Etusivu>Työhuone>Työ>Työelämän eväät


Kulttuurien kirjo – rikkautta vai rasitusta? 


Tuulikki Juusela, VTK, toimitusjohtaja, työyhteisökouluttaja,
Womco LTD,
Mannerheimintie 81 A 15
00270 Helsinki,
puh/fax 09-587 7500

email: tuulikki.juusela@womco.fi

kotisivut http://www.womco.fi

 

Muiden kulttuurien ymmärrys helpottaa kanssakäymistä 

Kun kaksi kulttuuria kohtaa, syntyy ihmiselle aina jonkinlainen stressitila - kulttuurishokki. Vieraiden kulttuurien tulkitseminen ja ymmärtäminen edellyttää myös oman taustan, suomalaisen kulttuurin tuntemusta. 

Kulttuurienvälisessä viestinnässä hyvä kielitaito ei riitä, vaan tarvitaan hyvää VIESTINTÄTAITOA… On tunnettava eri kulttuurien tavat, sosiaaliset normit ja elekieli. Tärkeätä on ajatella, mitä TOINEN KUULEE? 

Viime kädessä kulttuurien välisessä viestinnässä on kyse yksittäisten ihmisten kohtaamisesta: miten asennoidumme, miten avoimesti ja empaattisesti suhtaudumme toiseen ja miten meihin suhtaudutaan. Tapa kommunikoida riippuu myös iästä, sukupuolesta, kotipaikasta, missä kasvanut, koulutustaustasta ja sosiaalisesta asemasta. 

Mitä tärkeämpiä liiketaloudelliset tavoitteet ovat, sitä enemmän on tiedettävä "vastapuolen" kulttuuria selvittävistä ominaisuuksista: valtaetäisyydestä, yhteisöistä, arvoista, suojamekanismeista, aikakäsityksestä , uskonnosta, ilmastosta, historiasta, politiikasta. Kuitenkin on muistettava aina yksilölliset piirteet, alakulttuurit ja esimerkiksi yrityskulttuurit, jotka voivat olla aivan toisenmuotoisia kuin stereotypiamme. Hyvää tahtoa ymmärtää toista löytyy aina kaikista osapuolista. 
  
Epäsuoruutta viestinnän eri tasoilla, neuvottelun kulussa tai yksittäisissä puheenvuoroissa, pidetään länsimaissa yleensä normaalina ja kohteliaana. Small Talk - kevyt jutustelu- luo myönteisen ilmapiirin, näin tutustuu ihmisiin ja luo suhteita. Monessa maassa tehdään kauppaa vain tuttujen kanssa. Sanaton viestintä - kehon kieli- koostuu koskettelemisesta (etäisyys, reviirit), ilmeistä, eleistä, asennoista ja ulkoisesta olemuksesta. 

"Kulttuuri on ihmismielen opittua ohjelmointia, joka erottaa jonkin ihmisryhmän tai luokan ihmiset toisista". Japanilaista kasvatetaan kollektiiviseen yhteisöön: äiti sijoittaa lapsensa vuoteen niin, että pystyy koskettamaan lastaan. Amerikkalaisesta pitäisi kasvaa itsenäinen menestyjä: äiti sijoittaa lapsensa, jos mahdollista, omaan huoneeseen. 

Kaskuissa norjalaiset ovat usein tyhmiä, ruotsalaiset koppavia ja suomalaiset juoppoja, mutta sisukkaita. Pohjoismaat ovat yksilöllisiä yhteiskuntia ja valtaetäisyydet ovat pieniä. Suomessa siedetään enemmän auktoriteetteja  ja hierarkioita ja ollaan maskuliinisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset ovat myös tehtäväkeskeisempiä  kuin muut pohjoismaalaiset. 

RUOTSISSA päätöksenteko on hitaampaa kuin Suomessa, ihmissuhteisiin kiinnitetään huomiota. Suomi edustaa vaiteliasta ja harkitsevaa itäistä "high context"-kulttuuria ja Ruotsi puheliaampaa, läntistä "low context" -kulttuuria. Ruotsissa vältetään neuvotteluissa ristiriitoja. 

Ranskasta on tuotu Ruotsiin paljon seuraelämään liittyviä  tapoja. Ruotsalaisten seremoniallisuus on tunnettua maailmalla. Norjalaiset ja suomalaiset löytävät usein toisensa eri tilaisuuksissa, vaikka norjalainen ottaakin elämän rennommin. Norjalainen on avoin ja ystävällinen, small talk on tärkeätä. Päätöksenteko hitaampaa kuin suomalaisilla. 

Tanskalainen asettaa usein hinnan laadun edelle, on kova liikeneuvotteluissa, hänellä on hyvä liiketaito yleensäkin, vapautunut esiintyminen ja käyttäytyminen. Tanskalaiset ovat ystävällisiä ja huumori-ihmisiä. He ovat lähempänä saksalaisia. 

SAKSALAINEN kulttuuri on monin tavoin samankaltainen kuin suomalainen. Monet perinteet Suomessa ovat saksalaista alkuperää. Saksassa työntekoa ja menestymistä korostetaan. Saksa on melko hierarkinen ja autoritaarinen. 
Vieraan on tiedettävä, kuka on oikea henkilö, jonka kanssa puhua. Johdon päätökset tehdään usein suljettujen ovien takana. Esim. suomalaiset ja saksalaiset ovat yksiaikaisia, keskitymme vain yhteen asiaan tai projektiin kerrallaan. 

Tärkeintä on harjoittaa omia valmiuksiaan kohdata eri tilanteita ja oppia "lukemaan" ympäristöstä tulvivia viestejä ja pyrkiä antamaan niille oikeat merkitykset. 

Aika - esittely - juhlapäivät - kutsut - kohteliaisuus - kukat - lahjat - käyntikortit - pukeutuminen - ruokailu - tervehtiminen - sauna - tabut - kaikki tärkeitä osa-alueita. 

Alkuun 



Etusivu>Työhuone>Työ>Työelämän eväät