Omahuone

Etusivu>Omahuone>Elämänvoimaa!>Ilo tekee ihmeitä>Ilon rasteilla!


Kompassi kohti iloa

Leena Markkanen

  1. Mikä on elämäni tärkeysjärjestys? Kompassi
  2. Keskitynkö puutteeseen vai runsauteen?
  3. Mitä ongelmani/sairauteni minulle viestittää?
  4. Mihin muutos minua pakottaa?
  5. Kuinka kohtaan erilaisen ihmisen?
  6. Osaanko kuunnella? Olenko oikeasti läsnä tässä hetkessä?
  7. Kiitänkö, kun on aika kiittää?
  8. Rohkenenko koskettaa?
  9. Ketä minä voisin auttaa?
  10. Tunnenko kiitollisuutta siitä, mitä minulla jo on?
  11. Osaanko iloita pienistä asioista?
  12. Teenkö sitä, mitä rakastan?
1. Mikä on elämäni tärkeysjärjestys?

Tee selkoa elämästäsi, laita asiat tärkeysjärjestykseen. Kysy itseltäsi, mitä arvostat eniten, entä seuraavaksi jne. Oletko tyytyväinen oloosi, vai haluatko tehdä muutoksia? Mieti elämäntarkoitustasi, mikä on sinun osuutesi tästä yhteisestä kokonaisuudesta. Muista, että jokaisen osuus on tasan yhtä tärkeä. Sitten kuuntele itseäsi. Rauhoittumalla kuulet tärkeimmät ajatuksesi, sisimmät toiveesi. Rentouta kehosi ja mielesi. Nyt olet valmis ottamaan vastaan oikeat vastaukset. Älä lannistu, jos vastaus ei heti ilmaannu. Kuuntele säännöllisesti, saat kyllä vastauksen ja sisäisen varmuuden siitä, kuinka sinun tulee jatkaa.(Takaisin kompassiin)

2. Keskitynkö puutteeseen vai runsauteen? Teenkö sitä, mitä rakastan?

Sanotaan, että se mihin keskityt, se lisääntyy. Kun uskomme vahvasti johonkin asiaan, alamme alitajuisesti kulkea sitä kohti. Mitkä ovat olleet sinun uskomuksiasi? Oletko viljellyt puutteen vai runsauden ajatuksia? Se, mitä ajattelet itsestäsi on sinun säteilyvoimaasi. Mieti säteiletkö vahvuutta vai heikkoutta. Arvosta itseäsi, parasta ystävääsi. Sinulla on juuri ne lahjat, jotka on aivan varmasti tarkoitettu otettavaksi käyttöön juuri sinun elämässäsi. Keskity siis vahvuuksiisi ja lahjoihisi ja anna valosi loistaa.(Takaisin kompassiin)

3. Mitä ongelmani/sairauteni minulle viestittää?

Elämä järjestää meille silloin tällöin tuumaustaukoja. On mietittävä miten selviämme vaikeuksistamme (=haasteistamme) tai sairauksistamme. Voimme toki lakaista ongelmamme maton alle, mutta joskus ne ovat kuitenkin edessämme. On siis paras ottaa härkää sarvista ja selvittää, mistä oikein on kyse. Vaikeudet voi myös kohdata kysellen, mitä niistä kuuluisi oppia. Mitä on kenties jäänyt huomaamatta, mikä voisi olla parempi tapa jatkaa? Sairaus (vaikka sen lääketieteen antama syy olisikin joko perinnöllisyys, geenit, tartunta tms.) on myös mainio viestintuoja, kun sitä malttaa jututtaa. Kysele, mitä se estää sinua tekemästä, mihin se sinua ohjaa, mitä sinun kuuluisi huomata jne. Voit yllättäen löytää elämääsi mullistavan vastauksen.(Takaisin kompassiin)

4. Mihin muutos minua pakottaa?

Usein pelkäämme elämämme muuttuvan totutusta poikkeavaksi. Haluamme kaiken turvallisen säilyvän ympärillämme ja saatamme kammoksuen ajatella vaikkapa taloudellista menetystä, ihmissuhteen katkeamista tai muuta onnettomuutta. Emme kuitenkaan kehittyisi ihmisinä ellei elämämme muuttuisi ja uudet haasteet ilmaantuisi. Kaikilla tapahtumilla on kuitenkin viestinsä, joka aukeaa meille usein jälkeenpäin. Voisiko ajatella, että onnelliset tai onnettomat yhteensattumat ovatkin kokonaisuudessa vain yhteensattumia, jotka ohjaavat elämäämme tiettyyn suuntaan. Me kun emme aina näe koko totuutta.(Takaisin kompassiin)

5. Kuinka kohtaan erilaisen ihmisen?

Me ihmiset olemme kovin erilaisia ja siihen on varmaankin syynsä. Jokaisella on oma tehtävänsä, joten annetaan itse kunkin toteuttaa sitä omista lähtökohdistaan. Suvaitsevaisuutta on hyvä opetella ihan jo elämän rikastuttamiseksi. Toinen meistä on pidemmällä jollakin elämän osa-alueella, toinen taas jollakin muulla. Voimme toki antaa hienovaraisia vinkkejä halutessamme auttaa, mutta jätetään tyrkyttäminen. Ahtaan ajattelun aika on ohi, on joku viisas sanonut. Kun riitelemme, riitelemme oikeastaan voimasta. Siitä, kumpi pääsee niskan päälle. Tarvitsemmeko voittajia ja häviäjiä? Tarvitseeko riidellä siitä, kuka on oikeassa? Kysy itseltäsi, oletko mieluummin aina oikeassa vai onnellinen. Voisimmeko ehkä sanoa kohtaamallemme toisin ajattelijalle: - Mielenkiintoista, kuinka päädyit tuohon ajatukseen? Minä taas puolestani olen tullut tähän johtopäätökseen.(Takaisin kompassiin)

6. Osaanko kuunnella? Olenko oikeasti läsnä tässä hetkessä?

Kun kohtaat ihmisen, kysy itseltäsi kuunteletko häntä todella vai oletko vain kuuntelevinasi. Mieti, miltä tuntuu kun itse kerrot toiselle jotain sinua todella innostavaa ja tämä toinen onkin aivan muissa aatoksissa nyökytellen hajamielisenä päätään. On vaikeaa olla 100 prosenttisesti läsnä, mutta sitä taitoa kannattaa opetella. Jos huitelet muissa maailmoissa kohdatessasi toisen ihmisen tai kokiessasi hienon tapahtuman, jää sinulta jotain todella arvokasta elämättä. Ehkäpä viesti, jota toinen on sinulle tuomassa katoaa ajatussumuusi. 

Mikä vahinko. Kun opit olemaan 100 prosenttisesti läsnä, painuu tuon hetken kauneus ja koskettavuus mielesi pohjalle ja on palautettavissa kirkkaana muistiisi milloin tahansa tehden silmäsi lämpimiksi. Näin kokemuksestasi tulee arvokas voimanlähteesi.(Takaisin kompassiin)

7. Kiitänkö, kun on aika kiittää?

Kiittäminen tuntuu ihanalta silloin, kun se tulee oikeaan aikaan. Tuntuu kuin valot syttyisivät ja aivan kuin kohoaisi metrejä ylöspäin. Itseluottamus kasvaa ja tuntuu, että pystyisi vieläkin parempaan. Kiitoksessa piilee suuri voima. Jos työpaikoilla ymmärrettäisiin kiittämisen merkitys, muuttuisi ilmapiiri aivan toiseksi. Työtulokset paranisivat huikeasti, motivaatio kasvaisi ja kiristävät ihmissuhteet helpottuisivat. Kiittäminen kuuluu jokaiselle, ei vain työnantajille. Miksi tällainen voiman ja ilon tuoja jätetään hyödyntämättä? Jos työkaverilla on kivat vaatteet tai kivasti leikatut hiukset, kannattaa se sanoa ääneen. Jos hän onnistuu tekemisessään, sano ihmeessä. Ei se ole sinulta pois. 

Kiitokseen kuuluu osata myös vastata. Ei niin, että vähätellään itseamme tai olemustamme. Vaan sanomalla yksinkertaisesti esim.: - Kiitos, tuntuupa mukavalta kun sanot noin.

( Kaikissa ihmisissä on jotakin hyvää. Jos sitä on joskus vaikea löytää, voi tehdä perinpohjaisen tutkimuksen, vaikka sitten "tikulla kaivamalla". Ja jos joukolla keskittyy vaikean ihmisen hyviin puoliin, alkaa hänessä tapahtua ihmeitä. Näkymättömällä tasolla vaistoamme sen, mitä ihmiset meistä ajattelevat tai puhuvat. Eli se, mihin he meissä keskittyvät, se meitä vahvistaa. Oli se sitten hyvää tai pahaa.)(Takaisin kompassiin)

8. Rohkenenko koskettaa?

Tiesitkö, että neljä halausta päivässä pitää sinut terveenä? Eikö tunnukin ihanalta hoitokeinolta kaikkiin sairauksiin. Tiedät miltä tuntuu, kun saat lämpimän halauksen. Tieteessä puhutaan sähkömagneettisesta kentästä, joka on meidän kaikkien ympärillä. Samainen kenttä löytyy kuulema muidenkin eläväisten ympäriltä: puiden, eläinten, kasvien jopa kivien. Maapallollakin sanotaan olevan omansa. Niinpä me vaikutamme toisiimme lämpimästi halatessa, "kenttiemme" koskettaessa. Halaus antaa voimaa, ihan selvästi. Mutta varmaankin me vaikutamme toisiimme myös kätellessä, olalle taputtaessa.. Rohkaistu koskettamaan lähimmäistä aina kun se tuntuu sopivalta. Anna lämmön täyttää elämääsi.(Takaisin kompassiin)

9. Ketä minä voisin auttaa?

Vapaaehtoisen auttamisen on todettu parantavan sairauksia ja kohottavan elämisen laatua. Kun tutkittiin auttamaan lähteneitä ihmisiä (joilla itselläänkin sairauksia), todettiin heidän elinvoiman lisääntyneen. He kertoivat myös stressin, masennuksen ja avuttomuuden tunteen vähentyneen. Sen sijaan henkinen hyvinvointi ja sisäisen rauhan tunne lisääntyi. Jokainen ihminen on vuorollaan auttaja ja autettava. Auttamaan voi lähteä kuka vain; aina on joku joka tarvitsee lähimmäistä. Omia taitojaan ei kannata jäädä väheksymään, kuunteleminen ja kädestä pitäminen, joita jokainen osaa, ovat taidoista kallisarvoisimpia.(Takaisin kompassiin)

10. Tunnenko kiitollisuutta siitä, mitä minulla jo on?

Kiitollisuuden tunne vetää puoleensa yhä enemmän kiitollisuutta lisääviä asioita. Eli kun keskittyy siihen, mitä hyvää omassa elämässä jo on, hyviä asioita alkaa tulla lisää. Jos elämä tuntuu onnettomalta ja on vaikea etsiä mitään hyvää, voi aloittaa tuntemaan kiitollisuutta vaikkapa ensiksi terveistä varpaistaan, sitten terveistä polvistaan jne. Tunnelmat alkavat muuttua aivan varmasti viimeistään jossakin terveen kateenkorvan vaiheilla. Uskon, että meillä on näin mahdollisuus nostaa mielialamme korkeammille taajuuksille. Itsesääliin vajoaminen on ihan mukavaa, kun se ei kestä kymmentä minuuttia pidempään. Sen jälkeen voi käyttää tätä "teknistä" menetelmää nostattamaan mieliala keveämmäksi.(Takaisin kompassiin)

11. Osaanko iloita pienistä asioista?

Iloa voi hengittää ja se tekee hyvää. Kun näet tai kohtaat jotain kaunista, mistä erikoisesti pidät, pysähdy ja sano: - Aah, miten ihanaa. Pysähdy usein. Näin keräät ilovoimaa elämääsi ja mitä enemmän keräät, sitä onnellisemmaksi tulet. Listaa itsellesi ilon tunnetta tuottavia asioita ja huomaa kuinka paljon niitä löytyykään.(Takaisin kompassiin)

Suuntaa nyt kompassisi kohti iloa. Toivon, että nämä Ilo tekee ihmeitä -rastit auttavat sinua eteenpäin elämässäsi löytääksesi omimman polkusi.

Kaikkea hyvää sinulle! Leena
Leena Markkanen

Henkilöstövalmentaja, MKT,

NLP-kouluttaja

Mark King Ky, Tampere

puh./fax 03-222 0448

GSM 050-540 33 87

e-mail: leena.markkanen@markking.fi

Alkuun

Etusivu>Omahuone>Elämänvoimaa!>Ilo tekee ihmeitä>Ilon rasteilla!