Nauru, ilo ja huumori ovat elämän ja työn suuria voimavaroja. Naurulla on kuitenkin monia muitakin puolia, biologisia, sosiaalisia ja persoonakohtaisia, muistuttaa naurukouluttaja Vesa Karvinen Leikkimieli Ky:stä.

Nauru on luonnollista

Ihmisellä on biologiset valmiudet nauruun jo pienestä pitäen. Lapsuuden perusturvallisuuden kehittyminen ja siellä koetut läheisyyden ja hyväksymisen kokemukset vaikuttavat nauruherkkyyteen. Ihminen, jolla on heikko itsetunto ei naura niin paljon kuin itsensä hyväksyvä, normaalin itsetunnon omaava ihminen. Lapsi on nauravaisimmillaan kuusivuotiaana, jolloin hän nauraa keskimäärin 300 kertaa päivässä - aikuisiällä naurun määrä on huomattavasti pienempi.

Kasvuympäristö vaikuttaa paitsi nauruherkkyyteen, myös huumorintajuun ja siihen, mille sopii nauraa ja mille ei. Historiamme tuntee käytösoppaita, jossa hienoja naisia kiellettiin nauramasta julkisesti niin, että hampaat näkyvät. Naurua pidettiin silloin sopimattomana ja rahvaanomaisena käytöksenä.

Mustaa huumoria

Nauru liittyy vahvasti sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nauru yhdistää, nauru tarttuu. Nauru toimii myös puolustusmekanismina torjuen ahdistusta ja pahaa oloa. Eri ammattiryhmillä on erilainen huumori, mitä kovempi homma, sitä rankempi huumori. Sairaaloissa huumorilla ja naurulla helpotetaan paineita, sairastumista ja kuolemanpelkoa. Nauraminen lisää hyvänolontunnetta, vapauttaa enforiineja ja nostaa kipukynnystä. Ainoastaan syvä masennus voi viedä naurun pois. Parantumisen ensi merkkejä on kyky nauraa, yksi terapiamuoto on nauruterapia.

Naurulla voidaan myös loukata. Vahingonilo on parasta iloa, sanotaan, ja ryhmä voi helposti sulkea jonkun ulkopuolelleen nauramalla yhdessä. Huumorin avulla voidaan tuoda esille rankkojakin ongelmia, kuten yksinäisyyttä. Huumorin varjolla vakavista asioista on usein helpompi puhua.

Kotiseudun ja sukupuolen merkitys

Huumori-identiteetti on erilainen eri puolilla Suomea. Itäsuomessa, Karjalassa ja Savossa huumori on kieroa ja pohjautuu rankkoihin evakkokokemuksiin. Hämäläisiä sanotaan hitaiksi myös huumorinsa suhteen, Pohjanmaalaiset korostavat yritteliäisyyttään ja aktiivisuuttaan ja Satakuntalaisten huumorissa on vahvaa itseironiaa.

Naisten ja miesten huumorit eroavat toisistaan. Naiset nauravat enemmän arkisille asioille, tilannekomiikalle ja sanaleikeille. Miesten huumori on rankempaa, se käsittelee usein työasioita ja pilkantekojen kohteena on yleensä nainen. Jutut ja vitsit ovat usein myös härskejä.

Etsi naurettavia tilanteita!

Nauru käy myös liikunnasta, kunnon kahden minuutin nauru vastaa 45 minuutin rentoutumista. Nauru on sisäistä hölkkää! Nauru lisää kehon hyvänolontunnetta ja poistaa stressiä. Ei siis ole ihme, että naurun sanotaan lisäävän ikää. Hakeudu siis tilanteisiin, joissa saat nauraa. Suhtaudu vaikeuksiin huumorilla, etsi huvittavia puolia eri asioista äläkä ota itseäsi niin vakavasti. Nauru lisää naurua, eikä mikään tuo niin paljon hyvää mieltä kuin ilon tuottaminen toiselle! (Baruch Spinoza)

Lähde: Naurukouluttaja Vesa Karvinen, Leikkimieli Ky, puhui Osaava Nainen -messuilla Turussa 20.10.2000. Lisätietoa www.leikkimieli.fi

Etusivu>Omahuone>Elämänvoimaa!