Rakkautta vain

Suhteita pikakelauksella

Marraskuisen synkkyyden painaessa päälle ja joulurumban alettua tekee hyvää virkistyä välillä viihdyttävän ja mieltä nostattavan elokuvan parissa. Richard Curtisin ohjaama romanttinen komedia Rakkautta vain on juuri tähän tarkoitukseen laskelmoidusti tehty elokuva. Neljät häät ja yhdet hautajaiset- ja Notting Hill-elokuvista tutut tekijät hyödyntävät siinä hyväksi havaitsemaansa menestysreseptiä. Tylyhköä brittikomediaa on yhdistetty romantiikkaan, yhteen pääösaan laitettu Hugh Grant ja muihin rooleihin joukko muita luotettuja ja tunnettuja brittinäyttelijöitä sekä pari amerikkalaista ja lopuksi koko juttu on kuorrutettu hyvin myyvällä soundtrack-musiikilla. Itse reseptissä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta tällä kertaa kakusta jää hieman tylsä maku suuhun.

Rakkautta vain on ensemble-elokuva, jossa seurataan rinnakkain joukkoa ihmisiä. Yhdistävänä teemana elokuvassa on rakkaus, joka ilmenee monella tavalla. Yksi rakastaa parhaan ystävänsä vaimoa, toinen rakastuu alaiseensa, kolmas epäilee puolisonsa pettävän ja neljäs huomaa pitkäaikaisen ystävänsä olevansa elämänsä tärkein ihminen. Jo näissä neljässä tarinassakin olisi jo ihan tarpeeksi aineksia yhdeksi elokuvaksi, mutta jostakin syystä elokuvantekijät ovat lähteneet suuruudenhullulle linjalle ja ottaneet mukaan henkilöhahmoja ja tarinoita suorastaan tungokseen saakka. Tungos sopiikin tietysti tietyllä tavalla joulunodotuksen hengeen, eletäänhän itse elokuvassakin joulunalusajan hektisiä tunnelmia. Henkilöiden ja tarinoiden suuri määrä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että mihinkään tarinaan ei ehditä pysähtyä kovin pitkäksi aikaa vaan kaikki suhteet käydään läpi pikakelauksella. Jotkut tarinoista, kuten Hugh Grantin esittämän pääministerin romanssi henkilökuntaansa kuuluvan naisen kanssa ja Emma Thompsonin ja Alan Rickmanin esittämän pariskunnan aviokriisi aviomiehen jouduttua viekoittelevan sihteerinsä pauloihin, saavat kuitenkin elokuvassa enemmän huomiota kuin toiset.

Tarinoiden epäsuhtaisuus tekee elokuvasta epätasaisen. Joissakin kohdin se onnistuu koskettamaan ja joissakin kohdin taas isketään naurusuoneen oikein täpöillä. Joissakin kohdissa elokuvaa vaivaa kuitenkin tolkuton latteus ja dejavun tuntu, kun tekijät kierrättävät, ehkä tarkoituksellakin, tuttuja juttuja niin omista kuin muidenkin tekeleistä. Siirapin makukin tunkee välillä suuhun, niin brittileffasta kuin onkin kyse. Täysin hampaattomasta menosta ei kuitenkaan ole kyse. Makua elokuvaan tuovat etenkin Bill Nighyn ja Rowan Atkinson herkulliset roolityöt. Nighylla on räävittömän hauska rooli comebackia tekevänä vanha rokkarina ja Atkinson loistaa pienessä roolissa pikkutarkkana tavaratalona myyjänä.

T.R.

Elokuvan sivut:

http://www.loveactually.com/

Alkuperäinen nimi: Love Actually
Ohjaus: Richard Curtis
Pääosissa: Hugh Grant, Martine McCutcheon, Colin Firth, Laura Linney, Liam Neeson, Rowan Atkinson, Keira Knightley, Emma Thompson, Alan Rickman, Bill Nighy
Kesto: 2h 09 min.
Ensi-ilta: 21.11. 2003

Etusivu>Olohuone>Elokuvanurkka