|
30.5.
2003
Saippuasarjojen
luvattu maa
Jos
makaan kotona arkipäivänä, voin aloittaa
päiväni Channel Fourin Hollyoaksilla, jonka
jälkeen alkaakin sujuvasti Home and Away. Sitten
nopea lounastauko, ja kahden aikaan alkaa BBC1:lta tulla
Neighboursien uusintoja. Jos Neighbours kyllästyttää,
niin voin vilkuilla samalla Channel Fourin Family Affairsia
ja ITV:n, kolmoskanavan, Crossroadsia. Kunnes viiden
jälkeen iltapäivällä saippuarumba
alkaa taas alusta, ITV:n Emmerdalella. Ja saippuasota
on kiivaimmillaan kello seitsemän ja puoli yhdeksän
välillä.
TV-kanavat
ajoittavat sarjojen lähetysajat iltaisin herrasmiessopimuksen
mukaan limittäin. Tämä on tärkeää,
jotta katsojat voivat paneutua häiriintymättä
kahteen kansakunnan suosituimpaan saippuaan, Coronation
Streetiin ja Eastendersiin. Ensin puoli tuntia Corrieta
ITV:lla, jonka jälkeen on Eastenders-aika BBC:llä,
ja sitten takaisin Corrien pariin, joka on ollut sopivasti
puolentunnin tauolla. Kumpikin sarja saa siinä
kymmenen miljoonaa katsojaa joka ilta, joten limitys
kannattaa.Viikonloppuisin lähetetään
kolme tuntia putkeen edellisen viikon Eastendersien
sekä Corrien jaksoja uusintoina, jos jotain jäi
viikolla katsomatta.
Brittien
suhtautuminen saippuasarjoihin on intohimoista. Sarjojen
henkilöistä ja heidän kohtaloistaan välitetään
varmasti usein enemmän kuin omista perheenjäsenistä.
Hahmoihin suhtaudutaan ja heistä keskustellaan
kuin oikeista ihmisistä. Sarjojen lähetysaikojen
mukaan suunnitellaan menot ja iltarutiinit ja lomalle
mentäessä vaaditaan naapurilta tai kaverilta
juhlallinen nauhoituslupaus.
Intohimoa
tarvitaankin, sillä ihmiset seuraavat hyvinkin
viittä eri sarjaa samana päivänä.
Kollegani Anita nauhoittaa kello viideltä ja kuudelta
alkavien sarjojen jaksot, joita ei ehdi kotiin katsomaan,
ja katsoo ne sitten viikonloppuna, tai jopa vielä
samana yönä. Oma kapasiteettini riittää
tasan yhden sarjan seuraamiseen, ja kotirauhaa ylläpitääkseni
olen valinnut katsottavakseni poikaystäväni
kestosuosikin Eastendersin. Se meillä pitää
katsoa joka ilta. Coronation Streetiä kieltäydyn
katsomasta. Mielestäni siinä on ihan samat
juonenkäänteet kuin Eastendersissäkin.
Tapahtumapaikkana on vain Lontoon sijasta jokin Englannin
pohjoisempi kaupunki. Sarjojen paikat ja tapahtumat
on sijoitettu eri puolille Englantia, jotta kaikille
katsojille löytyisi sopivia samaistumiskohteita.
Kysyin
Anitalta kerran, eikö hän koskaan mene sekaisin
henkilöhahmoissa tai juonenkäänteissä,
ja iloinen vastaus oli että: "Voi, tottakai,
mutta se vain lisää jännitystä!"
Henkilöhahmojen erilaiset aksentit helpottavat
ehkä hieman tunnistamaan, missä sarjassa liikutaan,
mikäli sarjan alkutunnari jäi näkemättä.
Näyttelijät
ovat hyviä ja arvostettuja, useat jopa suorastaan
palvottuja. Monet ovat viettäneet viisitoista tai
kaksikymmentäkin vuotta samassa sarjassa, ja henkilöhahmo
on kasvanut vuosien myötä. Kun käsikirjoittajat
sitten poistavat suositun hahmon auto-onnettomuudessa
tai tulipalossa, on kansallinen surutila valmis, ja
adresseja henkilöhahmon säästämiseksi
kirjoitellaan sarjan tuottajille. Moni hahmo on mielikuvituksellisten
tapahtumakäänteiden kautta palautettu henkiin
tai palannut sarjaan kauan kadonneena kaksoisveljenä.
Erityisesti Eastenders on tunnettu värikkäistä
juonimutkistaan, vaikka tänä keväänä
Corrie on vetänyt pisteet kotiin yllättävällä
sarjamurhaajaisä-juonellaan.
Vaan
kaikki saippuat eivät itsestäänselvästi
ole suosittuja. Täällä eivät menesty
Kauniiden ja rohkeiden tapaiset amerikkalaiset kiiltokuvasarjat,
vaan nimenomaan tavallista, englantilaista arkielämää
kuvaavat draamat.
Vuosia
sitten BBC koitti tehdä uutta saippuasarjavetonaulaa
nimeltään Eldorado. Eldoradon tapahtumat sijoittuivat
pieneen brittiyhteisöön jossakin Espanjan
aurinkorannalla. Sarjan piti olla varma menestys: paljon
glamouria, kauniita naisia, komeita miehiä ja pirullisia
juonenkäänteitä. Mutta Eldorado oli täysi
floppi. Sarjan tuottajien oli pakko todeta, että
sliipatut rantaleijonat, iltapukujuhlat ja samppanja-aamiaiset
eivät todellakaan ole brittiyleisön makuun.
Sarja lakkautettiin hiljaisesti reilun puolen vuoden
jälkeen.
Täällä
halutaan katsoa todellista elämää, jossa
käydään pubissa, tapellaan vaimon kanssa,
rakastutaan onnettomasti, saadaan turpiin ja jäädään
työttömäksi. Mitä onnettomampia
juonenkäänteitä, sitä suurempia
ovat yleensä katsojaluvut. Ihmiset haluavat peilata
omaa elämäänsä ja ongelmiaan sarjojen
hahmoihin ja tarinoihin. Niistä haetaan moraalista
tukea ja apua vaikeisiin päätöksiin.
Käsikirjoittajat tietävät vastuunsa,
ja niinpä sarjat käsittelevät jatkuvasti
ajankohtaisia ja ihmisiä puhuttelevia asioita.
Saippuasarjat ovat tehokasta ja ilmaista terapiaa innokkaalle
brittiyleisölleen.
Aiempia Lontoon kuulumisia:
Sunnuntai-iltapäivä
pubissa
Jonotuksen
jalo taito
Remonttireiskoja
ja puuhapetejä
Kuntosalilla
Muutetaan
maalle!
Työpaikkamatkustusta
Terveysintoilua
Terrorismin
uhasta
|
