|

Etusivu>Työhuone>Työ>Työelämän
eväät
Kulttuurien
kirjo – rikkautta vai rasitusta?
Tuulikki
Juusela, VTK,
toimitusjohtaja, työyhteisökouluttaja,
Womco LTD,
Mannerheimintie 81 A 15
00270 Helsinki,
puh/fax 09-587 7500
email: tuulikki.juusela@womco.fi,
kotisivut http://www.womco.fi
Muiden
kulttuurien ymmärrys helpottaa kanssakäymistä
Kun kaksi kulttuuria kohtaa,
syntyy ihmiselle aina jonkinlainen stressitila - kulttuurishokki.
Vieraiden kulttuurien tulkitseminen ja ymmärtäminen
edellyttää myös oman taustan, suomalaisen kulttuurin
tuntemusta.
Kulttuurienvälisessä
viestinnässä hyvä kielitaito ei riitä,
vaan tarvitaan hyvää VIESTINTÄTAITOA…
On tunnettava eri kulttuurien tavat, sosiaaliset normit ja
elekieli. Tärkeätä on ajatella, mitä TOINEN
KUULEE?
Viime
kädessä kulttuurien välisessä viestinnässä
on kyse yksittäisten ihmisten kohtaamisesta: miten asennoidumme,
miten avoimesti ja empaattisesti suhtaudumme toiseen ja miten
meihin suhtaudutaan. Tapa kommunikoida riippuu myös iästä,
sukupuolesta, kotipaikasta, missä kasvanut, koulutustaustasta
ja sosiaalisesta asemasta.
Mitä
tärkeämpiä liiketaloudelliset tavoitteet ovat,
sitä enemmän on tiedettävä "vastapuolen"
kulttuuria selvittävistä ominaisuuksista: valtaetäisyydestä,
yhteisöistä, arvoista, suojamekanismeista, aikakäsityksestä
, uskonnosta, ilmastosta,
historiasta, politiikasta. Kuitenkin on muistettava aina yksilölliset
piirteet, alakulttuurit ja esimerkiksi yrityskulttuurit, jotka
voivat olla aivan toisenmuotoisia kuin stereotypiamme. Hyvää
tahtoa ymmärtää toista löytyy aina kaikista
osapuolista.
Epäsuoruutta viestinnän
eri tasoilla, neuvottelun kulussa tai yksittäisissä
puheenvuoroissa, pidetään länsimaissa yleensä
normaalina ja kohteliaana. Small Talk - kevyt jutustelu- luo
myönteisen ilmapiirin, näin tutustuu ihmisiin ja
luo suhteita. Monessa maassa tehdään kauppaa vain
tuttujen kanssa. Sanaton viestintä - kehon kieli- koostuu
koskettelemisesta (etäisyys, reviirit), ilmeistä,
eleistä, asennoista ja ulkoisesta olemuksesta.
"Kulttuuri
on ihmismielen opittua ohjelmointia, joka erottaa jonkin ihmisryhmän
tai luokan ihmiset toisista". Japanilaista kasvatetaan kollektiiviseen
yhteisöön: äiti sijoittaa lapsensa vuoteen
niin, että pystyy koskettamaan lastaan.
Amerikkalaisesta pitäisi kasvaa itsenäinen menestyjä:
äiti sijoittaa lapsensa, jos mahdollista, omaan huoneeseen.
Kaskuissa
norjalaiset ovat usein tyhmiä, ruotsalaiset koppavia
ja suomalaiset juoppoja, mutta sisukkaita. Pohjoismaat ovat
yksilöllisiä yhteiskuntia ja valtaetäisyydet
ovat pieniä. Suomessa siedetään enemmän
auktoriteetteja ja hierarkioita ja ollaan maskuliinisempia
kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset ovat myös tehtäväkeskeisempiä
kuin muut pohjoismaalaiset.
RUOTSISSA
päätöksenteko on hitaampaa kuin Suomessa, ihmissuhteisiin
kiinnitetään huomiota. Suomi edustaa vaiteliasta
ja harkitsevaa itäistä "high context"-kulttuuria
ja Ruotsi puheliaampaa, läntistä "low context" -kulttuuria.
Ruotsissa vältetään neuvotteluissa ristiriitoja.
Ranskasta
on tuotu Ruotsiin paljon seuraelämään liittyviä
tapoja. Ruotsalaisten seremoniallisuus on tunnettua maailmalla.
Norjalaiset ja suomalaiset löytävät usein toisensa
eri tilaisuuksissa, vaikka norjalainen ottaakin elämän
rennommin. Norjalainen on avoin ja ystävällinen,
small talk on tärkeätä. Päätöksenteko
hitaampaa kuin suomalaisilla.
Tanskalainen
asettaa usein hinnan laadun edelle, on kova liikeneuvotteluissa,
hänellä on hyvä liiketaito yleensäkin,
vapautunut esiintyminen ja käyttäytyminen. Tanskalaiset
ovat ystävällisiä ja huumori-ihmisiä.
He ovat lähempänä saksalaisia.
SAKSALAINEN
kulttuuri on monin tavoin samankaltainen kuin suomalainen.
Monet perinteet Suomessa ovat saksalaista alkuperää.
Saksassa työntekoa ja menestymistä korostetaan.
Saksa on melko hierarkinen ja autoritaarinen.
Vieraan on tiedettävä, kuka on oikea henkilö,
jonka kanssa puhua. Johdon päätökset tehdään
usein suljettujen ovien takana. Esim. suomalaiset ja saksalaiset
ovat yksiaikaisia, keskitymme vain yhteen asiaan tai projektiin
kerrallaan.
Tärkeintä
on harjoittaa omia valmiuksiaan kohdata eri tilanteita ja
oppia "lukemaan" ympäristöstä tulvivia viestejä
ja pyrkiä antamaan niille oikeat merkitykset.
Aika
- esittely - juhlapäivät - kutsut - kohteliaisuus
- kukat - lahjat - käyntikortit - pukeutuminen - ruokailu
- tervehtiminen - sauna - tabut - kaikki tärkeitä
osa-alueita.

Etusivu>Työhuone>Työ>Työelämän
eväät
|