|

Etusivu>Lastenhuone>Odotus,
synnytys>Mikä lapselle nimeksi?
Näin meidän lapsemme sai nimensä
-perusteluja
nimen valitsemisesta

Klikkaa
nimeä niin pääset lukemaan perustelut nimien
synnystä! Uusimmat tarinat ovat ylimpänä.
Lähetä
oma nimitarinasi
Jussi
Meidän
toisella lapsella oli tietenkin "työnimi" jo
olemassa, mutta
kun poika sitten syntyi ei nimi oikein enää minua
isänä miellyttänyt
ja isähän nimen lapselle antaa vai kuinka? Poika
syntyi Aleksis Kiven
päivänä ja ajattelin, että joku veljeksistä
sen pitää olla. Juhani
tuntui ensin sopivimmalta kun se on toinen nimeni, mutta Juhaneja
oli jo naapurustossa niin monta ettei se oikein käynyt.
Niinpä nimeä
hiukan muokattiin niin saatiin nimeksi Jussi, joka on lyhyt
ja
ytimekäs. Kun vielä ovelasti lanseerasin sen ensin
nelivuotiaalle
isosiskolle, niin että kun menimme poikaa ja äitiä
seuraavan kerran
katsomaan oli Jussi-nimi jo ollut siskon käytössä
eikä sitä enää
voinut vaihtaa.
Valtteri
Mikael Ensio
Meille
syntyi 2005 marraskuussa poika. Mietittiin nimiä,
siellä oli
ykkössuosikkina Kaapo, mutta se oli sitten liian piirrettymäinen.
Ja tytölle
Iida-Amanda. Sitten tuli Ville-Valtteri, mutta sekin jäi sitten
pelkkään Valtteriin, kun saimme
tietää, että poika sieltä on tulossa. Poikamme koko
nimeksi tuli Valtteri Mikael Ensio.
Ensio tulee perinnenimestä isän puolen suvun mukaan ja Mikael
sointui siihen muuten vaain. Kohta pitää ruveta miettimään
uusia nimivaihtoehtoja. Onneksi niitä on jo paljon.
Saku Nikanoor
Vesanpoika
Olin jo
ammoisina aikoina päättänyt, että jos tyttö tulee,täytyy
hänen nimessään olla Fanny (mummun mukaan) ja Aliisi
(isomummulta). Koska olin jo asian päättänyt sovittiin,
että näistä tulee
toinen ja kolmas nimi ja mieheni saa katsoa kalenterista
sopivia etunimi vaihtoehtoja. Nimi oli tuuli. Siis Tuuli
Fanny Aliisi meille kiitos! Ennen lapsen syntymää ehdotin
kuitenkin, että josko
kuitenkin sille pojallekin nimi mietittäisiin. Taas minulla oli
varastossa setävainaan nimi, Nikanoor. Nimen ympärille haettiin
kavereita ja päätin taas, että mies saa valita etunimen,
koska minulla oli jo toive. Saku Nikanoor kuulosti korvaan
hyvältä,
mutta koska mieheni aina puhui nimistä, jossa isännimeen
on liitetty poika päätin, että puhumisesta tehdään
loppu ja meillä se toteutetaan. Näin yhdistelmästä tuli
Saku Nikanoor Vesanpoika. Odotusaikana työnimi oli Toivo Unelma
ja kun vaaveli syntyi sanoi mieheni sängyn jalkopäässä,
Topi tuli! Ennen ristiäisiä poika oli Topi ja moni oli todella
hämmästynyt, kun nimi ei jäänytkään
pysyväksi.
Aadolf ja Adele
Olin joskus 16-vuotiaana harkinnut että jos ensimmäinen lapsi on tyttö, se on Adele.Kun siitä tuli kuitenkin poika, päätimme että se on Aadolf Aleksi. Kun ensimmäinen täytti 3v, tuli tyttö, jonka nimeksi tuli sitten Adele Alexsandra.
Rojhat Azam
Lapsen isä on kurdi ja nimi on ollut valmiina jo vuoden päivät, laskettu aika 21.12.
Roj tarkoittaa kurdin kielellä sekä aurinkoa että päivää. Hat on imperfektimuoto
sanasta tulla, eli "tuli". Nimen sanatarkka käännös on siis "Aurinko/päivä tuli",
siis päivänsäde, oma aurinkomme. Nimellä on kurdivähemmistölle myös
ihmisoikeudellisesti poliittinen ja kulttuurillinen merkitys, tärkeä päivä tuli,
(vapauden) päivä jota odotetaan.
Azam periytyy suoraan lapsen isoisältä, kunnianosoitus papalle.
Emilia, Eetu ja Erika
Esikoisemme syntyi syksyllä -01. Olin jo
nuorena tyttönä päättänyt että
jos joskus saan tytön niin hänen nimekseen tulee Emilia,
eikä miehelläkään ollut
mitään sitä vastaan olihan nimi hänen
isän äidinäiti. Niin esikoisemme sai
nimekseen Emilia Iida Aleksandra. Toiset nimet ovat mummojemme
nimet.
Sitten talvella -03 meille syntyi poika ja mies päätti
jo odotus aikana että
jos poika tulee niin hänestä tulee Eetu ja se sopi
minulle hyvin ja perään
sointui isäni nimi Timo ja miehen toinen nimi Kristian
oli poikamme nimi
valmis Eetu Timo Kristian.
Kuopuksemme syntyi kesällä -05 ja pitihän sekin
nimi saada E:llä alkavaksi.
Niin tyttäremme sai nimekseen Erika ja toinen nimi minun
toinen nimeni Aada
ja kolmas nimi kummintätin toinen nimi Josefiina.Näin
kuopuksemme sai nimen
Erika Aada Josefiina.
Aino Leida ja Wiia Eda Alina
Tyttäremme
Aino sai nimensä Aino Kallaksen ja Aino Ackten mukaan sekä
perisuomalaisena Kalevalaisena nimenä Aino on kaunis. Leida
on Ainon virolaisen isomummon nimi.
Toisen
tyttäremme nimeksi oli pitkään tulossa Nia, mutta sitten muistimme
että viron sukujuurissa on Wiiu. Wiiu oli kuitenkin mielestäni
hieman naivi nimi, joten päädyimme Wiiaan, joka on myös minun
mummoni siskon kutsumanimi (Viia), tulee Sofiiasta. Eda on
mieheni äidin, eli lasten mummon nimi ja Alina sopii hienosti
jatkoksi.
-Satu-
Jukka,
Jaakko & Julianna
Ensimmäinen
poikani syntyi -85. Siihen aikaan nimet olivat pojilla Jesseä,Jania
ja Jonia. Joni oli mielessä minulla ja miehellänikin, mutta
kun kastepäivä läheni alettiin nimeä taas "huovata ja vatkata".
Niinpä lopuksi laitoin pienille paperilappusille meidän molempien
nimi ehdotuksia ja mummojen sekä pappojen ehdotuksia myös,sitten
laput lakkiin ja näin hatusta nousi nimi JUKKA. Toiset nimet
sitten napsahtivat siihen perään ihan automaattisesti eli
TAPIO isäni toinen nimi, ANTERO mieheni isän toinen nimi.
Näinpä syntyi JUKKA TAPIO ANTERO. Toinen poikani Jaakko syntyi
-00, joten hänen nimeään alkoi tietty myös isoveli makustella
ja mieheni kanssa yhteisellä päätöksellä hän sai nimen Jaakko.
Siihen perään minä vahvasti lisäsin OLAVI mieheni toinen nimi
ALFRED isoisäni nimi. Näin siitä äidin " Ella-Joelista tuli
JAAKKO OLAVI ALFRED. Sitten pahnan pohjimmainen "rinsessa"
häntä odottaessani juttelin jo edesmenneelle rakkaalle Anna-mummolleni
taivaaseen. Siinä jouluruokia valmistellessa ja lapsuuden
joululauluja radion tulviessa pyysin mummoa rukoilemaan tulevan
vauvan puolesta, että kaikki menisi hyvin ja kerroin mummolle,
että jos vauva on tyttö, hän saa mummoni nimen. Tyttö syntyi
keväällä ja taas oli vanhin pojistani sitä mieltä että kun
"kaikki muutkin"ovat J-alkuisia niin myös pitäisi neidinkin
olla, no minä miettimään Jade,Juuli,jne.... mutta koko ajan
mielessäni pyöri: nimen täyttyy sisältää myös Anna ja niin
kun hain Anna loppuisia nimiä tuli vastaani Juliaana, josta
sitten lyhensin JuliANNA. Toiset nimet MIRJAM, äitini toinen
nimi, Kristiina, minun toinen nimeni tulivat taas hyvin automaattisesti
jatkoksi. Näin sai JULIANNA MIRJAM KRISTIINA nimensä,toki
muistan kun Julianna syntyi -03 niin kätilö sanoi: "Laittakaa
nimeksi Inka, kun tyttö on niin tumma". Mutta kun monella
tutulla oli jo Inka nimiä ja lupaus mummolle tuonne korkeuksiin
oli tärkeä, ei kätilö nyt "saanut"päättää nimeä. Kaikilla
lapsilla on jotain nimissään suvun nimistä ja minusta on kiva,
että tietyt nimet jatkuvat polvesta toiseen. Tietty joku voi
miettiä, että onko almanakat hukassa.
Viivi ja Ossi
Kun
meille syntyivät lapset,niin mä valitsin toka nimen,mieheni
eka nimen. Ensin tuli tyttö. Tämän serkku oli Viivi, ja Viivihän
siitä tuli! Maarit,Maria ja Marjaana-nimiin olen aina mieltynyt,
joten esikoisestamme tuli Viivi Maria :) .
Sitten
syntyi kuopus kesällä, ja se oli poika. Viivi oli tällöin
2vee, ja avoimella päiväkodilla ollessamme siellä oli joku
Ossi. Viivi osoitti naulakkoa : -Ossin pussi! Näin vauvamme
(nyt jo ekaluokkalainen) sai nimen Ossi, Ossi Valtteri. -Minttu-
Eetu
ja Ada ja...
Esikoisen
odotusaikana eräs mieheni ystävä oli sitä
mieltä, että jos saatte pojan niin hänestä
Elias olisi vallan uljas nimi. Katsellessame erästä
elokuvaa ja muutenkin matkailua rakastavina ihmisinä
ihastuimme Santiago nimeen. Kun poika vihdoin syntyi oli hän
kasvoiltaan niin Eetun näköinen ettei vaihtoehtoja
ollut, vaikka suositut nimet eivät ole ikinä periaattessa
olleet mieleeni. Niinpä pojasta tuli kaikkien hauskuutukseksi
sitten Eetu Elias Santiago ja kovasti ainakin on ylpeä
komeasta sarjastaan.
Toista
odottaessa mietinkin sitten enemmän tytön nimiä,
ja ehdoton haave oli ihana Eleonoora, joka oli isoisoäitini
nimi. Mieheni isoisoäiti puolestaan oli nimeltään
Sievä. Jo seurustelu aikana olimme päättäneet
että jos tyttö tulee, tulee Ada, sanottuna niin
kuin kirjoitetaan, olisi ihana nimi (idea jälleen elokuvasta).
Nyt tyttäremme on siis Ada Sievä Eleonora ja se
on edelleen mielestäni yksi ihanimpia nimiä, joita
olen koskaan kuullut.
Kolmas
lapsemme saakin syntymälahjana kotimaastaan jo yhden
nimen ja kovasti koetamme tällä ihanalle pikku pojalle
keksiä niitä kahta muuta, ennen kuin haemme hänet
kotiin?
Pinja
Kanerva ja Ilja Aleksi
Ihastuin
Pinja nimeen jo yli 15v. sitten ja heti kun aloin odottamaan
esikoistani, niin PINJA oli ainoa vaihtoehto tytölle.
Tyttö syntyi kuukauden etuajassa kauniiseen syyskeliin
joten KANERVA sopi toiseksi nimeksi. Lisäksi tulimme
sairaalasta kotiin 6.10 Pinjan nimipäivänä...
Poika syntyi pari vuotta myöhemmin talvella ja ajttelin
häntä odottaessani, että jos tulee toinen tyttö,
niin hänestä tulee VILJA tai pojasta ehkä PYRY,
kun oli talvi ja pyrytti kovasti. Sukunimikin alkaa P:llä.
Mies ei tykännyt PYRY-nimestä, joten mielessä
pyöri tytön nimi VILJA ja siitä pojalle erikoinen,
mutta ei tavaton, lyhennys ILJA, joka on kyllä selkeästi
venäläistä alkuperää. Mies hyväksyi
ILJAN enkä ole sitä katunut, vaikka kyllähän
se mietitytti kovasti silloin päätöksenteon
aikaan, että voiko lapselle antaa venäläisen
nimen. Toinen nimi ALEKSI taas on kaunein Suomalainen pojan
nimi, jota voi käyttää sitten jos ILJA-nimestä
kiusataan. Ei ole kiusattu ja poika on itse tyytyväinen
nimeensä. Ainakin vielä.
Äiti ja Lapset 7v. ja 5v.
Venla
Aurora Talvikki
Olin
jo vuosia aiemmin päättänyt, että mahdollisen
tyttären nimeksi tulisi jo muinaissuomalaisten käyttämä
Talvikki. Kun esikoisemme syntyi lumen ja pakkasten keskelle
talvella -99, oli vanha talvella syntyneelle naiselle tarkoitettu
nimi sopiva. Pidin sitä kuitenkn liian pitkänä
arkikäyttöön, ja käyttönimeä
vatvoimmekin sitten viikkokaupalla. Itse olisin halunnut Auran,
mutta mieheni vastusti sitä lumiaurojen, Aurajoen, juuston
ja edesmenneen Aura-oluen takia. Nimikirjaa selatessa yhteisymmärrys
saavutettiin vasta V-kirjaimen kohdalla.. kun lopulta löytyi
Venla, jota kumpikaan ei vastustanut, oli se suorastaan pakko
valita. Nimi sopii omapäiselle tyttärelle erinomaisesti.
Aurora jäi Aura-kiistasta yli, ja viittaa myös revontuliin.
Edelleen kyllä ilahdun, kun tapaan jonkun joka on ymmärtänyt
antaa tyttärelleen nimeksi Aura!
Maaria
Aino Onerva
-02
syntyneestä pikkusiskosta oli hyvää vauhtia
tulossa Elina, kunnes tajusin autossa matkalla kesämökille,
että vauvan nimi on Maaria. Mieheni vakuuttaminen kesti
jonkin aikaa, mutta kansainvälinen ja silti täysin
suomalainen nimi voitti! Etsimme Talvikin pariksi harvinaista
luontonimeä, ja mieheni isoäidin toinen nimi Onerva
sopi kauniisti. Ikuinen kakkossuosikkimme Aino pääsi
siihen väliin, ikään kuin Venlan pariksi muistuttamaan
suomalaisen kirjallisuuden klassikoista.
Ida
& Fanni
Esikoisemme
sai nimekseen Ida Maria Karolina. Mielestäni Ida on kaunis
nimi. Jo odotusaikana puhuin miehelleni, että jos tuleva
vauvamme on tyttö, haluan hänen nimekseen Ida. Ida
nimi tulee myös suvusta eli äitini isoäiti
on ollut nimeltään Ida. Toiseksi nimeksi Maria,
sillä sekä minun että siskoni ja äitini
toisenä nimenä on Maria. Karolina nimi tulee isäni
isoäidiltä. Toista lasta odottaessani, olin aivan
varma että tyttö sieltä tulee. Tosin mieheni
hieman naureskeli minun tuntemuksilleni. Odotusaikana lehteä
lukiessani törmäsin Fanni nimeen. Se kuulosti ja
tuntui hyvältä nimeltä. Halusimme toisen lapsemme
nimeksi myös vanhan, mutta samalla hieman erilaisen nimen.
Niinpä hän sai nimekseen Fanni Olga Amelia. Amelia
löytyi nykyaikaisesti internetistä. Terkuin onnellinen
äiti
Cecilia,
Joakim & Miguel
Lapsemme
ovat saaneet erikoisemmat nimet, sillä olemme molemmat
vanhemmista saaneet olla ikämme peruskoulun luokissa
missä samannimisiä on enemmänkin. Isä
on syntynyt ulkomailla, vaikkakin on suomalainen ja halusimme
lapsille nimet jotka on helppo sanoa suomeksi, mutta taipuu
myös ulkomaalaisen suuhun.
-Jaana-





























|