RENTUN RUUSU
Elokuva Irwinistä ja Antista

Rentun ruusu - elokuva Irwin Goodmanista on myös elokuva Antti Hammarbergistä. Ohjaaja Timo Koivusalo halusi tuoda elokuvassaan esiin valtakunnan renttuna pidetyn taiteilijan yksityisemmänkin puolen. Rentun ruusu piirtää kuvan monitasoisesta ja herkästä ihmisestä, joka ei pahimman masennuksen aikaan päässyt edes ulos talostaan.

Vaikka Rentun ruusussa näytetäänkin myös Irwinin ja Vexi Salmen hurjaa nuoruudenaikaa, ei elokuvassa pyritä uusintamaan
Irwin-legendaa.
- Öykkäröinti on todellisessa elämässä riittävän ahdistavaa, saati sitten kahden tunnin mittaisena elokuvana. Minusta oli mielenkiintoisempaa katsoa mitä muuta tapahtuu kuin se juominen. Uskon, että katsojia kiinnostaa tietää, millainen ihminen Irwin todella oli, Koivusalo linjaa.
- Irwinin vaimon Riitan kanssa keskustellessa tuli hyvin esiin se ero mikä Irwinin ja Antin välillä oli. Ei Riitta minkään rentun tai hunsvotin kanssa naimisissa ollut.

Elokuvassa käydään läpi Irwinin ja Vexi Salmen nuoruuden työrupeamaa Saksassa, Suomeen tuloa ja musiikillista yhteistyötä, uran eri vaiheita sekä Irwinin elämän ylä- ja alamäkiä. Ihmisen elämän tiivistäminen kahden tunnin elokuvaksi on kinkkinen tehtävä: mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois. Koivusalo sanoo lähteneensä liikkeelle siitä, mikä häntä itseä kiinnostaisi tietää Irwinistä ja sen jälkeen miettineensä sitä, mitä suuri yleisö haluaisi tästä tietää.
- Täytyy vain toivoa, että omani ja yleisön toiveet kohtaavat, sillä loppujen lopuksihan kyse on kuitenkin tylysti omasta valinnasta, Koivusalo toteaa.

Tämä tarina on tosi

Koivusalo lähestyy Rentun ruusussa kohdettaan hyvin eri tavalla kuin Markku Pölönen Badding-elokuvassaan. Baddingin ollessa todellisuuden pohjalta luotua satua on Rentun ruusussa pyritty kertomaan asiat niin kuin ne todella olivat. Irwinin toisen puolen, Antin esiintuomisessa merkittävä osa ollut Irwinin lapsuudesta saakka tunteneella ystävällä ja aisaparilla Vexi Salmella. Tarinan totuudenmukaisuutta on korostettu laittamalla Salmi myös itse elokuvaan, jossa tällä on kertojan rooli. Koivusalo uskoo, että vuosikymmenien myötä Salmen läsnäolo elokuvassa nousee entistä enemmän arvoon.
- Katsojalle tulee tunne, että hän tietää todellakin jotakin enemmän Irwinistä. Jos Kulkuriin ja Joutseneen olisi ollut mahdollista saada Repe Helismaa, olisin ilman muuta käyttänyt tilaisuutta hyväkseni.

Synnintuntoa

Vexi Salmi sanoo kieltäytyneensä aluksi koko jutusta, mutta "Timon oveluus" sai hänet muuttamaan mieltään.
- Ajattelin, että omia rahojaanhan se pistää tässä likoon. Olen muutenkin joutunut kertomaan tai saanut kertoa tätä tarinaa koko elämäni, joten miksen olisi voinut kertoa sitä nytkin. Suomen kansahan minun palkkani on maksanut, joten kaipa minulla on vähän velvollisuuskin kertoa sitä.

Nuorta Vexi Salme esittää Ilkka Koivula. Vexi oli joinakin päivinä kuvauspaikalla, mutta tämä ei kuulemma häirinnyt työskentelyä. - Kosketus Vexin kanssa oli hyvin rento. Sain Vexiltä vapaat kädet tehdä roolini sellaiseksi kuin haluan, Koivula sanoo.

Salmi sanoo suhtautuvansa valmiiseen elokuvaan hyvin skitsofrenisesti, koska elokuva on kuitenkin niin lähellä.
- Sehän kertoo minusta itsestänikin, silloin nuoruudessa. Kun katsoo sitä elokuvaa, ajattelee, että olisihan sitä voinut elää paremminkin. Herää eräänlainen synnintunto, Salmi naurahtaa.

"Irwinismi" oli Salmen mukaan osittain tottakin. Irwin ja Antti sekoittuvat aikaa myöten toisiinsa.
- Julkisuus jättää aina jälkensä. Antti myös huomasi, että Irwinä on helpompi tulla toimeen ihmisten kanssa. Antti oli pohjimmiltaan ujo ihminen, kuten useimmat esiintyvät taitelijat, joita ajaa estradille juuri itsensä voittamisen halu.

Ei enää koskaan St. Paulia ja Reeperbahnia!

Irwinin musiikin kuuntelijoihin lapsuudesta saakka kuuluneeseen Koivusaloon kolahtivat aikanaan eniten sellaiset piisit kuin Penssellit santaan ja St.Paulia ja Reeperbahn. Kun nauhuria tai muita musiikinkuuntelulaitteita ei ollut käytettävissä, erittäin suosittua St. Pauliakin kuuli tuohon aikaan vain Jokamiehen listassa.
- Muistan, että kun se ohjelma lopetettiin, ajattelin murheissani, etten enää koskaan kuule sitä laulua. No, onneksi sitä on sittemmin saanut kuunnella ihan riittävästi, Koivusalo muistelee.
- Irwinin säveltämät melodiat on yllättävänkin aikaakestäviä. Ihmiset muistavat yleensä Vexin aikaanosuneet sanat, mutta unohtavat, että Irwin itse oli erittäin lahjakas musiikintekijä.

Sloganautomaatti Väiski

Rentun ruusu nostaa esiin Irwinin lauluihin omalta osaltaan vaikuttaneen rekkakuski Väiskin, johon miehet tutustuivat nuorena Saksassa. Väiskiltä on lähtöisin jokunen Irwinin lauluista kansansuuhun soimaan jäänyt iskulause, joista hoilatuimpia lienee Ei tippa tapa eikä ämpäriin huku.
- Väiski oli sloganautomaatti, näitä ihmisiä, joilla on huuli joka väliin heitettäväksi. Nuorina hulivileina ihannoimme luonnollisestikin muutenkin miestä, joka oli kiertänyt maailmaa, oli ns. vapaa, riski ja kesti hyvin viinaa, Vexi sanoo.

Koivusalo näkee Väiskin vaikutuksen olleen kaksijakoista. Vexi mietti lauluja kirjoittaessa tykkäisikö Väiski tästä.
- Väiski edusti Vexille suurempaa kansanosaa. Jos Väiski tykkää tästä, niin silloin tykkäävät muutkin.

Ja niinhän ne tykkäsivät.

Rentun Ruusun ensi-ilta 12.1. 2001

Irwin oli meidän Nylon Beat

Etusivu>Olohuone>Elokuvanurkka