13.8.
2004
Elämäntapamuutoksilla
voi välttyä kolestrolilääkitykseltä
Elämäntapojen
muutokset ja kokonaisriskiin vaikuttaminen ovat avainasemassa
valtimotautien ehkäisyssä. Tuoreessa dyslipidemioiden
eli poikkeavien veren rasva-arvojen Käypä hoito
-suosituksessa todetaan, että ennen kaikkea suuren
riskin potilaat pitää tunnistaa. Kohonnut verenpaine
ja kolesteroli pyritään ensisijaisesti saamaan
kuriin muun muassa tupakoinnin lopettamisella, ruokavaliomuutoksilla
ja liikuntaa lisäämällä. Lääkehoito
on syytä kohdentaa potilaisiin, joille elintapamuutokset
eivät riitä.
Kolesteroliarvojen
suositukset pysyvät kokonaiskolesterolissa 5 millimoolissa
litraa kohden. LDL-kolesterolin kohdalla suositus on 3
mmol/l. Suuren riskin potilailla rajat asetettiin nyt
alemmas, 4,5 kokonaiskolesterolissa ja 2,5 LDL-kolesterolissa.
Suositukset ovat Euroopassa yhteneväiset. Dyslipidemioiden
Käypä hoito –suosituksen laati Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Sisätautilääkärien
yhdistys ry:n asettama työryhmä.
SCORE-taulukolla
riskinarviointiin
-
Suuren riskin potilaat ovat henkilöitä,
joilla on yli 5 prosentin riski kuolla valtimotautiin
10 vuoden kuluessa, ellei mitään tehdä,
täsmentää Käypä hoito -työryhmän
puheenjohtaja professori MATTI J. TIKKANEN.
Myös
oireettomat, terveeltä vaikuttavat henkilöt
voivat kuulua joukkoon. Uudessa suosituksessa lääkäreiden
avuksi annetaan SCORE-taulukot, joiden avulla riskiä
voi arvioida. Riskitekijöitä ovat muun muassa
tupakointi, korkea verenpaine, miessukupuoli, korkea ikä
ja liikapaino. Taulukon mukaan 40-vuotias tupakoiva mies,
jonka systolinen verenpaine on 140, kuuluu pienen riskin
luokkaan. Sen sijaan 50-vuotias tupakoiva mies, jonka
verenpaine on 160, yltää jo 14 prosentin valtimotautikuoleman
riskiin 10 vuoden kuluessa.
Elämäntapamuutokset
suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa
Elämäntapojen
muutos tulee suunnitella yhdessä potilaan kanssa
pienin askelin.
-Tarvitaan potilaslähtöistä neuvottelua,
sanoo Käypä hoito-suosituksen päätoimittaja,
yleislääketieteen erikoislääkäri
EEVA KETOLA. Pienet, realistiset tavoitteet ja potilaan
motivaation säilyminen ovat tärkeitä.
Ruokavalioon
pätevät edelleen vanhat suositukset, piilorasvojen
karsiminen, kasvirasvojen suosiminen, kaksi kala-ateriaa
viikossa sekä täysjyväviljan, kasvisten,
marjojen ja hedelmien runsas nauttiminen. -- Ihmedieettejä
ei tarvita, vaan maltillisia mutta pysyviä muutoksia,
Ketola painottaa. Elämäntapojen vaikutus arvioidaan
uudelleen lääkärin kanssa 1 - 3 kuukauden
kuluttua. Jos kohennukset eivät onnistu, on tärkeää
löytää syy. -- Esimerkiksi depressio voi
estää muutosten aikaansaamisen, Ketola sanoo.
Kolesteroli
koholla 80 prosentilla suomalaisista
Seerumin
kolesterolipitoisuus ylittää suositellun rajan
80 prosentilla suomalaisista. Hyvään suuntaan
on menty 70-luvun jälkeen, sillä kuolleisuus
valtimotauteihin on pienentynyt jopa 75 prosenttia. Silti
tehtävää riittää edelleen. Kovaa
rasvaa saadaan yhä liikaa ja kasviksia niukasti.
- Suurena huolenaiheena ovat etenkin nuoret aikuiset miehet
ja heidän elämäntapansa, harmittelee Ketola.
- Myös kolesteroliarvot ovat kääntyneet
huonompaan suuntaan.
Kolesteroliarvoja
voidaan tarvittaessa hoitaa myös lääkkeillä.
Erityisesti suuren riskin henkilöt voivat tarvita
lääkehoitoa. -- Vaikka statiinit ovat erittäin
turvallisia, lääke on aina lääke,
muistuttaa dosentti TIMO STRANDBERG. Suurimmalla osalla
tavoitteisiin olisikin päästävä elämäntapamuutoksilla.
Strandberg
arvioi kolesterolilääkitystä saavia olevan
Suomessa yli 300 000. Englannissa statiineja saa jo käsikaupasta.
Asiantuntijat eivät kuitenkaan pitäneet vaihtoehtoa
hyvänä, sillä itsehoidosta puuttuu lääkärin
seuranta. Annokset eivät toisaalta ole riittäviä
suuren riskin potilaille. Myös elämäntapamuutokset
jäävät helposti tekemättä, jos
veriarvot paranevat pillerillä.
Finfood
