Etusivu >Puutarha >Puutarhanhoito >Puutarhakasvit

Havukasveja puutarhaan 

Havukasvit puutarhassa antavat vihreyttä vuodenaikoina jolloin muut kasvit ovat lakastuneet. Suurilla havukasveilla saadaan myös ilmekkyyttä puutarhaan talviaikana.

Syysistutus 
Havukasveja voi istuttaa vielä syyskuussakin, ne ehtivät juurtua ennen pakkasten tuloa.
Havut viihtyvät happamassa maassa, joten lisää hapanta turvetta tai esim. rodomultaa istutuskuoppaan.
Älä riko juuripaakkua mutta poista kumilenkit ja leikkele kankaat auki. Laita vain muutama sentti multaa juuripaakun päälle, ei ole hyvä istuttaa havukasveja entistä syvenpään.
Jos mahdollista valitse havukasveille vähän varjoisampi paikka niin ne eivät ole niin alttiina kevätauringon "tuholle".
Jos teet istutuksen syksyllä laita myös kolme keppiä kodan muotoon havukasvin ympärille. Näiden keppien päälle laitat helmikuussa "aurinkosuojan". Havukasvit heräävät kevätauringon paisteessa eivätkä saa juuristosta vettä ja ruskettuvat.
Jos syksy on kuiva kastele havukasveja jotta ne varastoisivat nestettä solukkoihinsa ja kestävät kevätaurinkoa paremmin. 
Leikkaus
Havukasvit leikataan lepokautena helmi-huhtikuussa, riipuen vyöhykkeestä.
Vuorimännyn tuuheutumista ja kasvua "jarrutetaan" leikkaamalla sen nuorista vuosikasvaimista noin puolet pois kesäkuussa.
Marjakuuset ja tuijat kestävät parhaiten muotoleikkausta. Muita havukasveja ei tarvitse juuri leikata.
Havupensasaidan taimia ei leikata istutettaessa vaan niiden sivuversoja leikataan lepokautena.
Latva katkaistaan vasta sitten kun aita on kasvanut haluttuun korkeuteen.
Markakuusi, tuija ja kuusi soveltuat parhaiten aitakasveiksi.

Kasvivalikoima 

Tuivio
Kasvaa noin 30 sentin korkuiseksi havupensaaksi. Kasvutapa lavoavainen. Istutustiheys noin 1-1,5 metriä. Laji menstyy aurinkoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla. Ruskettuu syksyllä mutta vihertyy taas keväällä. Menestyy VI- vyöhykkeelle saakka.
Laakakataja  
Parinkymmenen sentin korkuinen pensas. Maanmyötäiset versot jotka voivat kasvaa jopa parimetriä pitkiksi. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Maa saa olla kuiva ja tuore. Istutusväli noin metri. Myynnissä myös Sinilaakatajaa jonka talvenkestävyys kylläkin heikompi. Laakataja menestyy jopa VI-vyöhykkeellä mutta sinilaakakataja vain I- vyöhykkeellä.
Kartiovalkokuusi  
Kasvaa kartion muotoon, n. 50-100 senttiä korkeaksi. Ruohonvihreä ja tyvestä saakka tiheä. Vyöhyke I-III.
Pilarikataja  
Sinivihreät, pistävät neulaset, Siniset "marjat". Vyöhyke I-V. Korkeus 3-7 metriä.
Kääpiöserbiankuusi   
Tiheäkasvuinen kääpiömuoto, kasvaa 2-3 metriä leveäksi ja 1-2 metriä korkeaksi. Vyöhyke I-III
Kääpiösinikuusi  
Hidaskasvuinen, siniharmaa kuusi. Kasvaa n. 2 metriä korkeaksi, leveys 1,5 - 2,5 metriä. Vyöhyke I-III
Kääpiökataja 
Kasvaa vain n. 20-30 senttiä korkeaksi. Vyöhyke I-V. Rento- ja leveäkasvuinen.
Kiinankataja 
Kaunis kellanvihreä leveä pensas. Metrin korkea. Vyöhyke I.
Kääpiöpalsamipihta
Kasvaa noin 30-50 senttiä korkeaksi, tiheäksi, litteänpyöreäksi ja leveäksi pensaaksi. Neulaset ovat tummat ja kiiltävät.
Rohtokataja
Kasvaa 20-50 senttiä korkeaksi, tummanvihreäksi pensaaksi, joka on maanmyötäinen ja voimakastuoksuinen. Vyöhyke I-III.
Tamariscifolia-lajike kasvaa 50-70 senttiä korkeaksi mutta viihtyy vain I-vyöhykkeellä.
Sinikataja
Eri lajikkeita. Vyöhykkeet I-II.
Japaninmarjakuusi
Kiiltävän tummanvihreä, leveä pensas. Korkeus 100-400 senttiä. Vyöhyke I-V.
Nana-lajikkeen korkeus 70-100 senttiä vyöhyke I-II. Punaiset marjakävyt myrkyllisiä.
Kartiotuija
Useita lajikkeita. Korkeudet 50-100 senttiä. Vyöhyke I-III, jotkut ainoastaan I-vyöhykkeellä.
Vuorimänty
Koko maassa kestävä havupensas tai puu. Korkeus 1-3 metriä. Typistämällä voi pitää matalampana.
Kääpiövuorimänty
Korkeus 50-100 senttiä. Viihtyy vyöhykkeillä I-VII. Vuosiversoja kesällä typistämällä saadaan tuuhea ja leveä pensas.