Klassikko

Elokuva kuin klassinen mies

Kari Hotakaisen "omaelämänkerralliseen romaaniin autoilevasta ja avoimesta kansasta" perustuva Klassikko on omintakeinen ja hauska elokuva miehistä. Siinä "kulttuuriselta imagoltaan merkittävä, mutta myynnin kannalta kriittinen" kirjailija hakeutuu autojen maailmaan muuttaakseen arkipäivän rutiininsa ja saadakseen uutta näkökulmaa elämäänsä ja teksteihinsä. Innoitusta kirjailijalle antavat ikuista karvanoppavaihetta elävä Toytota Corolla-kaahailija Pera ja käytettyjä autoja avaralla sydämellä ja vielä avarammalla hintahaitarilla myyvä autokauppias-Kartio. Kolmikon keskinäinen kommunikointi ei tahdo pelata ja pian porukka riitautuu keskenään siinä määrin, että seurauksena on hurja takaa-ajo, johon osallistuu myös koko Uudenmaan läänin poliisi.

Juonen lyhyt kuvailu ei tee oikeutta elokuvalle, joka rönsyilee moneen suuntaan ja yllättää käänteissään. Yllättävä Klassikko on ennen muuta kirjaa lukemattomille (joihin häpeillen lukeudun). Kirjan lukeneet osannevat odottaa niitä maukkaita mutkia, joita vauhdikkaasti eri tasoilla kurvaileva elokuva tarjoaa. Herkulliseksi elokuvan tekevät ennen muuta Hotakaisen terävä teksti, josta elokuvaan on luonnollisestikin saatu mahdutettua vain murto-osa, sekä kauttaaltaan hyvä näyttelijätyö.

Klassikko on elokuva miehistä ja nimenomaan klassisista miehistä. Modernin ihanteen mukaisia, sulavasti kommunikoivia ja tunteistaan kykenemään puhuvia miehiä siinä ei esiinny. Naisia elokuvassa on tuskin lainkaan ja vähätkin naiset esitetään sellaisina kuin he miesten fantasioissa ja mielikuvissa näyttäytyvät. Mikään uunoturhapuromainen hölmöilykomedia Klassikko ei kuitenkaan ole. Klassikon miehissä on hahmojen koomisuudesta huolimatta myös paljon arvokkuutta eikä huumorin terä iske kaikkein ilmeisimpään.

Elokuvana Klassikko muistuttaa kovasti kuvaamiaan miehiään. Se on kuvaamiensa miesten tavoin rosoinen ja töksähteleväkin. Kaurismäkimainen - lyhyt, kirjakielinen ja toteava - dialogi pistää aluksi hieman korvaan, mutta nivoutuu elokuvan myötä osaksi sen omaa tyyliä. Klassikko on myös oivaltava ja fiksu olematta kuitenkin intellektuaalinen tai kultturelli. Klassisen suomalaisen miehen tavoin sekään ei halua päteä älyllisyydellä. Kaiken hyvän lisäksi elokuva muistuttaa suomalaista miestä myös siinä, ettei se perusta turhan vatvomisen päälle. Klassikon kesto on ihanteellinen: tunti kaksikymmentä minuuttia.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Kari Väänänen
Pääosissa: Martti Suosalo, Janne Hyytiäinen, Matti Onnismaa, Pertti Sveholm, Pirkka-Pekka Petelius, Arvi Lind
Musiikki: Iiro Rantala
Suomi 2001
Ensi-ilta 23.2. 2001

Tiina Raatikainen

Kari Väänänen, Klassiko-ohjaaja

Etusivu>Olohuone>Elokuvanurkka