Etusivu>Lastenhuone>Odotus, synnytys>Synnytys>Lukijoiden synnytyskertomuksia

 
Synnytyskertomukseni

Olin kärsinyt koko päivän sappikohtauksesta. Ja mieheni lähti normaalisti töihin (vähän aikaa mietittyään) klo 13.00 ja jäin 6-vuotiaan tyttömme kanssa kaksin. Äitini tuli käymään iltapäivällä ja päätti ottaa tyttömme luokseen hoitoon, että saisin levätä eikä tarvitsisi huolehtia ruoanlaitosta. 

Mieheni tuli töistä n. 22.30 ja rupesi hieromaan minua ristiselästä, että saisin nukuttua (olin koko päivän sängyssä, mutten pystynyt nukkumaan). Sain nukuttua tunnin kun heräsin kovaan supistukseen kello 0.30. Menin vessaan ja huomasin että limatulppa oli irronnut ja samantien tuli uusi supistus. Herätin mieheni ja sanoin että nyt taitaa tulla lähtö....

Kello oli n. 1.00, kun soitin Jorvin sairaalaan ja ilmoitin että olisimme tulossa. Tällöin supistusten väli oli ollut 3 min koko ajan. Puhelimessa puhunut henkilö oli sitä mieltä, että kiirettä ei olisi mutta saamme tulla jos haluamme. Ilmoitin että me tulemme. Automatka Jorviin tuntui ikuisuudelta ja istuminen vielä kamalammalta kun supistukset olivat rajuja ja kestivät pitkään (kun eka loppui, niin toinen alkoi).

1.30 saavuimme Jorviin ja ilmoittauduimme. Meitä pyydettiin istuutumaan ja odottamaan kätilöä, joka tulisi hetken kuluttua. Jonkun ajan kuluttua saapui kätilö opiskelijan kanssa, he sanoivat että mennäänpäs valmistautumishuoneeseen. Tässä vaiheessa minä ilmoitin, että nyt ponnistan. Jolloin kätilö ohjasi minut
lähimpään synnytyssaliin. Supistukset olivat todella rajut ja kätilö sanoi että voimme odottaa että menee ohi, ettei silloin tarvitse kävellä. Kävelin itsepintaisesti eteenpäin ja lopulta (tuntui ikuisuudelta) pääsimme synnytyssaliin. Kätilö ja opiskelija rupesivat ottamaan tarvikkeita esille ja pyysivät minua riisuutumaan. En
pystynyt riisumaan housujani ja sanoin että nyt ponnistan. Tällöin kätilö ja mieheni "kippasivat" minut sängylle, riisuivat housut ja sanoivat että saan ponnistaa.
Tässä vaiheessa keksin, että en varmaan tälläkään kertaa saa epiduraalipuudutusta. Kätilöä vähän hymyilytti ja hän sanoi että "etpä taida saada, vauvan pää näkyy jo". Muutama ponnistus ja vauva oli ulkona 1.50.

Saimme toisen tytön; 50 cm ja 3470g. Synnytyksen jälkeen kävelin suihkuun ja sain ruokaa. Kätilö sanoi, ettei hän olisi uskonut että synnytys olisi näin nopea, koska näytin kuulemma niin rauhalliselta. Lapsivesi oli menneenä kun tulimme sairaalaan, enkä itse ollut huomannut millon se oli mennyt. Kätilö sanoi, että jos vielä teemme lapsia, niin meidän pitäisi sanoa että synnytykset ovat ollet nopeita. Olisimme saaneet "syöksysynnyttäjän" paperit, jos synnytys olisi kestänyt alle tunnin. 

Silja