|
Sähköposti
on Internetin käytetyin palvelu, jolla voi lähettää
tekstimuotoisen viestin toiselle Internetin käyttäjälle
vaikka toiselle puolelle maailmaa. Sähköposti
on nopea ja edullinen verrattuna kirjepostiin. Sen hyötykäyttö
edellyttää tietenkin sekä lähettäjältä
että vastaanottajalta aktiivista käyttöä.
Turvallisuus
Sähköpostimaailmassa
on yleistynyt erilaiset virukset. Näin ollen koneessa
kannattaa olla ajantasalla oleva virustorjuntaohjelma
suojaamassa konetta mahdollisilta hyökkäyksiltä.
Jotkut virukset voivat koneen tulehduttaessaan lähettää
virusviestejä käyttäjän osoitteistossa
oleviin sähköpostiosoitteisiin ja mahdollisesti
lähettää osoitteistossa olevien nimissä
viruksia eteenpäin. Tietokone on hyvä virustarkistaa
melkeinpä päivittäin.
Sähköpostiin
saattaa ilmestyä roskapostia
eli "spämmiä", jota saapuu
usein tuntemattomalta taholta, myös ulkomailta.
Nämä viestit sisältävät mainoksia
ja lupauksia rikastumisesta jne. Niihin ei kannata vastata
vaan tuhota samantien SHIFT+DEL
käskyllä. Tällöin ne tuhoutuvat
kokonaan, eivätkä jää lojumaan sähköpostin
roskakoriin.
Lähettäjätiedot saattavat olla myös
väärennettyjä, joten käytännön
pilat ja väärennökset ovat mahdollisia.
Ylipäätään sähköpostiviestien
sisältämiin liitetiedostoihin ja erilaisiin
rikastumislupauksiin kannattaa suhtautua varovasti.
Sähköpostiviestejä
kirjoittaessasi kannattaa miettiä tarkoin sanansa,
sillä lähetettyäsi viestin, sen saattaa
lukea muutkin kuin tarkoittamasi vastaanottaja. Esim.
yrityksissä käytetään tietoturvan
lisäämiseksi viestin
salausta mahdollisten palvelinhakkerointien
varalle.
Osoitteen
rakenne
käyttäjätunnus@koneennimi.organisaatio.maa
Esimerkiksi:
maija@mylly.fi
Käyttäjä= maija, organisaatio= mylly,
maa= fi (suomi)
@-merkki
näppäimistöltä Alt Gr +2
Viestin
lähetyksen onnistumiseksi osoitteen on oltava täydellinen ja
virheetön. Isoilla ja pienillä kirjaimilla
on eri merkitykset. Käyttäjätunnuksissa
ja viestin otsikkokentässä ei saa käyttää
skandinaavisia merkkejä eli siis å:ta, ä:tä
ja ö:tä. Myöskään salasanoihin
ei näitä kirjaimia kannata laittaa.
Sähköpostiohjelmat
Sähköpostia
luetaan erilaisten ohjelmien avulla. Telnet-ohjelma
ottaa yhteyden palvelinkoneeseen. Jos yhteydenottajalla
on käyttöoikeus palvelimeen, avautuu käyttäjän
henkilökohtainen tunnus. Monesti täytyy vielä
käynnistää erillinen sähköpostiohjelma
esimerkiksi Elm-, Pine- tai Mail- sähköpostiohjelma.
Lisäksi
on internet selainten omat ohjelmat, joilla voidaan
lukea ja kirjoittaa ilman että internet-yhteys
on päällä. Tällaisia ohjelmia
on mm. Internet Mail ja Netscape Mail, joiden
käytöstä tarkemmat ohjeet löytyvät
kunkin selaimen käyttöohjeesta. Näiden
ohjelmien etu on se, että liitteiden käsittely
on helppoa.
Verkosta
saa myös ilmaisia, mainosrahoitteisia sähköpostipalveluja.
Näitä ohjelmia ovat esimerkiksi Hotmail,
Luukku, Sunpoint jne. Näissäkin palveluissa
liitteiden käsittely on helppoa.
Kuinka
saan verkosta oman osoitteen?
Internetpalveluntarjoajat
tarjoavat kotisivuillaan omia sähköpostipalveluja,
esimerkiksi www.luukku.com,
www.hotmail.com
tai www.sunpoint.net,
www.fi.
Kussakin
palvelussa on omat ohjeensa, joita seuraamalla saa postilaatikon
käyttöönsä. Useimpiin on rekisteröidyttävä
eli ilmoitettava yhteystietonsa.
Käyttäjätunnuksen
ja salasanan yleensä keksitään itse.
Isoilla ja pienillä kirjaimilla on eri merkitykset.
Käyttäjätunnuksissa ja salasanoissa ei
saa käyttää skandinaavisia merkkejä
eli siis å:ta, ä:tä ja ö:tä.
Salasanaan kannattaa laittaa sekaisin kirjaimia ja numeroita,
ei mielellään kokonaista sanaa.
Sähköpostipalveluja
tarjoavat sivustot >>
Osoitteen
haku
Kadonneen
ystävän sähköpostiosoitetta voi
etsiä nimen perusteella niin
Suomesta kuin ulkomailtakin. Osoitteen löytyminen
edellyttää, että
osoitteen haltija on ilmoittanut osoitteensa hakukoneille.
Suomalaiset
osoitehakemistot
Soneraplaza
Haku, ent. Eemeli
http://www.eemeli.net
Kolumbus
http://kompassi.kolumbus.fi/hakemisto
Mainari
http://mainari.funet.fi
Tele-emailfinder
http://www.mailnet.fi/emailfinder/
Kansainväliset
osoitehakemistot
WhoWhere
http://www.whowhere.com/
Four11
http://www.four11.com/
Populus
http://www.populus.net
Liitetiedostot
Sähköpostiviestiin
liitettävät liitetiedostot (Attachments) voivat
olla esim.
tekstinkäsittelyohjelmilla tuotettuja dokumentteja
tai vaikkapa skannattuja
kuvia.
Kun
dokumentissa on esim. paljon tekstiä, jonka kirjoittaminen
itse viestiin on vaivalloista, lähetä se liitetiedostona.
Lyhyet viestit on helppo kirjoittaa suoraan viestikenttään,
jolloin liitetiedostoa ei tarvita. Tällöin
myös viestin lähetys nopeutuu. Kuvat ovat
aina liitetiedostoja.
Varmista
aina vastaanottajalta ennalta, missä tallennusmuodossa
hän haluaa liitteet saada. Jos et tiedä tallennusmuotoa,
kannattaa teksti sijoittaa itse viestiin valitsemalla
ensin tekstinkäsittelyohjelmassa select all - copy-komennot
avaamalla sitten sähköpostiohjelma ja antamalla
paste-komento siellä.
Muista,
että liitteiden mukana voi liikkua VIRUKSIA! Tutulta
tai tuntemattomalta tulleessa liitteessä voi olla
virus lähettäjänkään siitä
tietämättä.
|
Sähköposti
