|

Etusivu>Työhuone>Työ>Voi
hyvin työssä
Uuden
vuosituhannen naisjohtaja
Tuulikki
Juusela, VTK, toimitusjohtaja
työyhteisövalmentaja, Tuulikki Juusela Oy. kauppias,
Wanhat Unelmat Ky
Tuulikki.juusela (at) womco.fi http://www.womco.fi
"En
pysty sanomaan, ovatko naiset miehiä parempia. Mutta
varmaa on, että eivät he ainakaan huonompia ole"
- Golda Meir..
Tällä
hetkellä noin puolet työssäkäyvistä
suomalaisista on naisia, mutta naisten palkkataso on miesten
vastaavaa huonompi. Naisten euro on 82 senttiä. Vaikuttaa
siltä, että erilaisen palkkauksen perusteluina käytetään
osaltaan yhä samoja perusteita kuin vuonna 1894:
1.
Naisella ei ole miehen pätevyyttä
2. Nainen on heikompi kuin mies
3. Mies on perheen elättäjä
4. Miehellä on kalliimmat elämäntavat
Naisten
ja miesten välisestä palkkakuilusta on ilmeisesti
eräänlainen "sukupuolisopimus". Alasta
ja tehtävästä riippumatta naiset ansaitsevat
vähemmän kuin miehet. Naisetkin ovat jollakin tavalla
hyväksyneet palkkaerot. Tilannetta on vaikea muuttaa.
Viime laman aikana mies- ja naisjohtajien palkkaero hieman
kapeni, mutta viime vuosina palkkakuilu on jälleen kasvanut.
Uran alkuvaiheessa nuoret miehet ja naiset ovat aika samapalkkaisia
ja tehtäviin sijoittuminenkin kohtuullisen samankaltaista.
Nuorten opiskelijoiden korvissa palkkakuilut ja puheet naisten
uran esteistä kuulostavat "isoäitien"
ongelmilta.
Ero
palkoissa ja urassa alkaa syntyä noin 30 vuoden iässä,
jolloin miehet alkavat tehdä urasiirtoja. Naiset ovat
uransa alussa optimistisia oman etenemisensä suhteen,
mutta vanhemmiten skeptisyys kasvaa. Naisten mahdollisuudet
edetä urallaan ovat heikommat kuin miehillä. Naisten
tullessa miesvaltaisiin organisaatioihin, tehtäviin ja
asemiin vaatien yhtäläisiä oikeuksia esimerkiksi
uran luontiin ja sillä etenemiseen, syntyy väistämättä
sukupuolten välille kilpailu. Monasti nainen jää
miehen varjoon, vaikka pätevyyttä olisi. Syytä
on varmaan molemmissa. Voi olla, että miehillä ei
tule mieleen valita naisvaihtoehtoa. Syrjinnän todennäköisyys
kasvaa, jos naiseuteen voidaan yhdistää "epäsopiva"
ikä tai "väärät" aatteelliset
näkemykset.
Nainen
kuvittelee, että kun on vastuuntuntoinen ja saa työt
sujumaan, se riittää. Tosiasia on, että päästäkseen
etenemään naisen pitää erottautua joukosta
miestä paremmin. Täytyy rakentavalla tavalla tehdä
tiettäväksi, että haasteellisemmatkin työt
kiinnostaisivat.
Yritysmaailmassa
tärkeimmiksi tekijöiksi uralla etenemiselle sekä
miehet että naiset arvioivat henkilökohtaiset ominaisuutensa,
kovan työn, omat saavutukset ja oman aktiivisuuden. 84
prosenttia suomalaisista miespuolisista yritysjohtajista piti
sukupuoltaan etuna, kun naisista vain 19 prosenttia katsoi
sen edistävän uraansa myönteisesti.
Nais-
ja miesjohtajat eroavat asemansa suhteen. Naiset toimivat
johtajina yleensä miesjohtajia alemmalla tasolla organisaatiohierarkiassa.
Naiset johtavat pieniä tai keskisuuria yrityksiä,
miehet toimivat johtajina suuremmissa organisaatioissa.Naiset
sijoittuvat useammin julkisen sektorin johtajiksi, miehet
yksityiselle sektorille. Toki naisjohtajia löytyy monelta
alalta. Itse asiassa heidän johtajakuvansa on Tilastokeskuksen
mukaan laaja-alaisempi kuin miesten.
"On
vaikeata olla nainen - täytyy ajatella kuin mies, käyttäytyä
kuin hieno nainen, näyttää nuorelta tytöltä,
tehdä työtä kuin hevonen ja syödä
kuin varpunen."
Opettavainen
tarina: Työelämän sukupuolikulttuuri
töytäisi kevyesti Saara Lehmuskoskea, kun 25-vuotias
kansainvälisen politiikan opiskelija oli kesätöissä
Suomen YK-edustustossa Genevessä. "Diplomaattivastaanotolla
Suomen muulle delegaatiolle sanottiin kädestä päivää,
mutta minulle huikattiin hei", kättelyjonon viimeisenä
seissyt Lehmuskoski muistelee.
Naisten
johtamistyyli mielletään usein demokraattisemmaksi
ja ihmissuuntautuneeksi kuin miesten, joiden nähdään
olevan tehtäväsuuntautuneita ja autoritaarisempia.
Tämän lähestymistavan mukaan sukupuolet eroavat
myös kielelliseltä ilmaisultaan: miehet käskevät
alaisiaan ja naiset pyytävät tekemään
työn perustellen samalla sen tekemisen merkitystä.
Toisena erona on pidetty naisjohtajan heikompaa delegoimistaitoa
ja pyrkimystä selviytyä mahdollisimman monista asioista
yksin.
Ihmissuuntautuneeseen
johtamistyyliin liitetään empatia, eläytymiskyky,
herkkyys, johdettavien tunteiden huomioon ottaminen, johdettavien
kannustus osallistumiseen jne. Tehtäväsuuntautuneisuuteen
taas yhdistetään itsekkyys, omien etujen suojelu,
herkkyyden puute, johdettavan myötävaikutusta väheksyminen
jne. Ihmissuuntautunut johtajuus käsitetään
usein demokraattisena ja tehtäväsuuntautunut taas
autoritaarisena ja itseriittoisena johtamistyylinä.
Johtamistyylien jakaminen näin yksinkertaisesti on ongelmallista.
On todettu, että miesjohtajat eroavat monilta ominaisuuksiltaan
miehistä yleensä. Myös naisjohtajat eroavat
enemmän naisista yleensä kuin miesjohtajista
Naiset eivät ole vielä päässeet muuttamaan
työorganisaatioiden johtamis- tai henkilöstökulttuuria.
Tutkijat puhuvat kriittisestä massasta, mikä tarkoittaa
sitä, että vähemmistön osuus pitäisi
olla noin 40 prosenttia, jotta se voisi muuttaa asioita ja
organisaation kulttuuria. Kaikista johtajista naisia on reilu
viidennes, se on vielä kaukana kriittisen massan rajasta.
Työorganisaatioiden todellista valtaa käyttävissä
asemissa on niin vähän naisia, ettei naisten omaa
johtamiskulttuuria ole edes syntynyt.
Maskuliinisia
ja feminiinisiä piirteitä taitavasti tilanteen
mukaan yhdistelevä henkilö on tehokas ja hyvä
johtaja. Kyseessä on tunteen ja älyn joustava yhdisteleminen:
tilanteen vaatiessa hyvä johtaja kykenee olemaan ymmärtäväinen
ja lämmin mutta ajattelemaan myös rationaalisesti
ja itsenäisesti, ei liian tunteenomaisesti. Monien mielestä
nainen tuo työyhteisöön eräänlaista
välittäjäainesta. Hän pohtii asioita monipuolisemmasta
näkökulmasta kuin mies. Mies on yksiviivaisempi.
Lisäksi naisella on enemmän herkkyyttä ihmissuhdeasioissa.
Nainen myös pystyy käsittelemään samanaikaisesti
monia asioita.
"Naisten
on syytä aina muistaa, ettei valtaa anneta, vaan se on
otettava"
Usein
kiltin tytön syndrooma vaivaa naisia vielä aikuisiässäkin.
Omaa osaamista vähätellään helposti, eikä
kunnianhimoakaan useimmiten ole liikaa. Varsinkin naiset tavoittelevat
usein täydellisyyttä ja jäävät sitten
märehtimään ongelmia.
Kunnianhimoiset
ihmiset asettavat haastavia tavoitteita ja ottavat harkittuja
riskejä. He etsivät tietoa parantaakseen toimintatapojaan
ja arvostavat saavutettuja tuloksia. Aloitekyky ja optimismi
näkyvät työpaikalla tilaisuuteen tarttumisena
ja sinnikkyytenä. Aloitekykyiset ihmiset tekevät
enemmän kuin heiltä odotetaan ja he uskaltavat muita
helpommin irrottautua tavanomaisesta toimintatavasta. He ovat
muita vahvemmilla myös rekrytointimarkkinoilla, koska
etsivät aktiivisesti sopivaa tehtävää
sen sijaan, että odottaisivat sen ilmestyvän sanomalehteen.
Näin he saavat monissa tapauksissa työpaikan, josta
ei ehkä olisi koskaan laitettu ilmoitusta lehteen. Aloitekyky
antaa muutenkin tunnetta oman elämän hallinnasta.
Se taas auttaa työelämän haasteissa ja stressitilanteissa.
Kaikenlaisten
taitojen hankkiminen vahvistaa itseluottamusta, mikä
taas saa ihmisen ottamaan enemmän riskejä ja etsimään
vaikeampia haasteita. Voitetut haasteet vahvistavat itseluottamusta
entisestään. Erilaisille "harharetkille, hetken
mielijohteille tai uteliaisuudelle on myös aikuisen annettava
sijaa. Optimistina on helpompi elää, myös runsaan
työmäärän kanssa. Täydellisyyteen
ei aina tarvitse pyrkiä. Itselleen kannattaa olla armollinen.
Osaaminen
ja korkea koulutustaso mainitaan aina yritystoiminnan ja yksilön
menestystekijöiksi. Naisten koulutustaso on Suomessa
erittäin korkea ja enemmistö korkeakouluopiskelijoista
on naisia. Tuleeko naisista tulevaisuuden hyvinvoiva eliitti?
Tyttöjen ja poikien asenteita selvittäneet tutkijat
väittävät tyttöjen olevan henkiseltä
pääomaltaan paremmin varustettuja edessä olevaan
muutosten aikaan. Tytöt ovat poikia joustavampia, uudistumiskykyisempiä
ja suvaitsevaisempia. Tuleeko naisista tulevaisuuden yritysjohtajia
vai ovatko he liian joustavia ja tyytyvät vähempään?
Uusi ura
jäsentyy jatkuvan oppimisen ja henkisen kasvun tavoitteluksi.
Jo nyt monissa asiantuntijaorganisaatioissa arvostus saavutetaan
pikemmin kompetenssin kuin aseman perusteella. Kyky vastata
uusiin haasteisiin luovasti ja onnistuneesti tuo jatkossa
yhä useammalle ihmiselle elämän merkitystä
ohjaavan mielekkyyden.
Kasva
ja kasva edelleen. Näytä, että pystyt kasvamaan.
Se, jolla on ylimääräisiä resursseja,
hän osoittaa, että pystyy hoitamaan vaativampaakin
tehtävää. Uralla eteneminen vaatii laaja-alaista
asiantuntijuutta
Verkottumalla
pärjää!
Verkostoajan
ihminen etsii kontakteja ihmisiin, joilla on tietoa ja osaamista
ja jotka taas saavat tätä tietoa ja osaamista jostain
muualta, jossa kehitys on nopeampaa tai ehkä se todellinen
huippu on vielä verkossa monta porrasta kauempana. Minun
verkkooni kuuluu ihmisiä ja yrityksiä, joilla on
taas yhteyksiä kauas ja joilta saan seulottua ja analysoitua
tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Tärkeätä
että minun sisäverkkoni ihmiset tietävät
ja osaavat jotain mitä minä en tiedä enkä
osaa. Yhteistyötä voin tehdä aivan samaa osaavien
ihmisten kanssa ja saada näin volyymia lisää,
mutta verkkoajattelussa etsitään lisäarvoa.
Verkostot
on ensisijainen tekijä, jos mieli selviytyä
tässä monimutkaisessa, levottomassa ja samalla jännittävässä
ajassa! Nykyään, ja etenkin tulevaisuudessa, on
tieto valtaa. Mitä laajempi on oma verkostosi, sitä
paremmat ovat mahdollisuutesi löytää se tieto,
jota tarkalleen ottaen tarvitset. Verkottuminen ON opittu
taito. Meillä ei ole syntymässä saatua tietoa,
miten verkottua onnistuneesti. Yrityselämän ammattilaisten
on tiedettävä, miten solmia vastavuoroisia, molempia
hyödyttäviä liikesuhteita, jotka johtavat myös
taloudelliseen kasvuun. Verkosto on myös mahtava markkinointiväline!
Me naiset voimme rakentaa ponnahduslaudan! Lopullinen "bonus
" on moninaisen ja monipuolisen tiedon runsaus.
Verkottumisen
yhteydessä huomioitavia asioita:
Samanlainen arvomaailma
Molemminpuolinen luottamus
Laaja-alainen tarkastelukulma
Konkreettiset yhteiset/yhdennettävät tavoitteet
Porkkanat (hyöty)
Osaamisen ja kokemuksen vaihdanta - ei riitä, että
sanoo: "olen tässä, ota tai jätä"
Avoin, kuunteleva vuorovaikutus
Oikeanlainen kilpailu, selkeä työnjako, pelisäännöistä
sopiminen ja niissä pysyminen. Pelisäännöt
kirjallisina!
Kateus - ja asiakkaiden "kalastaminen" toiselta
verkon kumppanilta estävät todellisen yhteistyön.
Tarvitaan henkistä kypsyyttä!
"Jokainen
nainen joka ompelee tai neuloo, tai kutoo kangasta, yhdistelee
värejä seinävaatteeseen tai luo tilkkutäkin,
tietää luonnostaan, että yksittäinen lanka
on heikko mutta kun sen kutoo, yhdistelee ja yhteenkietoo
monen muun langan kanssa, siitä tulee vahva. Jokainen
nainen ilman ystäviä - jotka ovat hänen puolellaan,
hoitavat, tukevat, pitävät sylissään -
on yksinään heikko, yksittäisen langan lailla.
Mutta kutominen, välittäminen, toisen huomioiminen,
ystävyyden verkostot, tekevät hänet vahvaksi.
"


Etusivu>Työhuone>Työ>Voi
hyvin työssä
|