Lapsen ensimmäiset elinpäivät

Vanhempien toive - terve lapsi

Terve lapsi on vanhempien hartain toive.Tämä toive toteutuu maassamme useammin kuin muualla maailmassa hyvän äitiyshuoltomme ansiosta. Synnytyssairaalat ovat valmentautuneet auttamaan äitiä, vauvaa ja koko perhettä uuden elämän alkuun.

Mitä syntymän jälkeen tapahtuu?

Kun vauva pullahtaa pimeästä ja lämpimästä kohdusta kylmään, valoisaan ja ääniltään toisenlaiseen ympäristöön, on se suuri muutos vauvan elämässä. Muutosta pyritään pehmentämään nostamalla vauva äidin lämpimän vatsan päälle, jossa vauva voi kuulla äidin tutut sydämen äänet. Äiti, vauva ja mukanaoleva isä voivat tutustua toisiinsa. Hoitaja seuraa vauvan ja äidin vointia. Hän hoitaa synnytyksen loppuun ja sulkee napanuoran napavaltimoiden sykkeen heikennyttyä. Valtimosuonesta otetaan kaksi verinäytettä. Toisesta selvitetään vauvan veren happamus. Tulos kertoo, onko merkkejä vauvan mahdollisesta hapenpuutteesta ja onko vauvaa tarpeen seurata tavallista tarkemmin. Toisesta näytteestä tutkitaan kilpirauhasen toimintaa. Vajaatoiminta on erittäin harvinaista, mutta näytteen otto varmistaa sen, että kaikki sairaat vauvat pääsevät ajoissa hoitoon. Hoitaja antaa vauvalle vielä K-vitamiinipistoksen, jolla ehkäistään verenvuotoja.

Toipumis- ja tutustumistuokion jälkeen vauva mitataan, iho puhdistetaan ja lapsi puetaan. Isä voi halutessaan kylvettää vauvan. Aluksi vauva tarvitsee melko lämpimät vaatteet, sillä hän palelee helposti. Viluun on syynä ihon ohuus ja suuri ihon pinta-ala vauvan painoon verrattuna. Vauvan vointia tarkkaillaan koko ajan. Vauva tarkistetaan kokonaisuudessaan laskemalla sormet ja varpaatkin ennenkuin hänet kiedotaan lämpimiin peitteisiin.

Vauva on elämänsä ensimmäiset pari tuntia hyvin valpas. Tämä johtuu osin synnytysstressistä, jonka seurauksena vauvan elimistössä on runsaasti stressihormoneja, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Vauva tuntee ihon hivelyn ja kivun. Kiputuntemuksia vähentävät vauvan omat "kipulääkkeet" endorfiinit, joita hänen elimistössään on paljon syntymän jälkeen.

Vauva on likinäköinen ja hän näkee tarkimmin noin 20 sentin etäisyydelle. Häntä kiinnostavat selvästi kasvot. Kirkkaalta valolta hän sulkee silmänsä. Vauva voi tunnistaa hänelle raskauden aikana lauletun laulun. Koviin ääniin hän reagoi säpsähtämällä.

Äiti ja vauva pidetään synnytyssalissa pari tuntia. Tänä aikana seurataan lapsen hengitystä, verenkiertoa, lämpötilaa ja yleistä hyvinvointia. Vakavat sopeutumishäiriöt antavat oireita useimmiten jo ensimmäisten elintuntien aikana.

Miten vauvaa tarkkaillaan synnytyssairaalassa?

Vauvalle annetaan pian syntymän jälkeen kuntopisteitä, Apgarin pisteitä, testin kehittäjän tohtori Virginia Apgarin mukaan. Pisteitä annetaan nollasta kahteen viideltä eri voinnin alueelta. Näitä ovat: sydämen syke, hengitys, ärtyvyys eli hoitoon reagoiminen, lihasjäntevyys ja ihon väri. Suurin osa vauvoista sinertää syntyessään. Tämä alentaa pisteitä niin, että yhdeksän pistettä on tavallisempi tulos kuin kymmenen. Harva vauva jää alle kuuden pisteen. Apgarin pisteet annetaan yhden minuutin kuluttua syntymisestä ja tarvittaessa vielä myöhemmin, tavallisesti viiden ja kymmenen minuutin iässä.

Lastenlääkärit suosittelevat vastasyntyneille 3 vuorokauden sairaalaseurantaa. Tänä aikana pyritään varmistamaan, että vauva voi hyvin, äiti saa levätä ja imetys käynnistyy. Henkilökunta opastaa perhettä myös vauvan hoidon alkuun, jotta se sitten sujuu kotona.

Vauvan voinnissa seurataan erityisesti hengitystä, sydämen sykettä, ihon väriä, painoa sekä lapsen lämpöä. Joka kymmenes vauva tarvitsee erityistarkkailua ja hoitoa. Tavallisimmat syyt ovat kellastuminen, alipainoisuus ja erilaiset sopeutumishäiriöt. Vauvan paino laskee ensimmäisten elinpäivien aikana 5-7 prosenttia syntymäpainosta. Painon lasku johtuu vesimäärän vähenemisestä lapsen kehossa. Alimmillaan vauvan paino on yleensä kolmantena elinpäivänä, ja syntymäpainonsa vauva saavuttaa yleensä 10 vuorokauden ikään mennessä.

Lapsi virtsaa ja ulostaa ensimmäisen kerran vuorokauden kuluessa syntymästään. Virtsamäärä lisääntyy, kun vauvan saaman maidon määrä lisääntyy. Ulosteet ovat parin päivän ajan mustaa ja sitkeää ns. lapsenpihkaa eli mekoniumia ja uloste muuttuu sitten keltaiseksi ja hieman makean hajuiseksi rintamaitoulosteeksi. Suolen toiminta on vilkasta.

Jotta äidin maidon tulo käynnistyisi kunnolla, pitäisi vauvan saada imeä rintaa ensi päivinään aina halutessaan jopa tunnin, parin välein ympäri vuorokauden. Ensiksi erittyvä maito ns. ternimaito on erittäin ravitsevaa. Siinä on runsaasti valkuaisaineita ja suolistoa suojaavia aineita sekä tulehduksia estäviä vasta-aineita.

Toisen elinvuorokauden lopulla vauvan vaaleanpunainen iho voi alkaa kellertää. Keltaisuus on voimakkaimmillaan noin 4 vuorokauden iässä. Keltaisuutta esiintyy joka toisella täysiaikaisella ja lähes kaikilla ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla. Väri johtuu elimistöön kertyneestä bilirubiinista, joka on hemoglobiinin hajoamistuote. Bilirubiinin käsittely kuuluu maksalle ja vauvan maksalle tämä on uusi asia, koska istukka hoiti sikiöaikana maksan tehtävät. Useimmilla vauvoilla keltaisuus häviää runsaan viikon iässä. Noin viisi prosenttia lapsista joutuu sinivalohoitoon, jolla joudutetaan bilirubiinin hajoamista.

Monen vauvan silkinpehmeä iho alkaa muuttua näppyläiseksi ja laikukkaan punoittavaksi parin päivän ikäisenä. Tämä ns. toksinen eryteema tai herkkyysnäpyiksi kutsuttu iho-oire on vaaraton ilmiö ja se paranee hoidotta muutamassa päivässä. Reaktion tarkkaa syytä ei tunneta.

Mitä lääkäri tutkii lapsessa?

Lääkäri tarkastaa vastasyntyneen viimeistään kotiutumisvaiheessa. Tarkastuksessaan hän arvioi lapsen yleisvoinnin ja käyttäytymisen raskauden kestoon nähden. Vauvan painon kehitys, syömiseen liittyvät seikat ja imetyksen edistyminen varmistetaan. Lääkäri tutkii myös, ettei lapsella ole viitteitä ongelmista, jotka vaatisivat hoitoa tai seurantaa. Lapsen ihon väri tarkastetaan. Mahdolliset synnytysvammat tutkitaan. Tavallisimpia näistä ohimenevistä vammoista ovat synnytyspahka eli ohimoluun päällä oleva paikallinen verenpurkauma, solisluun murtuma ja yläraajan tilapäinen heikkoliikkeisyys ns. Erbin pareesi. Jos lapsella on näkymättömiä poikkeavuuksia, kuten sydämen sivuääni, sisäelinten suureneminen tai lonkkien sijoiltaan meno, nämä tulevat esiin lääkärin kotiinlähtötarkastuksessa. Koska verenkierron sopeutumismuutokset kestävät useita viikkoja, on mahdollista että sydämen rakennevika huomataan vasta myöhemmissä neuvolatarkastuksissa.

Vauva on sopeutunut hyvin kohdun ulkoiseen elämään päästessään kotiin

Sopeutuminen tarkoittaa, että vauva voi hyvin, paino ei ole pudonnut liikaa, vauva osaa syödä, eritys toimii eikä hänellä ole sairauden merkkejä esimerkiksi liiallista keltaisuutta. Tämän lisäksi perhe on valmistautunut vastaanottamaan vauvan kotiin. Perhe tuntee varmuutta vauvan hoidossa. Vanhemmat kokevat osaavansa tunnistaa vauvan viestejä, jotta vauvan hoito sujuu turvallisesti. Kotiinlähtötarkastuksen yhteydessä vauva saa ensimmäisen rokotteensa, BCG rokotteen tuberkuloosia vastaan.

Lyhennelmä artikkelista: Vauvan ensimmäiset elinpäivät. Terveys 2000/-91. Tarkastettu 9/-99. Asiantuntijana dosentti, ylilääkäri Anna-Liisa Järvenpää.
Lyhennys: KM, SHO Sirkka-Liisa Furu