Kaikkien
eroa harkitsevien parien olisi hyvä saada jonkinlaista valmennusta
tulevaan tilanteeseen ennen lopullista eropäätöstä. Toimiiko
neuvojen suuntaisesti on tietysti eri asia, mutta eipä ainakaan
tarvitsisi kohdata ongelmia täysin valmistautumattomana.
Tosiasia kuitenkin on, että useimpien eronneiden elämä muuttuu
monin ennalta arvaamattomin tavoin ja sopeutuminen
on joskus yllättävän vaikeaa. Silloin kun suhde ei toimi
ja toisesta eroon pääseminen tuntuu olevan ainoa toivottava
ratkaisu, tulee harvemmin hahmotettua sitä maailmaa, jonka
joutuu kohtaamaan perheen hajotessa.
Siinä
tunnekuohussa, jossa erosta yleensä päätetään, ei aina ole
tilaa järjen käytölle ja perusteelliselle harkinnalle. Vaikka
avioeron saa vasta harkinta-ajan jälkeen, kuluu
aika helposti vain lopullista päämäärää - eroa - odotellessa.
Kannattaa muistaa, että yksinhuoltajuus saattaa tuoda
muutoksia niihinkiin asioihin elämässäsi,
joita olet pitänyt itsestäänselvyyksinä.
Esimerkiksi elatusmaksujen
määristä kannattaa ottaa selvää
jo etukäteen.
Kun
ero sitten on todellisuutta, ihmiset reagoivat siihen yksilöllisesti.
Osan valtaa ainakin hetkellinen onnen- ja vapaudentunne,
jopa riemu. Osa masentuu tai turtuu ja osa kulkee tämän
jakson läpi kuin unessa. Onnellisimmat löytävät taas itsensä
ja omat vahvuutensa ja rakentavat uuden elämän. Se, miten
elämä lähtee kulkemaan, riippunee osittain myös siitä minkälainen
sosiaalinen verkosto on ennestään olemassa. Usein jommalla
kummalla on jo uusi suhde meneillään, mikä
osaltaan vaikuttaa tilanteen käytännön järjestelyihin.
Eronneet,
yksinhuoltajat ja uusperheelliset kohtaavat monia elämän
arkeen liittyviä ongelmia. Vaikka ne ovat osa elämää,
kaikkiin niihin on osattava jollain tavoin suhtautua ja
monet asiat vaativat ihan käytännön järjestelyjä hoituakseen.
Molemminpuolinen joustavuus ja maalaisjärki auttavat
selviämään niistä suuremmitta kolhuitta.
Omaisuuden
jako:sopuratkaisu vai oikeusprosessin kautta, yhteisen
asunnon (lasten kodin) kohtalo, elatustuen määrästä
sopiminen
Huonot keskinäiset välit eron jälkeen ja likainen
'jälkipyykk'i kaiken kaikkiaan.
Lasten sopeutumisvaikeudet ja siitä johtuva oirehtiminen.
Lasten suhde pois muuttavaan vanhempaan.
Lasten suhde äidin tai isänmahdolliseen uuteen
kumppaniin.
Ex-puolisojen ja uusien kumppaneiden keskinäiset
suhteet
Entisen sosiaalisen piirin rikkoutuminen ja
ystävien mahdollinen jakautuminen joko vain miehen tai naisen
ystäviksi.
Kuinka
ylläpitää lasten suhteita poissaolevan
vanhemman sukuun, jos suhde tähän vanhempaan
on huono?.
Lasten juhlatilaisuudet, esim. koulun kevät-
ja joulujuhlat, syntymäpäiväjuhlat ym. Ketkä voivat/saavat/haluavat
olla paikalla? Missä juhlat järjestetään?
Lasten kuljettaminen/lähettäminen toisen vanhemman
luo (jos asuu eri kaupungissa) Kenen vastuulla, kuka kustantaa,
kuka hoitaa?
Kaksi kättä on vähemmän kuin neljä! Miten saada apua
arjen pyöritykseen?.
Uuden suhteen löytäminen/ aloittaminen/ylläpitäminen
on mutkikkaampaa kuin lapsettomilla
Asioiden
hoitamista helpottaa suuresti, jos ex-puolisot ovat puheväleissä
ja molemmat jaksavat kantaa oman kortensa kekoon. Lasten
olisi saatava pitää molemmat vanhempansa erosta
huolimatta. Jos vanhempien kesken tulee erimielisyyttä
siitä, mikä on lapsen etu, kannattaa ottaa
yhteyttä paikkakunnan sosiaalitoimistoon ja kysyä
asiantuntija-apua.
