Unettomuuskierre
poikki
Unen
varikolla lepää niin ruumis kuin aivotkin.
Siksi unettomuus koettelee ihmistä niin henkisesti
kuin fyysisestikin. Unettomuuden hoitaminen olisikin
tärkeää jo lievemmissäkin univaikeuksissa,
jotta unettomuuskierre saataisiin katkaistua ajoissa.
Tutkimusten
mukaan noin joka viides suomalainen kärsii
elämänsä aikana jossakin vaiheessa
unettomuudesta. Pitkittyessään ja kroonistuessaan
unettomuus on vakava sairaus, joka aiheuttaa ihmiselle
suurta ahdistusta ja lamaa tämän toimintakyvyn.
Lyhytaikaisempanakin unettomuus on pelkoa
aiheuttava asia.
- Jo viikon tai parin unettomuus voi aiheuttaa sen,
että ihminen pelkää unettomuuden
uusiutumista koko loppuikänsä, totesi
Terveys 2002-messuilla unettomuuskierteen syntymisestä
ja katkaisemisesta puhunut unitutkija Jukka Alihanka.
Unettomuuskierre
tulisikin saada mahdollisimman äkkiä poikki.
Se, miten unettomuuskierre katkaistaan, on kuitenkin
yksilöllistä. Alihanka korosti, että
unettomuuden hoidossa ei voi noudattaa kaavamaisia
ohjeita vaan hoito on laadittava potilaalle "räätälintyötä".
Ei
yleensä psyykkinen häiriö
Alihangan
mukaan ihmisillä on usein liian yksinkertainen
käsitys niin unesta kuin unettomuudestakin.
Unettomuus on laaja käsite. Se kehittymisessä
on monta vaihetta ja myös sen syyt ovat moninaiset.
Alihanka korosti, ettei unettomuus ole, toisin kuin
usein luullaan, yleensä mielenterveyden häiriö.
- 90 prosenttia potilaistani on normaaleja työssäkäyviä
ihmisiä, monet jopa vaativissa, korkeaa suorituskykyä
edellyttävissä tehtävissä. Unettomuus
vaivaa monesti liiankin tunnollista, työstään
vastuuta ja huolta kantavia ihmistä, Alihanka
totesi.
Myös
unessa tapahtuu paljon enemmän kuin mitä
yleensä luullaan. Uni ei ole vain aivojen lepoa
vaan unessa lepää koko ruumis. Unella
ja levolla on monta tehtävää.
- Unta voisi verrata formulavarikkoon. Kuten formulavarikolla,
myös unen varikolla toimii kymmeniä eri
"huoltomiehiä", Alihanka sanoi.
Unettomuuskierteen syntyminen
Unettomuus
saa usein alkunsa parista, kolmesta samanaikaisesta
murheesta tai stressitekijästä. Töissä
on kiirettä, virustulehdus vaivaa ja puolison
kanssa menee ehkä vielä huonosti. Kun
unettomuus alkaa, se ylläpitää itseään
ja lisää painetta.
Alihangan
mukaan unettomuuskierteen syntymistä voisi
verrata lumipallon pyörittämiseen. Alussa
pallo on pieni, mutta pyöritettäessä
siihen tarttuu kiviä, lehtiä, multaa ja
risuja. Alun perin psyykkisestä paineesta alkanut
unettomuus aiheuttaa jatkuessaan myös fyysistä
oireilua. Ruumis ei lepää vaan käy
ylikierroksilla, minkä seurauksena elimistön
omat suojelujärjestelmät heikkenevät.
Ihmiset oireilevat sen mukaan, mikä on kenenkin
heikoin lenkki eli Akilleen kantapää.
Yhdellä pahenee migreeni, yhdelle tulee paniikkihäiriö,
yksi alkaa kärsiä niskakivuista ja yhdellä
ärtyy paksusuoli.
Vähitellen
pallo kasvaa niin isoksi, ettei sitä jaksa
enää työntää eteenpäin,
saati nostaa. Unettomuuteen eivät auta enää
kotikonstit, ei edes nukahduslääkkeen
ottaminen. Unettomuuskierre on Alihangan mukaan
kuin hevonen, jolla on liian raskas tukkikuorma.
Jotta reki saataisiin liikkeelle, on kuormaa kevennettävä.
Kuormaa
voidaan keventää lähtemällä
unettomuuden hoidossa edellä mainittujen yksittäisten
oireiden hoidosta. Jo niskakipujen hoidolla kuorma
saatetaan saada kevenemään siinä
määrin, että reki nytkähtää
liikkeelle.
Alihanka
korosti, että unettomuuden hoidon tulisi perustua
aina potilaan perusteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksella
voidaan selvittää painottuuko potilaan
oireisto hermoston yliärtyvyyteen, motoriseen
levottomuuteen vai lievempiin autonomisen hermoston
häiriöihin ja suunnitella hoito sen mukaisesti.
Hoidon tulisi olla myös kokonaisvaltaista.
Alihanka muistutti, että unettomuuden hoito
vaatii usein kärsivällisyyttä myös
potilaalta itseltään. Uskoaan ei kannata
menettää.
-Ei jokainen alkanut unettomuuskierre pääty
katastrofiin.
Kuva:
Jukka Uotila, Suomen Messut
http://www.unettomat.info
