Etusivu>Työhuone>Työ>Voi hyvin työssä

Uuden vuosituhannen naisjohtaja

Tuulikki Juusela, VTK, toimitusjohtaja työyhteisövalmentaja, Tuulikki Juusela Oy. kauppias, Wanhat Unelmat Ky
Tuulikki.juusela (at) womco.fi http://www.womco.fi

 

 

"En pysty sanomaan, ovatko naiset miehiä parempia. Mutta varmaa on, että eivät he ainakaan huonompia ole" - Golda Meir..

Tällä hetkellä noin puolet työssäkäyvistä suomalaisista on naisia, mutta naisten palkkataso on miesten vastaavaa huonompi. Naisten euro on 82 senttiä. Vaikuttaa siltä, että erilaisen palkkauksen perusteluina käytetään osaltaan yhä samoja perusteita kuin vuonna 1894:

1. Naisella ei ole miehen pätevyyttä
2. Nainen on heikompi kuin mies
3. Mies on perheen elättäjä
4. Miehellä on kalliimmat elämäntavat

Naisten ja miesten välisestä palkkakuilusta on ilmeisesti eräänlainen "sukupuolisopimus". Alasta ja tehtävästä riippumatta naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet. Naisetkin ovat jollakin tavalla hyväksyneet palkkaerot. Tilannetta on vaikea muuttaa. Viime laman aikana mies- ja naisjohtajien palkkaero hieman kapeni, mutta viime vuosina palkkakuilu on jälleen kasvanut. Uran alkuvaiheessa nuoret miehet ja naiset ovat aika samapalkkaisia ja tehtäviin sijoittuminenkin kohtuullisen samankaltaista. Nuorten opiskelijoiden korvissa palkkakuilut ja puheet naisten uran esteistä kuulostavat "isoäitien" ongelmilta.

Ero palkoissa ja urassa alkaa syntyä noin 30 vuoden iässä, jolloin miehet alkavat tehdä urasiirtoja. Naiset ovat uransa alussa optimistisia oman etenemisensä suhteen, mutta vanhemmiten skeptisyys kasvaa. Naisten mahdollisuudet edetä urallaan ovat heikommat kuin miehillä. Naisten tullessa miesvaltaisiin organisaatioihin, tehtäviin ja asemiin vaatien yhtäläisiä oikeuksia esimerkiksi uran luontiin ja sillä etenemiseen, syntyy väistämättä sukupuolten välille kilpailu. Monasti nainen jää miehen varjoon, vaikka pätevyyttä olisi. Syytä on varmaan molemmissa. Voi olla, että miehillä ei tule mieleen valita naisvaihtoehtoa. Syrjinnän todennäköisyys kasvaa, jos naiseuteen voidaan yhdistää "epäsopiva" ikä tai "väärät" aatteelliset näkemykset.

Nainen kuvittelee, että kun on vastuuntuntoinen ja saa työt sujumaan, se riittää. Tosiasia on, että päästäkseen etenemään naisen pitää erottautua joukosta miestä paremmin. Täytyy rakentavalla tavalla tehdä tiettäväksi, että haasteellisemmatkin työt kiinnostaisivat.

Yritysmaailmassa tärkeimmiksi tekijöiksi uralla etenemiselle sekä miehet että naiset arvioivat henkilökohtaiset ominaisuutensa, kovan työn, omat saavutukset ja oman aktiivisuuden. 84 prosenttia suomalaisista miespuolisista yritysjohtajista piti sukupuoltaan etuna, kun naisista vain 19 prosenttia katsoi sen edistävän uraansa myönteisesti.

Nais- ja miesjohtajat eroavat asemansa suhteen. Naiset toimivat johtajina yleensä miesjohtajia alemmalla tasolla organisaatiohierarkiassa. Naiset johtavat pieniä tai keskisuuria yrityksiä, miehet toimivat johtajina suuremmissa organisaatioissa.Naiset sijoittuvat useammin julkisen sektorin johtajiksi, miehet yksityiselle sektorille. Toki naisjohtajia löytyy monelta alalta. Itse asiassa heidän johtajakuvansa on Tilastokeskuksen mukaan laaja-alaisempi kuin miesten.

"On vaikeata olla nainen - täytyy ajatella kuin mies, käyttäytyä kuin hieno nainen, näyttää nuorelta tytöltä, tehdä työtä kuin hevonen ja syödä kuin varpunen."

Opettavainen tarina: Työelämän sukupuolikulttuuri töytäisi kevyesti Saara Lehmuskoskea, kun 25-vuotias kansainvälisen politiikan opiskelija oli kesätöissä Suomen YK-edustustossa Genevessä. "Diplomaattivastaanotolla Suomen muulle delegaatiolle sanottiin kädestä päivää, mutta minulle huikattiin hei", kättelyjonon viimeisenä seissyt Lehmuskoski muistelee.

Naisten johtamistyyli mielletään usein demokraattisemmaksi ja ihmissuuntautuneeksi kuin miesten, joiden nähdään olevan tehtäväsuuntautuneita ja autoritaarisempia. Tämän lähestymistavan mukaan sukupuolet eroavat myös kielelliseltä ilmaisultaan: miehet käskevät alaisiaan ja naiset pyytävät tekemään työn perustellen samalla sen tekemisen merkitystä. Toisena erona on pidetty naisjohtajan heikompaa delegoimistaitoa ja pyrkimystä selviytyä mahdollisimman monista asioista yksin.

Ihmissuuntautuneeseen johtamistyyliin liitetään empatia, eläytymiskyky, herkkyys, johdettavien tunteiden huomioon ottaminen, johdettavien kannustus osallistumiseen jne. Tehtäväsuuntautuneisuuteen taas yhdistetään itsekkyys, omien etujen suojelu, herkkyyden puute, johdettavan myötävaikutusta väheksyminen jne. Ihmissuuntautunut johtajuus käsitetään usein demokraattisena ja tehtäväsuuntautunut taas autoritaarisena ja itseriittoisena johtamistyylinä.
Johtamistyylien jakaminen näin yksinkertaisesti on ongelmallista. On todettu, että miesjohtajat eroavat monilta ominaisuuksiltaan miehistä yleensä. Myös naisjohtajat eroavat enemmän naisista yleensä kuin miesjohtajista
Naiset eivät ole vielä päässeet muuttamaan työorganisaatioiden johtamis- tai henkilöstökulttuuria. Tutkijat puhuvat kriittisestä massasta, mikä tarkoittaa sitä, että vähemmistön osuus pitäisi olla noin 40 prosenttia, jotta se voisi muuttaa asioita ja organisaation kulttuuria. Kaikista johtajista naisia on reilu viidennes, se on vielä kaukana kriittisen massan rajasta. Työorganisaatioiden todellista valtaa käyttävissä asemissa on niin vähän naisia, ettei naisten omaa johtamiskulttuuria ole edes syntynyt.

Maskuliinisia ja feminiinisiä piirteitä taitavasti tilanteen mukaan yhdistelevä henkilö on tehokas ja hyvä johtaja. Kyseessä on tunteen ja älyn joustava yhdisteleminen: tilanteen vaatiessa hyvä johtaja kykenee olemaan ymmärtäväinen ja lämmin mutta ajattelemaan myös rationaalisesti ja itsenäisesti, ei liian tunteenomaisesti. Monien mielestä nainen tuo työyhteisöön eräänlaista välittäjäainesta. Hän pohtii asioita monipuolisemmasta näkökulmasta kuin mies. Mies on yksiviivaisempi. Lisäksi naisella on enemmän herkkyyttä ihmissuhdeasioissa. Nainen myös pystyy käsittelemään samanaikaisesti monia asioita.

"Naisten on syytä aina muistaa, ettei valtaa anneta, vaan se on otettava"

Usein kiltin tytön syndrooma vaivaa naisia vielä aikuisiässäkin. Omaa osaamista vähätellään helposti, eikä kunnianhimoakaan useimmiten ole liikaa. Varsinkin naiset tavoittelevat usein täydellisyyttä ja jäävät sitten märehtimään ongelmia.

Kunnianhimoiset ihmiset asettavat haastavia tavoitteita ja ottavat harkittuja riskejä. He etsivät tietoa parantaakseen toimintatapojaan ja arvostavat saavutettuja tuloksia. Aloitekyky ja optimismi näkyvät työpaikalla tilaisuuteen tarttumisena ja sinnikkyytenä. Aloitekykyiset ihmiset tekevät enemmän kuin heiltä odotetaan ja he uskaltavat muita helpommin irrottautua tavanomaisesta toimintatavasta. He ovat muita vahvemmilla myös rekrytointimarkkinoilla, koska etsivät aktiivisesti sopivaa tehtävää sen sijaan, että odottaisivat sen ilmestyvän sanomalehteen. Näin he saavat monissa tapauksissa työpaikan, josta ei ehkä olisi koskaan laitettu ilmoitusta lehteen. Aloitekyky antaa muutenkin tunnetta oman elämän hallinnasta. Se taas auttaa työelämän haasteissa ja stressitilanteissa.

Kaikenlaisten taitojen hankkiminen vahvistaa itseluottamusta, mikä taas saa ihmisen ottamaan enemmän riskejä ja etsimään vaikeampia haasteita. Voitetut haasteet vahvistavat itseluottamusta entisestään. Erilaisille "harharetkille, hetken mielijohteille tai uteliaisuudelle on myös aikuisen annettava sijaa. Optimistina on helpompi elää, myös runsaan työmäärän kanssa. Täydellisyyteen ei aina tarvitse pyrkiä. Itselleen kannattaa olla armollinen.

Osaaminen ja korkea koulutustaso mainitaan aina yritystoiminnan ja yksilön menestystekijöiksi. Naisten koulutustaso on Suomessa erittäin korkea ja enemmistö korkeakouluopiskelijoista on naisia. Tuleeko naisista tulevaisuuden hyvinvoiva eliitti? Tyttöjen ja poikien asenteita selvittäneet tutkijat väittävät tyttöjen olevan henkiseltä pääomaltaan paremmin varustettuja edessä olevaan muutosten aikaan. Tytöt ovat poikia joustavampia, uudistumiskykyisempiä ja suvaitsevaisempia. Tuleeko naisista tulevaisuuden yritysjohtajia vai ovatko he liian joustavia ja tyytyvät vähempään?

Uusi ura jäsentyy jatkuvan oppimisen ja henkisen kasvun tavoitteluksi. Jo nyt monissa asiantuntijaorganisaatioissa arvostus saavutetaan pikemmin kompetenssin kuin aseman perusteella. Kyky vastata uusiin haasteisiin luovasti ja onnistuneesti tuo jatkossa yhä useammalle ihmiselle elämän merkitystä ohjaavan mielekkyyden.

Kasva ja kasva edelleen. Näytä, että pystyt kasvamaan. Se, jolla on ylimääräisiä resursseja, hän osoittaa, että pystyy hoitamaan vaativampaakin tehtävää. Uralla eteneminen vaatii laaja-alaista asiantuntijuutta

Verkottumalla pärjää!

Verkostoajan ihminen etsii kontakteja ihmisiin, joilla on tietoa ja osaamista ja jotka taas saavat tätä tietoa ja osaamista jostain muualta, jossa kehitys on nopeampaa tai ehkä se todellinen huippu on vielä verkossa monta porrasta kauempana. Minun verkkooni kuuluu ihmisiä ja yrityksiä, joilla on taas yhteyksiä kauas ja joilta saan seulottua ja analysoitua tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Tärkeätä että minun sisäverkkoni ihmiset tietävät ja osaavat jotain mitä minä en tiedä enkä osaa. Yhteistyötä voin tehdä aivan samaa osaavien ihmisten kanssa ja saada näin volyymia lisää, mutta verkkoajattelussa etsitään lisäarvoa.

Verkostot on ensisijainen tekijä, jos mieli selviytyä tässä monimutkaisessa, levottomassa ja samalla jännittävässä ajassa! Nykyään, ja etenkin tulevaisuudessa, on tieto valtaa. Mitä laajempi on oma verkostosi, sitä paremmat ovat mahdollisuutesi löytää se tieto, jota tarkalleen ottaen tarvitset. Verkottuminen ON opittu taito. Meillä ei ole syntymässä saatua tietoa, miten verkottua onnistuneesti. Yrityselämän ammattilaisten on tiedettävä, miten solmia vastavuoroisia, molempia hyödyttäviä liikesuhteita, jotka johtavat myös taloudelliseen kasvuun. Verkosto on myös mahtava markkinointiväline! Me naiset voimme rakentaa ponnahduslaudan! Lopullinen "bonus " on moninaisen ja monipuolisen tiedon runsaus.

Verkottumisen yhteydessä huomioitavia asioita:
Samanlainen arvomaailma
Molemminpuolinen luottamus
Laaja-alainen tarkastelukulma
Konkreettiset yhteiset/yhdennettävät tavoitteet
Porkkanat (hyöty)
Osaamisen ja kokemuksen vaihdanta - ei riitä, että sanoo: "olen tässä, ota tai jätä"
Avoin, kuunteleva vuorovaikutus
Oikeanlainen kilpailu, selkeä työnjako, pelisäännöistä sopiminen ja niissä pysyminen. Pelisäännöt kirjallisina!
Kateus - ja asiakkaiden "kalastaminen" toiselta verkon kumppanilta estävät todellisen yhteistyön. Tarvitaan henkistä kypsyyttä!

"Jokainen nainen joka ompelee tai neuloo, tai kutoo kangasta, yhdistelee värejä seinävaatteeseen tai luo tilkkutäkin, tietää luonnostaan, että yksittäinen lanka on heikko mutta kun sen kutoo, yhdistelee ja yhteenkietoo monen muun langan kanssa, siitä tulee vahva. Jokainen nainen ilman ystäviä - jotka ovat hänen puolellaan, hoitavat, tukevat, pitävät sylissään - on yksinään heikko, yksittäisen langan lailla. Mutta kutominen, välittäminen, toisen huomioiminen, ystävyyden verkostot, tekevät hänet vahvaksi. "

Alkuun


Etusivu>Työhuone>Työ>Voi hyvin työssä