|

Etusivu>Omahuone
Yksinhuoltajat

Yksinhuoltajat
ja uusperheet -keskustelu
Oma aika
Uunituore postituslista uusperheellisille. Tänne ovat tervetulleita kaikki ikään, sukupuoleen ja ulkonäköön katsomatta, ainoana ehtona on uusperheen arjen keskellä eläminen.
Yksinhuoltajien
ja uusperheellisten kokemuksia
-lue ja lähetä oma tarinasi
Ei
niin pahaa ettei jotain hyvääkin
-yksinhuoltajien positiivisia tarinoita
Mahdollisia
ongelmatilanteita
Tapaamiset
eivät tahdo toimia
Käytännön
selviytymisohjeita
Loma-ja
tukiperhetoiminta

Yksinhuoltajuus itsessään ei ole ongelma. Ongelmalliseksi
se muodostuu, jos se tuo mukanaan muita vaikeuksia, esim.
puolisoiden väliset riidat, eristäytyneisyys, sopeutumattomuus,
taloudelliset vaikeudet, työttömyys, työelämän ylikuormittavuus
yms. Ikävä kyllä monet näistä asioista ovat eroperheissä tuttuja.
Käsitteet
yksinhuoltajuus ja yhteishuoltajuus kulkevat
arkikielessä rinta rinnan ja niiden merkitykset häilyvät.
Moni lähivanhempi ei edes halua häntä nimitettävän
yksinhuoltajaksi, koska lapset ovat yhteishuollossa ja osittain
myös sen negatiivisen leiman takia, joka sanalla yksinhuoltaja
edelleenkin on.
Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta
tietoja lapsestaan (mm. päivähoitopaikasta, koulusta, lääkäriltä).
Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä mm. lapsen terveydenhuollosta,
koulutuksesta ja passista. Siinä tapauksessa, että lapsia
luonaan hoitanut vanhempi kuolee, lasten huoltovelvollisuus
siirtyy automaattisesti toiselle yhteishuoltajalle.
Vaikka yhteishuolto on nykyisin suositeltu huoltajuusmuoto
ja suurin osa lapsista on yhteishuollossa, voi yksinhuolto
olla joissakin tapauksissa paras ratkaisu. Yksinhuolto tarkoittaa
oikeutta huolehtia lapsen asioista yksin, ilman että toiselta
vanhemmalta tarvitsee kysyä mitään. Se taas ei välttämättä
merkitse, etteikö lapsi tapaisi myös toista vanhempaansa.
Lasten tapaamissopimus onkin hyvä muotoilla niin, että siitä
käyvät ilmi tarkat tapaamispäivien ajankohdat ja määrät.
Sopimuksen voi tehdä esim. asuinkunnan sosiaalitoimistossa
lastenvalvojan kanssa. Yksinhuoltajuutta voi hakea myös myöhemmässä
vaiheessa, jos siihen on riittävät perusteet ja yhteishuollosta
koituu lapselle haittaa.

Edunvalvonta
Suomessa
toimii Yksinhuoltajien
ja yhteishuoltajien liitto, jonka toiminta-ajatuksena
on tukea yhden vanhemman perheitä ja parantaa heidän elämänlaatuaan.
Liitto koostuu paikallisyhdistyksistä, joihin voi liittyä
vaikkapa netin kautta. Liitto järjestää toimintaa ja jäsenille
on tarjolla mm. asianajajapäivystys.
Liitto
toimii monin tavoin ja yrittää mm. parantaa yksinhuoltajien
opiskelumahdollisuuksia. Yksinhuoltajien ESR-rahoitteisessa
etäopiskeluprojektissa kehitetään tukimallia, joka
mahdollistaa yksinhuoltajien opiskelun. Yksinhuoltajilla on
taloudellisia ja lastenhoidollisia ongelmia opiskelun suhteen.
Opintotuki ei ota huomioon huollettavien lasten lukumäärää,
edes tulorajoja määriteltäessä. Projektissa
yksinhuoltajat suorittavat lukion Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa
etäopiskeluna. Mukana on jo tällä hetkellä n. 80 opiskelijaa
ja lisää olisi tulossa jos paikkoja olisi enemmän. Paikanpäällä
koulussa ollaan vain lähiopetuspäivinä eli perjantaisin ja
tietysti koejaksoina. Oppituntien ajan lapset ovat joko lähistöllä
sijaitsevassa päiväkodissa tai puuhailevat ohjatusti koululla.
Myös tukea vanhemmuuteen annetaan projektin puitteissa opintopiirien
muodossa.
Lähde:
Muuttuva Perhe nro 3/ 2001

Uhkasakkojen
uhrit ry. on valtakunnallinen väkivaltaisten vanhempien
lasten etua ja oikeuksia ajava yhdistys, jonka jäsenet joutuvat
täyttämään tapaamismääräyksiä tuomitun uhkasakon uhalla tai
uhkasakon määräämisen pelossa. Useimmiten väkivaltaa on käyttänyt
mies ja se on voinut kohdistua sekä äitiin että lapsiin. Jos
tällaista määrättyä uhkasakkoa ei pysty maksamaan tuomio muutetaan
vankeudeksi. Onpa jopa käynyt niin, että jotkut ovat menettäneet
lapsensa väkivaltaiselle vanhemmalle. Uhkasakkojen uhrit eivät
halua estää tapaamisia kokonaan; he vaativat että ne täytyy
toteuttaa turvallisesti ja valvotusti. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
on tutkinut lapsen huoltolain täytäntöönpanolain toimivuutta
v. 1977 ja totesi sovittelussa olevan puutteita ja oikeuskäsittelyssä
keskitytään usein selvittämään vain estääkö lähihuoltaja tapaamisia
vai ei. Selvittämättä jää onko tapaamisia vaativa vanhempi
kykenevä hoitamaan lapsiaan ja ennen kaikkea ovatko tapaamiset
turvallisia. Joskus voi tapaajavanhempi haluta lapset luokseen
vain kiusatakseen entistä puolisoaan.
Lähde:
Muuttuva Perhe nro 3/ 2001

Tukea
nuorten kasvatukseen tarjoaa myös Suomen
vanhempainliitto, joka on mukana mm. koulukiusaamista
käsittelevässä Koulunkorva -projektissa.
Perheiden
tueksi on Väestöliitto käynnistänyt Perheverkon,
jonka tavoitteena on auttaa perheitä rakentamaan uudenlaisia
tukiverkkoja.
Kirkko
tuo oman kortensa kekoon Perheasiain
neuvottelukeskuksen muodossa. Se järjestää
keskustelu- ja terapia-apua parisuhteeseen ja perheeseen liittyvissä
ongelmissa.

Yksinhuoltajille
sattuu ja tapahtuu. Onko sinulla mielessäsi tarina, jonka
haluaisit kertoa
muillekin? Ehkä vain muistuma jo eletyiltä vuosilta
tai itseäsikin huvittava kommellus? Myös vaikeuksien
keskellä elävien yksinhuoltajien olisi lohdullista
kuulla muiden kertomuksia kokemuksistaan.

Etusivu>Omahuone
|