Aromaterapiaa, rauhoittavia suggestioita, fysioakustisessa tuolissa makaamista... Stressinpoistokeinot ovat monet. Parhaat keinot ovat kuitenkin usein ilmaisia ja liittyvät arvovalintoihimme. Kun osaamme rajata pois turhia asioita ja haluta vähemmän, meillä on myös vähemmän stressiä.

Fysioakustisessa menetelmässä käytetään matalajaksoista siniääntä. Tuoli aktivoi lihaksi, vilkastuttaa verenkiertoa ja lymafanesteen virtausta, vähentää lihasjännityksiä ja lievittää kiputiloja. Tuolia käytetään muun muassa joissakin yrityksissä, kylpylöissä ja hoitolaitoksissa.

Terveys 2002-messujen yksi pääteemoista oli tänä vuonna stressi ja sen vähentäminen. Stressiä saattoi käydä poistattamassa muun muassa messujen kahdessa stressipesulassa. Stressipesuloissa oli mahdollista kokeilla niin taideterapiaa kuin suggestioidenkin voimaa, maata fysioakustisessa tuolissa rentoutumassa ja tunnustella värien vaikutusta mielialaansa.

Kiihdyttävä ihminen ei pysy itsensä perässä

- Näistä kaikista on varmasti mahdollista saada apua, mutta apu ei ole kestävää, jos olennainen on kateissa, totesi messuilla puhunut Marianne Heikkilä. Pappi, Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkö ja kotiäiti puhui siitä miten voisimme saada voimaa hiljaisuudesta. Heikkilä totesi, että hiljaisuuden etsintä on nykyään jonkinlainen buumi. Tämä johtuu siitä, että ihmiset voivat pahoin vallitsevissa olosuhteissa.
- Tässä ajassa on vaikeampaa luopua ja rajata kuin ottaa ja mennä mukaan, Heikkilä kiteytti nykyihmisen pulman. Heikkilän mukaan nykyajan vallitseva ihmistyyppi, homo accelarans, kiihdyttävä ihminen, on kiihtyneen elämämenon ja ärsyketulvan keskellä eksyksissä toisista ihmisistä, mutta ennen kaikkea omasta sisäisestä itsestään.

Mikä todella tärkeää ja mikä turhaa hötkyilyä

Hiljentyminen ja hiljaisuuden pariin vetäytyminen tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden pysähtyä ja ottaa etäisyyttä elämän melskeeseen. Ihminen kaipaa elämäänsä eheyttä ja olemisen syvyyttä. Vetäytyminen hiljaisuuteen, jossa ihmiseltä ei vaadita mitään ja jossa tämä voi kasvaa, uudistaa ihmisen voimavaroja. Se tarjoaa myös mahdollisuuden selvittää mikä elämässä on oleellista ja merkityksellistä ja mikä taas turhaa hötköilyä. Hiljaisuuden antina voi parhaimmillaan olla pysyvä muutos asennoitumisessa elämään. Heikkilän mielestä hiljaisuutta voi pitää jopa tietynlaisena protestiliikkeenä, joka kyseenalaistaa markkinauskonnon oppeja ja tehokkuuden autuutta.

Ahneella on huono loppu

Turhan hötköilyn vähentämisen kannalla oli myös psykologi Keijo Tahkokallio, joka puhui messuilla aiheesta kiireen pysäyttäminen. Tahkokallion mielestä kiirettä ei voi eikä tarvitsekaan poistaa kokonaan, mutta sitä voi hallita tekemällä arvoihin pohjautuvia valintoja.

Tahkokallio nosti esiin Aristoteleen ajatuksen siitä, että elämän tarkoituksena on elää hyvä elämä. Hyvä elämä saadaan harjoittamalla hyveitä, valitsemalla arvottoman sijasta arvokasta. Hyvää elämää uhkaavat kuitenkin ihmisen mieliteot ja halut, jotka ovat usein hyveiden kanssa ristiriidassa.

Alkukantaisen ihmisen elämässä haluaminen oli tärkeää. Oli tärkeää saada tarpeensa tyydytetyksi, löytää ruokaa ja lisääntyä. Kulttuurin kehittymisen myötä haluamisesta on tullut kuitenkin ongelmallista, sillä haluamisen kohteiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Juuri liiallinen haluaminen on nykyihmisen stressin syy. Ihmiset haluavat aivan liikaa eikä tämä haluaminen koske vain kivoja tavaroita, joita täytyy olla hankkimassa koko ajan lisää. Tavaroiden lisäksi ihmiset kahmivat kokemuksia, elämyksiä ja ihmissuhteita. He haluavat matkustaa paljon, harrastaa erilaisia asioita, kehittää itseään, tutustua uusiin ihmisiin...

- Monet perheelliset yrittävät elää kolmea elämää. Työelämää, perhe-elämää ja aktiivista omaa elämää. Ei onnistu. Pitkällä aikavälillä ihminen rasittaa itseään liikaa, Tahkokallio totesi.

Kun elämässä on liikaa ponnistelua eikä ihminen pääse palautumaan, seurauksena on kestostressi. Kestostressiä syntyy, kun ihminen päästää stressivelkaa kasaantumaan. Kohtuullisesti kiireisessä elämässä ponnistus ja lepo vuorottelevat tasaisessa rytmissä. Jotta stressivelkaa ei syntyisi, tasapaino pitäisi löytää jo saman vuorokauden sisällä. Viimeistään neljän päivän sisällä stressivelka muuttuu kestostressiksi, jonka tasapainottaminen vaatisi jo huomattavan paljon enemmän aikaa. Mutta monellako sitä on? Ja mitä tilanteelle voisi tehdä?

Luopukaamme jostakin kivasta

Lääkkeeksi liialliseen stressiin Tahkokallio tarjosi tietoista arvovalintojen tekemistä. Kaikkia haluja ei yksinkertaisesti tarvitse tyydyttää. Tylyntuntuista tekstiä maailmassa, jossa 8-vuotiaskin voi saada kinutuksi itselleen kännykän vain siksi, että HALUAA sen.
- Meidän pitäisi nyt osata toimia luontomme vastaisesti, luopua jostakin kivasta. Hyveiden harjoittaminen on ihmisestä yleensä ikävä velvollisuus, sillä hyveitä harjoittaessaan ihminen joutuu luopumaan itsekkäistä haluistaan, antamaan omastaan muille.

Miten itsekkyyttä sitten voisi konkreettisesti hallita? Tahkokallion mukaan meidän tulisi asetettaa asiat tärkeysjärjestykseen ja miettiä mistä voimme luopua ja mistä emme. Tahkokallion neuvot voisi kiteyttää kuuluisaan lausahdukseen: "Asialliset hommat hoidetaan asiallisesti, mutta muuten eletään kuin ellun kanat."

Asialliset hommat tehtävä kerrallaan

Työelämästä ei yleensä voi ottaa aivan hirveästi pois, mitä nyt luopua liiasta työnteosta. Stressiä voi kuitenkin työelämän sisällä hallita Tahkokallion mukaan siten, että ottaa tehtävän kerrallaan eikä stressaa itseään kaikilla asioilla yhtä aikaa.
- Liian moni yrittää hölmöläisen tavoin kuoria sankollisen perunoita kerrallaan sen sijaan, että kuorisi yhden perunan kerrallaan.

Kaikessa rauhassa kotona

Työnteon jälkeen ihminen tarvitsee palautumista. Paras palautumispaikka on koti. Elämäntyyli, jossa ollaan kaikessa rauhassa kotona, auttaa ihmistä palautumaan. Rauhallisessa elämäntyylissä ärsykkeitä säädellään esimerkiksi siten, että pidetään tv:tä usein kiinni. Siinä tehdään vähemmän. Harrastetaan vähemmän ja seurustellaan vähemmän. Vältetään suorittamista. Liikunnan harjoittaminenkin on rentouttavinta silloin, kun siitä puuttuu suorituskeskeisyys. Myös kotitöihin voi suhtautua rauhallisemmin.
- Kiire ei auta mitään. Imurointi tai silittäminen voivat itse asiassa olla hyvin rauhoittavia toimintoja, sillä niihin kuuluva edestakaisin liike rentouttaa ihmistä hyvin luontaisella tavalla, Tahkokallio totesi.

Irti halun koukusta

Monilla on pakonomainen tarve mennä ja tehdä koko ajan jotakin. Jos ei keksitä muuta, niin mennään koko perheen kanssa ostariin.

- Ja tätä tehdään maassa, jossa olisi upeat mahdollisuudet nauttia luonnosta, Tahkokallio ihmetteli. Ihmiset ovat Tahkokallion mukaan niin tottuneet hakemaan superärsykkeitä, etteivät tajua, että parhaat tarjoukset ovat usein ilmaisia tai lähes maksuttomia.
- Juoksemme keinotekoisten ärsykkeiden perässä kuin kalat, jotka valitsevat aidon kalan sijasta värikkään vieheen.

Kuten kalat me myös jäämme helposti näiden superärsykkeiden koukkuun.
- Hakun koukku on vahva. Tottumus on kuitenkin toinen luonto, kuten Aristoteles aikoinaan totesi. Aitojen asioiden valitseminen ja luonnollinen elämää vaatii harjoittelua. Hyveiden harjoittamista ja halujen hallintaa tulisi opettaa myös lapsille. Pikkukalojen tavoin lapset käyvät erityisen hanakasti superärsykkeiden koukkuun.

Kuva: Jukka Uotila, Suomen Messut

Keskustele: Onko sinun elämäsi liian kiireistä? Miten neuvoisit muita kiireen keskellä eläviä?