|
16.6.
2003
Kesäloma
englantilaisittain
Minulle on luvattu ruhtinaallinen kesäloma.
Pomon vaimo saa vauvan kesäkuun loppupuolella,
joten pomo oli erityisen hyvällä tuulella
kun lomista sovittiin. Päivän pohdinnan jälkeen
minulle luvattiin kaksi viikkoa lomaa heinä-elokuussa
sillä ehdolla, ettei toimistossa tapahdu mitään
kiireellistä juuri niihin aikoihin.
Täällä
ei tunneta neljän viikon kesälomia. Edes kahta
viikkoa ei yleensä ole toivoa saada ennen kuin
on ollut firmassa töissä ainakin kolme vuotta.
Ainoastaan osaston isot pomot tai talossa vähintään
viisitoista vuotta palvelleet uskaltavat edes pyytää
kolmea viikkoa. Naimisiinmenoa ja häitä varten
saa myöskin vain kaksi viikkoa vapaata. Vuoden
loput lomapäivät suositellaan pidettäväksi
pitkinä viikonloppuina tai erillisinä vapaapäivinä
keskellä viikkoa. Pitkälle lomalle haikaileva
työntekijä antaa pomolle helposti kuvan, ettei
työnteko kiinnosta. Jos lomalle lähdetään,
sitä vähätellään ja kollegoille
muistetaan aina lähettää postikortti.
Sähköposti on myöskin syytä tarkistaa
ainakin kahteen kertaan viikon aikana ja pomolle on
hyvä mailata pari uutta, tuoretta ideaa osoituksena
siitä, ettei myönnetty loma ole mennyt hukkaan.
Viikon
kesälomalla englantilaiset matkustavat usein ulkomaille,
useimmiten Espanjaan, tai varaavat lyhyen rantaloman
kotimaan merenrantakohteista, Blackpoolista, Cornwallista
tai Bournemouthista. Espanjan ja Italian rantalomia
saa täältä halvalla. Sadalla punnalla
(noin 140 euroa) saa jo kohtuullisen aurinkoloman ja
hotellin aamiaisella viikoksi. Viikko pienessä
bed&breakfastissä Blackpoolissa maksaa ainakin
tuplasti enemmän, eikä säästä
ole takeita. Parhaat B&B't varataan jo hyvissä
ajoin keväällä, sillä englantilaiset
perheet käyvät mielellään samassa
paikassa vuodesta toiseen.
Toinen
suosittu, ellei suosituin, englantilaisen perheen lomailumuodoista
on valmis kotimaan pakettimatka erityisessä lomailukeskuksessa,
joita on sijoitettu ympäri maata. Tarkoituksena
on rentouttaa stressaantuneet britit tarjoamalla viikon
ajan kevyttä ohjattua toimintaa, joka ei vaadi
minkäänlaista aktiivista ajatustoimintaa.
Koko perheelle järjestetään villin vallatonta
yhteisohjelmaa, kuten ponilla ratsastusta, grillausta
tai rantaleikkejä. Kaikki ruokailevat lomakeskuksen
ravintolassa samaan aikaan. Illalla aikuisille tarjoillaan
halpoja drinkkejä valtavassa yökerhosalissa,
jossa vapaaehtoiset lomalaiset voivat humalapäissään
nolata itsensä kauneuskilpailu -ja karaokesityksissä
ilta toisensa jälkeen. Kuin pahimmanlaatuinen Kanarian
saarten seuramatka, mutta ilman Kanarian saaria.
Koska
kesämökkikulttuuria ei ole ja vain äärimmäisen
harvalla on varaa pitää kesäasuntoa merenrantakaupungissa,
viettävät useat englantilaiset lomansa yksinkertaisesti
kotipihallaan. Viikonloppuinen grillijuhlakausi alkaa
kesäkuun puolivälissä, ja grillauskilpavarustelu
naapureiden kesken on juuri nyt pahimmillaan. Muurataan
uusia tiili-grillejä, ajetaan hikipäässä
pihanurmikkoa siistiksi ja ostetaan grillihiiliä
varastoon. Aurinkoisina kesäpäivinä grillihiilet
loppuvat kaupasta jo ennen aamukymmentä, ja virnistelevältä
naapurilta on niin ikävä pyytää
hiiliä lainaksi. Syytä on myöskin tarkistaa,
että grillausvälineet, pihdit ja ottimet,
ovat kesän viimeisintä mallia, tai ainakin
kiillotettu puhtaiksi.
Grillaus
on täälläkin, kuten Suomessa, lähinnä
miesten hommaa. Kunnon grillimiehiä arvostetaan
koko naapurustossa. Meillä on tuuria, sillä
kadun paras grillausmestari asuu juuri meidän naapurissamme.
Naapurin Alan saapuu viikonlopun grillikutsuillemme
arvonsa tuntien tunnin myöhässä, asettuu
omistajan elkein grillin eteen ja ojentaa kätensä,
johon kiireimmiten ymmärrän ensin ojentaa
olutpullon, ja tarttuu vasta sitten grillipihteihin.
Lyhyessä
kesälomassa on hyvät ja huonot puolensa. Työstressistä
ei kerkeä päästä viikossa eroon,
mutta toisaalta kesälomastressiä ei ehdi muodostua,
kun viikossa ehtii yleensä toteuttaa kuitenkin
vain sen yhden asian tai suunnitelman. Viikon voi myöskin
täysin hyvällä omatunnolla vain maata
jäätelöä syöden. Kukaan ei
odota minun kehittävän itseäni kesäopiskelulla
tai ravaavan kesän kulttuuririennoissa.
Vaikka
en ole mökki-ihminen, kunnon mökkeily järven
rannalla on alkanut tuntua mukavalta ajatukselta ja
kaipaan saunassa käyntiä, vaikken ole siitäkään
ennen pahemmin perustanut. Viikonloppuna pienen koivuryhmän
näkeminen moottoritien varrella sai minut suorastaan
tunteelliseksi. Kesä on tullut, ja täällä
tunnen olevani suomalaisempi kuin koskaan Suomessa.
Mitä
mieltä olet ollut tästä juttusarjasta?
Lähetä palautetta osoitteeseen nice@nicefactory!
Aiempia Lontoon kuulumisia:
Puvut
vastaan t-paidat
Saippuasarjojen
luvattu maa
Sunnuntai-iltapäivä
pubissa
Jonotuksen
jalo taito
Remonttireiskoja
ja puuhapetejä
Kuntosalilla
Muutetaan
maalle!
Työpaikkamatkustusta
Terveysintoilua
Terrorismin
uhasta
|
