden mittauksen keskiarvo,
jolloin saadaan Zone V eli keskiharmaa ja valota filmi tämän
mukaan. Keskiharmaa on laskennallisesti saatu sävy, jota
silmä ei opi erottamaan ulkomuistista.
Monen
pisteen mittaus
Mittaa
useamman pisteen keskiarvovalotus.
Keskiharmaan
lohkon (Zone V), vasemmalla puolella olevat sävyt ovat
varjopuolen sävyjä eli S (shadow). Keskiharmaasta
oikealla puolella olevat sävyt ovat huippuvaloja H (highlight).
a)
tasapaino sävyjen mukaan (S1, S2, S3, H1, H2, H3)
b) painotus vaaleaan yleissävyyn (S1, S2, S3, H1)
c) painotus tummaan yleissävyyn (S1, H1, H2, H3)
Ottamalla
ainoastaan yksi lukema varjosta, kohta b, saadaan valotusta
painotettua vaaleampaan päin. Tämä johtuu valotusmittarin
rakenteesta. Valotusmittari vertaa mittauskohtaa keskiharmaaksi
ja tämän johdosta tumma alue valottuukin vaaleampana
tai toisin päin.
Original
simple Zone-mittaus
Mittaa
kuva-alasta kohta, joka
a)
on Zone VII
b) voi olla Zone VII
Lisää
tähän lukemaan valoa f/2 ja valota tällä
lukemalla.
Mittaa
kätesi valaistus
Aseta
kätesi niin, että valo osuu siihen kuten kohteeseenkin.
Saamasi mittaustulos vastaa Zone VI. Valotusta on lisättävä
f/1. Erinomainen mittaustapa talvella!
Huippuvalo-
ja varjokohtavalokuvat
Kuva-ala
koostuu pelkästään vaaleista kohteista ja se
halutaan toistaa kirkkaana ja puhtaana, ns. highkey-valokuva.
Pistemittaus
kohdasta, jonka halutaan toistuvan puhtaan valkoisena. saatuun
mittaustulokseen lisätään valotusta +2 aukkoa.
Esim. mittaustulos f/8, suljinaika 1/30, kuvataan f/5.6, suljin
aika 1/15.
Kuva-ala
koostuu pelkästään tummista kohteista, ns.
lowkey-valokuva.
Pistemittaus
kohdasta, jonka halutaan toistuvan mustana. Valotusaikaa vähennetään
noin 2 ja kaksi kolmasosa aukkoa. Esim. mittaustulos f/8,
suljinaika 1/30, kuvataan f/11, suljinaika 1/60.

Etusivu>Verstas>Valosta
kuvaksi
|