Etusivu>Työhuone>Työ>Työllistyminen

Työttömästä takaisin työelämään

Paluu työelämään saattaa pitkän työttömyyden jälkeen tuntua miltei mahdottomalta jutulta. Kotiin ei kannata kuitenkaan jäädä odottamaan työpaikan löytymistä. Oma-aloitteisuus ja työllistämistukien hyödyntäminen auttavat työhön kiinni pääsemisessä.

Monilla on vieläkin käsitys, että työpaikka vain napsahtaa jostakin.
- Jos työpaikkaa jää odottamaan sohvalle, sitä saakin siellä odottaa, toteaa työttömiä kouluttanut Irma Ruunu. Ruunu kannustaa työttömiä ottamaan oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin.
- Valtaosa työpaikoista on nykyään piilotyöpaikkoja. Niitä ei ilmoitella varsinaisesti missään vaan ne pitää löytää muuten, Ruunu sanoo.

Oma-aloitteista työnhakua

Se, että häiritsi työnantajia yhteydenotoillaan, on yleensä turha pelko. Ruunun mukaan työnantajat päinvastoin toivovat, että työnhakijat ottaisivat itse aktiivisesti yhteyttä heihin.
- Työnantajapuolelta tulee usein palautetta mikseivät ihmiset kysele työpaikkoja enemmän itse. On työnantajankin kannalta mukavampaa, jos voi valita työntekijän muutaman kiinnostuneen hakijan joukosta kuin että pitäisi laittaa esimerkiksi lehteen ilmoitus ja valikoida työntekijä siihen vastanneiden joukosta. Lehti-ilmoituksen laittaminen maksaa ja siihen voi tulla niin hirveästi vastauksia, että tarvittaisiin jo yksi ihminen seulomaan kaikki hakemukset läpi ja haastattelemaan hakijat, Ruunu sanoo.

Pitkä työttömyys aiheuttaa usein apatiaa ja uskonpuutetta. Ei ole helppoa lähteä tarjoamaan itseään työnantajille.
- Kun on ollut kaksi, kuusi, jopa kymmenenkin vuotta poissa työelämästä, niin se on hirvittävän pelottava tilanne lähteä tarjoamaan itseään työnantajille, Ruunu myöntää.
- Omat ennakkoasenteet olisi kuitenkin vain yritettävä koettaa jättää taka-alalle ja kerätä itsestään se, mitä voi työnantajalle tarjota, se osaaminen ja kokemus mikä voisi hyödyttää työnantajaa.

Ruunun mukaan itseään ei kannata syyllistää työttömyydestään. Työttömyys voi sattua kenen tahansa kohdalle. Ehkä ei ole vain löytynyt sopivaa työtä silloin joskus. Tärkeintä on, että toimii nyt eikä jää odottamaan, että työ putoaa syliin. Ruunu ymmärtää, ettei uskon kerääminen itseen ole helppoa. Pitkä työttömyys nakertaa usein itsetuntoa- ja luottamusta.
- Täytyy olla tosi vahva, että jaksaisi olla jatkuvasti positiivisella asenteella.

Oma osaaminen esiin

Ruunu muistuttaa, että työpaikan saamisessa on pohjimmiltaan kyse kaupanteosta.
- Ei työnantaja hyvää hyvyyttään ota ketään sinne nurkkaan istumaan. Työnantaja ottaa työntekijän siksi, että tästä on hyötyä työnantajalle. Työnhakijan tulisikin arvostaa itseään ja tuoda esiin se, että on tulossa tekemään talolle voittoa.
- Olisi myös osattava tuoda esiin se mitä osaa tehdä eikä vain se mitä on. Sen sijaan että kertoisi vain olevansa rakennusmies tai siivooja tulisi kertoa mitä - omakotitaloja, kerrostaloja jne. - on rakentanut tai millaista siivoustyötä - siistijän työtä, laitossiivousta vai mitä? - on tehnyt.

Osaamistaan esitellessä ei pitäisi rajoittua pelkästään työelämässä hankittuun kokemukseen vaan myös vapaa-ajan toiminnassa ja harrastuksissa hankitulla kokemuksella on merkitystä. Työnantajalle tulisi saada tiivistettyä koko se paketti, josta osaaminen koostuu. Oman osaamisen laaja-alaisesta kartoittamisesta voi olla hyötyä itsellekin.
- Jos on vaihtamassa ammattia, niin se uusi ammatti saattaakin löytyä juuri harrastuksen kautta, Ruunu toteaa.

Oman osaamisen esille tuominen ja markkinoiminen on kuitenkin monelle vaikeaa. Ruunun mielestä tämä johtuu suomalaisesta vaatimattomuudesta. Omaa itseä pikemminkin vähätellään "minä nyt oon vaan tällanen"-tyyliin.

Monet vähättelevät Ruunun mukaan itseään esimerkiksi toteamalla tehneensä vain pätkätöitä.
- Ei sillä ole väliä miten monessa firmassa on ollut töissä, vaan se mitä on tarttunut takkiin, mitä näistä töistä on oppinut, mitä voi viedä eteenpäin.
- Työnantajat tarvitsevat monialaosaajia, joten monissa eri paikoissa työskentelystä voi olla hyötyäkin, Ruunu muistuttaa.

Tuen avulla työhön kiinni

Paluu työelämään saattaa tuntua vaikealta siksikin, että asiat ovat muuttuneet sitten työttömäksi jäämisen jälkeen. On tullut uusia laitteita ja koneita, uutta tietotekniikka. Pitempään työttömänä ollut kokee pudonneensa ajan hermolta.
- Työnantajalle voi tällöin sanoa olevansa kehityskelpoinen ja valmis oppimaan uusia asioita.

Pitkän työttömyyden jälkeistä paluuta työelämään voi madaltaa myös kertomalla työnantajalle työllistämistuen saamisen mahdollisuudesta. Pitkäaikaistyöttömille tarjolla olevassa yhdistelmätuessa työnantaja saa enimmillään yli 5000 markkaa kuussa työntekijän palkkaamiseen.
- Joissakin työnantajissa tämä saattaa aiheuttaa epäluulojakin. Ihmetellään miksi jonkun työllistämisestä maksetaan näin paljon tukea. Asian voi kuitenkin ajatella niin, ettei työntekijän tarvitse olla aivan valmis töihin tullessaan vaan tämä voi rauhassa tutustua työhön ilman, että pitäisi olla heti valmis niin kuin uudelta työntekijältä nykyään usein odotetaan.

Suosittelijoiden merkitys

Työllistämistuella mennään yleensä jonkin järjestön tai yhdistyksen palvelukseen. Yksityiset hyödyntävät sitä vähemmän, koska työntekijän palkkaaminen työllistämistuella edellyttää yksityisellä sektorilla toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemistä. Työsuhteen määräaikaisuus ei kuitenkaan tarkoita yhdistykselle tai järjestölle töitä tehtäessä välttämättä sitä, että työnteko loppuisi tukipestin jälkeen siihen.
- Suosittelijat ovat todella tärkeitä ja määräaikaisissa töissä on mahdollista hankkia itselleen suosittelijoita, joiden avulla voi päästä uusiin töihin. Sosiaalisten verkostojen merkitystä ei kannata vähätellä. Yksi työnantaja tuntee kymmenen muuta työnantajaa.

Vuorovaikutustaitojen ylläpitäminen

- Vuorovaikutustaidot rapistuvat helposti pitkän työttömyysjakson aikana sosiaalisten kontaktien vähentyessä. Sanat rupeavat ihan konkreettisesti loppumaan. Vuorovaikustaitoja olisikin hyvä pitää yllä harrastusten ja muiden aktiviteettien avulla, vaikkei töissä olisikaan, Ruunu toteaa.

Harrastukset pitävät ihmisen aktiivisena ja niiden parissa solmitaan kontakteja, joista voi olla hyötyä jopa työpaikan saamisessa. Ruunu kertoo lentopalloa harrastaneesta miehestä, jonka työttömyys oli noussut yksissä harjoituksissa esiin. Pelikaveri oli kysynyt miehen ammattia ja tämän kerottua olevansa sähkömies, oli käynyt ilmi, että kyseisen pelikaverin yrityksessä tarvittiin juuri miehen kokemuksen omaavaa sähkömiestä.

TYÖAVAIN-PROJEKTI
Tampereen seudulla toimiva projekti, joka pyrkii tehostamaan työnantajien ja -hakijoiden kohtaamista. Sivuilta löytyy tietoa työllistämistuista.
http://www.tampere.fi/kumpro/ytproj/

AVOIMET TYÖPAIKAT
http://www.mol.fi/tyopaikat/index.html

Työnhakulinkkejä
Vinkkejä työnhakuun
Onnistu työhaastattelussa
Ulkomaille töihin

Etusivu>Työhuone>Työ>Työllistyminen