Etusivu>Terveyskammari>Virtuaaliklinikka


Ravinto, lääkkeet, allergiat

1. Voiko lisäaineita testata samalla tavalla kuin prick-testejä tehdään?
2. Saako kasvissyöjä riittävästi B12-vitamiinia?
3. Jännityslääkkeen ja alkoholin yhteisvaikutus?
4. Mitä ulkoisia oireita voi tulla vilja-allergiasta?
5. Allergian periytyvyys ja siihen vaikuttamisen mahdollisuus?
6. Mitä haittaa sikiölle kannabiksesta?
7. Kysymys masennuslääkkeen pitkittyneestä käytöstä? (uusin)

1. Voiko lisäaineita testata samalla tavalla kuin prick-testejä tehdään? Pelkästään tuotteita syömällä ja itse seuraamalla, mistä tuotteista tulee oireita, on mahdotonta päästä jäljille oireita aiheuttavasta aineesta, koska lähes kaikki tuotteet sisältävät useita lisäaineita. Ja itse epäilen olevani allerginen useillekin lisäaineille.

Lisäaineet ovat harvinaisia allergian aiheuttajia niihin liittyneestä keskustelusta huolimatta. Jos vältettäviä ruokia on paljon voit käydä ravitsemusterapeutin juttusilla selvittämässä tilannetta, esim. listaten valmiiksi oireita aiheuttavat ruoat sekä miten nopeasti ja millä tavoin ne aiheuttavat oireita.

Allergioiden toteamisessa paras keino on edelleen altisteiden ja oireiden välisen yhteyden löytäminen, mikä voi joskus olla melkoista salapoliisintyötä. Erikoislääkäri voi kartoittaa allergeenejä tarvittaessa iholle tehtävällä pistokokeella (mainitsemasi Prick-testi) tai mittaamalla vasta-aineita verinäytteestä.

Prick-testillä saadaan selvyys aiheuttaako epäilty aine I-tyypin allergisen reaktion (punoittava paukama). Prickillä voidaan tehdä erilaisia vakiosarjoja, mutta myös valita melkein mitä tahansa aine (elintarvikelisäaine esim.) iholle pistettäväksi. Allergiaan perehtynyt lääkäri tulkitsee tuloksia suhteessa potilaan taustatietoihin ja oireisiin. Perussarjaan kuuluu koivu, leppä, niittynurmikka, timotei, pujo, koira, kissa, pölypunkit (2 kpl) ja cladosporum sieni-itiö. Erikoissarjoissa on tarjolla mm. kasvis- ja maustesarja, viljasarja, homesarja jne. Kannattaa muistaa että kaikenkattavaa testipatteria ei ole, testeissä on virhemahdollisuutensa ja etukäteen ei voi näin selvittää esim. tuleeko lemmikkikoiralle allergiseksi. Kun allergeeni saadaan selville, paras hoito on oireita aiheuttavan altisteen välttäminen - jos mahdollista.
(18.07.2001)

2. Olen kasvissyöjä enkä käytä maitotuotteita. Lihaa söin viimeksi n. 15v sitten. -90-luvun alkupuolella sain muutaman B12-vitamiinipiikin lääkäriltä. Viimeisestä piikistä on yli 5 vuotta. Tiedän, että B12:ta on jonkin verran merilevissä, mutta saanko sitä niistä riittävästi ja imeytyykö se?

Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta. B-12 vitamiinin puute näkyy mm. suurisoluisena anemiana verikokeessa ja hermoston toiminnan häiriöinä, esim. yhteyttä dementiaan on esitetty. Väsyminen ja erilaiset neurologiset oireet voivat olla ensioireita B-12 vitamiinin puutteesta.

Merilevä ei ole hyvä B12-vitamiinin lähde eikä vaihtoehto lihalle tai maitovalmisteille vegaanien ruokavaliossa (Prof. Anna-Liisa Rauma HS 1/99), vaikka sisältääkin jonkinverran B-12 vitamiinia. Ravitsemusopillinen konsensus on, että kasvisruokaa ei voi pitää B-12 vitamiinin saannin turvallisena lähteenä. Vegaanin kannattaa siis varmistaa, että ravinnossa on jokin varma ja riittävä B-12 vitamiininlähde (tarve 1.5 µg/päivässä yli 15 vuotiaalla). Internetistä esimerkiksi löytyy tietoa vegaaneille sopivista ruoka-aineista, joista B-12 vitamiinia saa. Myös monissa vitamiinipillereissä on B-12 vitamiinia.
(18.07.2001)

3. Olen 18v tytteli ja käytän jännitykseen Seroxattia. Aina juodessani alkoholia (siis pari siideriä, ei räkäkännejä) vatsani menee täysin sekaisin ja saan istua WC:ssä. Onko syynä Seroxat vai jokin muu?

Seroxat on paroksetiinia sisältävä PKV lääke, indikaatioina depressio, pakko-oireinen häiriö tai paniikkihäiriö. Paroksetiini ei vahvista alkoholin heikentävää vaikutusta henkisiin tai motorisiin toimintoihin. Depressiopotilailla ei kuitenkaan suositella paroksetiinin ja alkoholin samanaikaista käyttöä. Ruoansulatuskanavan osalta paroksetiivi voi aiheuttaa mm. ripulia, ilmavaivoja ja ruoansulatushäiriötä. Eli seroxat ei ole välttämättä syypää jos vatsasi menee sekaisin alkoholin käytön yhteydessä, mutta voi olla.
(18.07.2001)

4. Mitä ulkoisia oireita voi tulla vilja-allergiasta?

Vilja-allergian diagnoosi on vaikea, koska oireet ovat usein epämääräisiä ja kaupallisten ihopistotestien ja RAST-tutkimusten diagnostinen herkkyys ja spesifisyys ei ole kovin hyvä.

Ruoka-aineallergian yleisiä merkkejä ovat mm.
- Ihottuma ruuan kosketuskohdassa tai muualla iholla
- Atooppinen ihottuma voi paheta, iho on kuiva ja kutisee
- Jatkuva nuhaisuus, limaisuus ja astma voi kieliä myös ruoka-aineallergiasta
- Ruoansulatuskanavan tilanteesta kertovat seuraavat oireet:
Suun- ja huulien ihottuma, suun kutina, aftamaiset haavat suussa, ulosteen löysyys, erilaiset vatsavaivat, anusseudun kutina tai ihottuma.
- Oireiden lievittyminen kun tiettyä ruoka-ainetta vältetään

Keliakiassa vehnän, kauran, rukiin ja ohran sisältämä gluteiini aiheuttaa ohutsuolen limakalvovaurion. Suomessa noin joka 400:s ihminen sairastaa tätä tautia. Tässäkin on kyseessä moni-ilmeisesti oirehtiva ja vaikeasti tunnistettava tilanne. Gluteiiniton ruokavalio helpottaa keliakian oireita. Keliakian diagnoosin lääkäri varmistaa ohutsuolibiopsiasta.
(2.5.2000)

5. Haluaisin kysyä allergian periytyvyydestä ja siihen vaikuttamisen mahdollisuudesta. Mieheni sairastaa atooppista ihottumaa ja kärsii allergisesta nuhasta, hänellä on myös muutamia ruoka-aineallergioita. Itselläni on allergista nuhaa (pöly, siitepöly, jauhopöly jne.). Suunnittelemme vauvaa. Onko mitenkään mahdollista ehkäistä allergian syntymistä lapsellemme? Olen kuullut, että "ajoittamalla" vauvan syksyksi, jolloin kevään ja kesän siitepölykauteen on eniten aikaa, voisi antaa lapselle mahdollisuuden, samoin kuin välttämällä allergisoivia ruoka-aineita. Pitääkö tämä paikkansa? Miten meidän tulisi menetellä ja mikä vuodenaika olisi todellisuudessa paras lapsen syntymälle?

Vaikutatte kuvauksesi perusteella olevan miehesi kanssa I tyypin allergikkoja, missä on kyse ympäristön valkuaisaineita vastaan syntyvästä vasta-ainevälitteisestä allergiasta. Eli teillä on perinnöllinen taipumus muodostaa allergia IgE-vasta-aineita (kutsutaan atopiaksi). IgE-vasta-aineisiin liittyviä allergisia reaktioita voidaan mitata verinäytteillä tai ihopistokokeilla. Allergiset sairaudet ovat lisääntyvä kansansairaus maassamme. Arvioidaan, että joka kolmas tai jopa jopa puolet väestöstä potee allergista oiretta jossain
elämänsä vaiheessa.

Syntymä-ajankohdalla en tiedä olevan merkitystä allergian puhkeamisen suhteen. Viime vuosina on esitetty kuitenkin sensuuntaisia ajatuksia, että syntymäpaikalla olisi merkitysta allergioiden puhkeamiseen. Tämä ilmenisi siten, että korkean elintason maissa, joissa imeväisikäiset eivät juurikaan läpikäy rajuja lastentauteja ja joudu samalla tavalla immuunijärjestelmällään kosketuksiin mikrobien kanssa kuin matalamman elintason maissa, lapset jäävät vaille 'perinteistä' immuunijärjestelmää (T1 auttajasoluja) koulivaa virikkeistöä. Infektioiden määrän väheneminen ja hygienian yleinen parantuminen ovat vähentäneet Th1-tyyppiseen vasteeseen johtavia ärsykkeitä, jolloin lasten immuunijärjestelmän kehitys ohjautuisi Th2-suuntaan (IgE- välitteiset allergiat liittyvät Th2-tyyppiseen vasteeseen). Entisen Itä-saksan yhdistyttyä länteen ollaan saatu osittain tukea tälle ajatukselle; atopian ja heinänuhan yleisyys on lisääntynyt entisen Itä-saksan alueella syntyneillä, ei kuitenkaan astman.

Sama toisinpäin: Perheen suuri lapsimäärä, maatila lapsuuden asuinpaikkana, huono sosioekonominen asema ja antroposofinen elämäntapa on liitetty allergioiden vähäiseen esiintyvyyteen. Mikrobien vuorovaikutus kypsyvän immuunijärjestelmän kanssa selittäisi nämä havainnot. Ratkaisuksi allergian lisääntymisen torjuntaan voisivat olla esimerkiksi imeväisiän hygieniaa koskevat suositukset, laktobasilleja tai tiettyjä oligonukleotideja sisältävät muokatut elintarvikkeet tai allergiaa torjuvat rokotteet imeväisiän rokotusohjelman osana.
(AR 12.1.2002)

6. Ystäväni polttelee hasista. Raskausviikkoja n. 21, eli keskeytys taitaa olla myöhäistä synnyttämälläkin. Piriä hento doubata vielä alkuaikoina, kun oli vielä varma abortista. Päättikin pitää lapsen, mutta ei ole osannut jättää savuja. Ei enää niin tiuhaa, kuin ennen, mutta uskoisin viikonloppuisin käyttävän. Hän ei paljon mulle puhele, mutta en jaksa uskoa, että käyttö loppuu. Lyhennätkö kysymystä olennaiseen, eli mitä haittaa sikiölle kannabiksesta? Entä amfetamiinista? Vastaatko niin että voin kiikuttaa hänelle tekstin.

Ystäväsi tulisi kertoa lääkärille luottamuksellisesti mainitsemastasi hasiksen ja amfetamiinen käytöstä ja ottaa samalla esille niitä ongelmia joita raskauden läpiviennissä kokee olevan tai joita olettaa tulevan jatkossa vauvan kanssa. Ensimmäinen lääkärintarkastushan on kaikilla raskaana olevilla aiheellinen 10.- 12. raskausviikolla. Haastattelun ja tutkimusten jälkeen, äidin ja lapsen tilan perusteella, lääkäri voi arvioida miten raskaus etenee. Raskaus voi edetä kuvaamastasi tilanteesta huolimatta melkolailla normaalisti, mainitsemiesi aineiden käyttö olisi kuitenkin syytä lopettaa raskauden aikana.

Vaikka kannabiksen (hashiksen) terveysvaikutuksia on toisinaan liioiteltu, erityisesti niiden tulisi pidättäytyä sen käytöstä, jotka ovat herkkiä kannabiksen haittavaikutuksille sairauden (kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet) tai elämäntilanteen (esim. raskaus) vuoksi. Kannabiksen on todettu lisäävän mm. ennenaikaisia synnytyksiä, myös epämuodostumariski arvellaan kohonneeksi jos kannabista on käytetty hedelmöittymisen aikoihin. Amfetamiinin raskaudenaikaisen käytön on raportoitu mm. vaikuttaneen lapsen koulumenestykseen (ylivilkkaus) sekä voi aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen ja matalaa syntymäpainoa.
(AR 12.1.2002)

7. Hei! Kysyisin masennuslääkkeen pitkittyneestä käytöstä. Poikaystäväni on syönyt 15-vuotiaasta asti eli noin 6 vuotta 150 mg/pvä Efexor (?) -nimistä lääkettä masennukseen. Käsittääkseni tuo annostus on kaksinkertainen"normaaliin" nähden? Ystäväni lääkäri-äiti kirjoittaa hänelle reseptin lääkkeeseen. Kysymykseni kuuluu, onko näinkin pitkäaikainen masennuslääkkeen käyttö tavallista? Eikö annostusta tulisi pyrkiä pikkuhiljaa vähentämään? Ystävälläni ei ole ollut masennusoireita niiden viimeisen kahden vuoden aikana jotka olen hänet tuntenut. Kiitos vastauksesta!

Lääkeoppaan mukaan Efexorin turvallisuutta ja tehoa alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla ei ole tutkittu, joten sen käyttöä tässä ikäryhmässä ei suositella. Ystäväsi on nyt siis kuitenkin 21 vuotias. 150mg päivässä ei sinänsä ole välttämättä liikaa, 375mg päivässä on sallittu enimmäisannos. Pitkäaikaiskäytössä yleensä noin puolet alun vaikuttavasta annoksesta tosin riittää, edellyttäen että oireet eivät uusiudu. Hoitoa tulee jatkaa mieluiten kunnes potilas on ollut täysin oireeton 4-6 kuukautta. Sen jälkeen hoito voidaan lopettaa asteittain.

Toisinaan masennuslääkeet voivat olla tarpeen pitkiäkin aikoja. Jos ystäväsi on kuitenkin ollut jo parikin vuotta ilman masennusoireita, on aika käydä lääkärillä keskustelemassa lääkkeen vähentämisestä tai lopettamisesta.
(AR 27.5.2002)

Etusivu>Terveyskammari>Virtuaaliklinikka