Läskin pelko voi olla syömishäiriön alku

Painontarkkailu hallitsee monen naisen elämää. Normaalipainoisuus ei riitä vaan naiset haluavat olla nimenomaan hoikkia, sanoo naisen suhdetta ruokaan ja omaan kehoonsa tutkinut Kirsi Brorström.

Brorström tutki naisen suhdetta ruokaa ja omaan kehoonsa Åbo Akademiin tekemässään lopputyössään. Tutkimusaineistonsa Brorström keräsi lähettämällä yliopistossa opiskeleville naisille kysymyksiä, joihin näitä pyydettiin vastaamaan kirjallisesti. Brorström kysyi naisilta näiden painoa ja pituutta (=painoindeksi) sekä sitä, miten nämä kokivat oman painonsa ja miten he viihtyivät omassa kehossaan. Naiset osallistuivat kyselyyn kiitettävällä innolla. Broströmin mukaan naiset olivat kokeneet helpottavaksi kirjoittaa aiheesta, joka oli monelle heistä arka.

Normaalipainoisuus ei riitä

Suurimmasta osasta vastauksia nousi Brorströmin mukaan esiin tyytymättömyys omaan kehoon sekä tarve muokata sitä. Brorströmin tutkimuksen naisista noin 70 prosenttia oli painoideksin perusteella normaalipainoisia ja 15 prosenttia alipainoisia. Brorstömin tutkimus osoitti, ettei painoideksillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, millaisiksi naiset tunsivat itsensä. Broströmin mukaan hieman pyöreät naiset olivat itse asiassa tyytyväisempiä kehoonsa kuin normaalipainoiset.

Normaalipainokaan ei kuitenkaan useimmille riitä. Brorströmin tutkittavista 52 prosenttia kertoi yrittäneensä jossain vaiheessa laihduttaa. Brorströmin mukaan luku on suuri, kun ottaa huomioon, että tutkittavat olivat nuoria, 20-30-vuotiaita naisia, joista suurimmalla osalla ei ollut lapsia.
- Nekin naiset, jotka eivät olleet laihduttaneet, sanoivat tarkkailevansa painoaan, Brorström kertoo.

Hoikkuus tekee onnelliseksi

Naisille paino ei ole mikään yksittäinen asia vaan vaikuttaa koko elämän laatuun. Brorströminkin tutkimusvastauksissa nousi vahvasti "sitten kun laihdun"-ajatus.
- Naiset arvelivat, että jos he laihtuisivat, he viihtyisivät paremmin kehoissaan. Hoikkuus oli näille naisille yhtä kuin onnellisuus.

Tutkimuksen naiset pitivät tärkeänä täydellistä kontrollia. Kaikki oli hyvin, jos oli syöty vähän ja "oikeanlaista" ruokaa. Sortuminen "vääränlaiseen" ruokaan tai liian ravinnon nauttiminen johti itsesyytöksiin, huonoon omatuntoon ja tunteeseen siitä, että on lihava.

Oikeanlaisena ruokana naiset pitivät sokeritonta, kaloritonta ja rasvatonta ruokaa. Hyvää ruokaa sai naisten mukaan syödä kohtuullisesti ja siitä tuli hyvä olo. Huonoa ruokaa - rasvaa ja sokeria - olisi naisten mielestä paras välttää kokonaan.

Mässäilyä ja ankaria dieettejä

Kaksijakoinen suhtautuminen ruokaa aiheuttaa Brorströmin mukaan sen, että naisen syöminen heittelee kovastikin: välillä syödään liikaa, välillä liian vähän. Mässäilyjä kompensoidaan tiukoilla dieeteillä ja ankaralla liikunnanharjoittamisella.

Painontarkkailu saa myös aikaan sen, että ajatukset pyörivät jatkuvasti ruoan ympärillä. Pahimmassa tapauksessa tarve kontrolloida syömistä voi laukaista syömishäiriön. Brorströmin tutkimuksessa monet naiset myönsivät kuuluvansa riskiryhmään, vaikkeivät kärsineetkään syömishäiriöstä. Naiset olivat huomanneet ajatustensa keskittyvän ongelmatilanteissa ruoan ympärille ja arvelivat, että jokin kriisi voisi laukaista syömishäiriön.

Väärä ihanne, mutta...

Tutkimukseen osallistuneet naiset kritisoivat tiedotusvälineiden tarjoamaa yksipuolista laiheliini-ihannetta, jonka äärimmäisenä esimerkkinä pidettiin Ally McBealia.
- Naisten mielestä hoikkuudessa ei ollut mitään vikaa, vaan siinä, että tätä laihaa naisenmallia pidetään ainoana ihanteena, Brorström sanoo.

Ihanteen keinotekoisuuden tajuaminen ei kuitenkaan Brorströmin mukaan estä naisia pyrkimästä siihen - usein siinä koskaan onnistumatta.

Brorströmin tutkimuksessa vanhimmat opiskelijat olivat tyytyväisempi kehoonsa kuin nuoremmat. Brorströmin mukaan tämä selittyy iän mukaan tuomalla paremmalla itsetunnolla- ja tuntemuksella. Kun on sinut itsensä kanssa, on sinut myös kehonsa kanssa.
- Naisten kannattaisi pohtia omaan kehoonsa liittyviä negatiivisia tuntemuksia ja miettiä, mistä ne ovat peräisin. Tärkeintähän kuitenkin on miten ja millaisena itsensä tuntee, ei se mitä muut ajattelevat.

Kirsi Brorström: Naisen suhde ruokaan ja omaan kehoonsa. Osaava nainen-messut, Turku 20.10. 2000

 

Etusivu>Terveyskammari >Mielenterveys