Ystävälliset ja avuliaat ihmiset

Saapuipa Belfastiin junalla tai bussilla, kartta kädessä ei tarvitse kadunkulmissa seisoskella kauaakaan: belfastilaisille on kunniakysymys auttaa kaupunkiin saapuneita turisteja.

Belfastilaiset ovat iloisia ja avuliaita. Paikallinen murre tosin aiheuttaa aluksi päänsärkyä, onhan se sekoitus skottimurretta ja irlannin aksenttia.

Vanhojen rakennusten ja oluenystäville Belfastissa on paljon nähtävää. Mieleeni jäi erityisesti Kitchen Bar, joka on vanha työläisnaisten pubi, jossa naiset kävivät syömässä lounasta. Baarin lounas on kuuluisa maustaan ja täyttävä, suosittelenkin sitä nälkäisen matkustajan elämykseksi. 

Pubin omistaja on myös käynyt joskus aikoinaan Suomessa ja mielellään kertoilee kokemuksiaan Pohjoismaissa.

Muita vierailunarvoisia paikkoja ovat the Crown Bar, viktorian-aikainen pubi, joka on säilyttänyt vanhan sisustuksensa. The Crown Bar sijaitsee vastapäätä Europe-hotellia. Hauskoja ja pieniä paikkoja ovat myös The Glass Jar, joka mainostaa olevansa irlannin pienin pubi sekä Bittles, joka sijaitsee kolmion muotoisen talon terävässä kulmassa.

Belfastissa on myös erinomainen intialainen kasvisravintola, jonka henkilökunta on ystävällistä.

Belfast on tunnettu laivanrakennuskaupunkina. Rakennettiinhan surullisen kuuluisa Titanicin loistoristeilijäkin siellä. Belfastin historiaan tutustuu parhaiten Pohjois-Irlannin museossa, joka on aivan Kasvitieteellisen puutarhan vieressä.

Kasvitieteellinen puutarha on sopiva levähdyspaikka, kun haluaa lepuuttaa väsyneitä jalkojaan ja haukata pikkuevästä. Puiston penkeillä istuskelee paikallisia, jotka mielellään jutustelevat vieraiden kanssa.

Taksikierros perinteisellä mustalla ja isolla taksilla Belfastin pohjois- ja länsiosiin on valaiseva mutta myös järkyttävä keino tutustua Belfastin surulliseen lähihistoriaan. Muulla tavoin en suosittele liikkumaan näillä alueilla. 

Parituntisen taksikierroksen aikana kuski vie katsomaan mm. Belfastin linnaa, josta on näkymä koko kaupungin ylitse. Parasta kierroksen aikana on kuskin kertomat tarinat. Kuskilta on myös mahdollisuus kysellä tarkemmin asioita, jotka askarruttavat mieltä. kierroksen aikana ajetaan pitkin katuja, joiden alkupää on protestanttista aluetta ja loppupää katolilasta aluetta. Rauhanomainen yhteiselo eri ryhmien välillä on siis todellisuutta ja niin on aina ollut.
Taksikierroksen herättämästä tunnelmasta irtautuminen kesti kohdallani kolmisen päivää. Lomamieltään ei välttämättä tarvitse synkistää taksikierroksella, Belfastissa on lukuisa määrä kaikkea kiinnostavaa, miellyttävää ja tutustumisen arvoista muutenkin. Belfastin lähihistoria kun ei kuitenkaan ole koko totuus. 

Taksikierrosta kannattaa kysellä majoituspaikastaan.

Majoituin Belfastissa Arnie's backpackers-nimisessä hostellissa. Vakiokalustukseen kuuluu Arnien lisäksi kaksi beaglea, joita saa vapaasti ottaa mukaansa tutustuessaan kaupunkiin. Hostellissa on suhteellisen boheemi ylläpito, mutta eripuolilta maailmaa matkalaisia. Yllätys oli siksi melkoinen, kun ensimmäisenä yönä havaitsin nukkuvani samassa huoneessa kahden suomalaistytön, aussipojan ja kahden aussitytön kanssa samassa huoneessa. Lisäksi toisen australialaisen tytön isä oli suomalainen. Maailma todettiin jälleen pieneksi.

Kaikenkaikkiaan Belfast on, surullisesta maineestaan huolimatta, ihastuttava pikkukaupunki täynnä mukavia ihmisiä. Kaupungissa vierailu herättää vierailijassa ristiriitaisia ajatuksia, mutta tarjoaa elämyksiä, joita vain Belfast voi tarjota. Suosittelen.

Teija Inkilä

Lue esittely Eureka Street, Belfast -kirjasta 

Etusivu>Matkailu>Matkakertomuksia