ADD
- levottoman lapsen ja aikuisen sairaus
Onko
sinulla keskittymisvaikeuksia? Kärsitkö
levottomuudesta? Jäävätkö projektisi
toistuvasti kesken? Onko sinulla jatkuvia vaikeuksia
niin työssä kuin ihmissuhteissakin? Onko
elämäsi ollut lapsuudesta saakka kaaosta
ja kommelluksia? Jos vastasit näihin kysymyksiin
myöntävästi, saatat tietämättäsi
sairastaa ADD:ta, tarkkaavaisuushäiriötä.
Ei
muotitauti
Psykiatri
Matti Wallinin mukaan
ADD (Attention Deficit Disorder) on yhtä yleinen
ongelma kuin paniikkihäiriö tai kahvikuppineuroosi.
Suomessa ADD:ta ei Wallinin mukaan kuitenkaan tunneta
eikä siihen suhtauduta todellisena sairautena
edes psykiatrien keskuudessa. ADD:tä pidetään
muotitautina. Wallin korostaa kuitenkin, että
kyseessä ei ole mikään uusi asia,
vaan ongelma, jota lääkärit ovat
kuvanneet kirjallisuudessa jo ajat sitten. Wallin
kertoo, että esimerkiksi lastenlääkäri-kirjailijan
Hoffmanin 1840-luvulla kirjoittamassa kirjassa Jörö-Jukka
on kuvattu yliaktiivinen lapsi.
Vähättelevä
suhtautuminen on aiheuttanut sen, että valtaosa
ADD-potilaista on edelleenkin ilman diagnoosia.
ADD:n diagnosointi olisi kuitenkin tärkeää,
koska ADD aiheuttaa paitsi henkilökohtaista
kärsimystä myös yhteiskunnallisia
ja kansanterveydellisiä ongelmia, rikollisuutta,
mielenterveyshäiriöitä ja päihteiden
käyttöä.
Levoton
mieli ja ruumis
ADD
muistuttaa MBD:tä, jossa keskittymisvaikeudet
ja levottomuus ovat myös yleisiä. MBD:lle
ominaisia neurologisia häiriöitä
kuten kömpelyyttä ja lukihäiriöitä
ADD:ssä ei kuitenkaan välttämättä
ilmene. ADD:n tyypillisin oire on keskittymisvaikeudet
silloin, kun henkilö ei ole motivoitunut asiaan.
ADD:tä sairastavan on vaikea keskittyä
pakonomaisiin asioihin. Mieli harhailee, jalat ja
kädet liikehtivät levottomasti, paikoillaan
istuminen on vaikeaa. Taudin kuvaan kuuluvat myös
aloitekyvyttömyys, apatia ja harkitsemattomat
teot sekä asioiden jatkuva lykkääminen.
Tehtävistä suoriutuminen saattaa olla
vaikeaa, vaikka älykkyydessä ei olisikaan
mitään vikaa. ADD:ta sairastavissa on
kahta päätyyppiä. Toinen tyyppi on
inattentiivinen ja sisäänpäinvetäytynyt,
toinen impulsiivinen ja hyperaktiivinen. Ensin mainitut
saattavat Wallinin mukaan olla hyvinkin arkoja ja
ujoja, jälkimmäiset taas uhkarohkeita
tyyppejä.
Tyhmä,
hullu ja laiska?
Kuten
masennuksessakin, myös ADD:ssa on eri vaikeusasteita.
Yleensä ADD kuitenkin haittaa elämää
enemmän tai vähemmän. Tavaroiden
kadottaminen ja myöhästely ovat tavanomaisia,
koti saattaa olla sekaisin ja laskut hoitamatta.
Opinnot jäävät monesti kesken, työssä
on jatkuvasti vaikeuksia ja ihmissuhteet ovat myrskyisiä.
Elämä tökkii. Toistuvat epäonnistumiset
ja hulluksi, tyhmäksi tai laiskaksi haukkumiset
aiheuttavat itsetunnon laskua ja masennusta. Myös
erilaiset riippuvuudet ovat ADD-ongelmaisilla tavallisia.
Erityislahjakkaat selviävät Wallinin mukaan
yleensä parhaiten.
ADD
on biologisperäinen sairaus. Se on usein perinnöllinen.
ADD:ta aiheuttavat myös hapenpuute ja äidin
päihteiden käyttö raskauden aikana.
ADD-diagnoosi tehdään haastattelun perusteella
tiettyjä diagnostisia kriteereitä käyttäen.
Yksi keskeinen kriteeri on se, että oireita
on ollut läpi elämän. ADD:hen ei
sairastuta nelikymppisenä. Siitä ei myöskään
parannuta taianomaisesti aikuistumisen myötä,
vaan jopa yli puolella oireilu jatkuu aikuisiässä.
- On käsittämätöntä, että
vastaanotolla saatetaan sanoa potilaalle, ettei
tällä voi olla MBD:tä tai ADD, koska
tämä on yli 18-vuotias, Wallin ihmettelee.
Täsmälääkettä
ja itsehoitoa
Jo
ADD-diagnoosin saaminen helpottaa usein ADD:ta sairastavan
oloa.
- Ihminen tajuaa, että ei olekaan tyhmä,
laiska ja hullu vaan että on kyse sairaudesta,
jota voidaan hoitaa. Myös ADD:ta sairastavan
läheiset osaavat suhtautua diagnoosin jälkeen
tähän toisella tavalla kuin ennen, Wallin
sanoo.
ADD:ta
hoidetaan lääkityksellä ja mm. oppimisterapialla.
Suomessa on käytetty lääkkeenä
Ritalinia. Ritalin on täsmälääke,
joka alkaa vaikuttaa jo tunnin kuluttua lääkkeen
ottamisesta. Vaikutus kestää 2-5 tuntia.
Lääkettä suositellaan otettavaksi
silloin, kun keskittyminen johonkin tehtävään
on tarpeen. Vaikutusaikana tarkkaavaisuus ja aloitekyky
paranevat. Lääkityksen ohella on tärkeää
opetella myös uusia toimintamalleja. ADD-positiivinen
laatii listoja tai käyttää esimerkiksi
kännykän soittoääntä muistuttamaan
tapaamisista ja muista menoista.
- Itsehoito on tärkeä osa ADD:ta. ADD:n
kanssa on opeteltava elämään niin
kuin vaikkapa diabeteksen kanssa, Wallin toteaa.
Mm. heidän epäillään
sairastaneen ADD:tä:
