Miltä tuntuu koulun alku viimeisenä kesälomapäivänä? Miltä tuntuu, kun koulun pihalla ensimmäisenä aamuna on pieniä ihmisiä valtavan suuret reput selässään vanhempiensa kanssa? Miltä tuntuu vanhemmista, kun on aika jättää pieni koululainen yksin ja selittää, että tulen vastaan koulupäivän päätyttyä?

Viimeinen ilta ennen ensimmäistä koulupäivää, eikä uni tahdo tulla millään tulevalle koulutien raatajalle.
- Äiti mua jännittää, en saa unta, seitsenvuotias tyttäreni Miisa hermoilee ennen yhdeksää vuoteesta. Selitäpä siinä sitten, että yritä nyt nukkua tai ainakin levätä. En tiedä kumpaa itse asiassa jännittää enemmän, äitiä vai tytärtä. Päivällä ostetut viimeiset koulutarvikkeet on pakattu reppuun. Kyniä, kumia ja viivoittimia tuntui olevan yli oman tarpeen, kiitos sukulaisten.
- Äiti, tuu yläkertaan, Miisa huutaa.
Herätyskellon patteri on sanonut sopimuksen irti. Eikä uusia tietenkään ole. Onneksi sormiparistoja löytyy muista vempaimista, joten kello alkaa tikittää tuota pikaa ja pian esikoiseni tuhisee sängyssä.

Kyläkoulutunnelmia

Aamulla Miisan kello saa piipittää viisi minuuttia, eikä tyttö tunnu heräävän. Ei auta muu kuin mennä nykimään.
- Äiti, mä heräsin ihan heti, kun kello soi. Juu juu, niin heräsit, vastaan ja hymyilen itsekseni. Taitaa mennä monta aamua ennen kuin Miisa tottuu kellon herätykseen.
Aamupala maistuu Miisalle melko hyvin. Itselleni ei maistu ollenkaan, mikä on aika epänormaalia. Tyttö on valmiina lähtöön paljon ennen kuin olisi tarvis. Hymyilevä Miisa tunnustaa jännittävänsä vain vähän. Keväisestä koulupelosta ei ole tietoakaan. Se väistyi kesän myötä puhumalla ja selittämällä.
Yhdessä lähellä asuvan Miisan isän kanssa saatamme lapsemme kouluun, jossa alkaa olla jo tungosta.
Onneksi Miisa saa aloittaa koulutiensä pienessä koulussa, jossa on vain kaksi ensimmäistä luokka-astetta. Monen vanhemman mieleen tulee omat kyläkoulumuistot.

Jännitystä ilmassa

Tutut eskarikaverit hymyilevät vaisusti Miisalle. Naapurin tyttö, Jonna on samalla luokalla ja siitä tytöt ovat mielissään. Osa ekaluokkalaisista ei malta millään irrottaa otetta vanhempansa kädestä. Kellon soidessa ekaluokkalaisten opettajat tulevat ulos ja pienistä ihmisistä näkee kasvavan jännityksen. Nimenhuudossa tarkistetaan onko kaikki paikalla. Jännitämme Miisan isän kanssa, miten hyvin ekaluokkalaisemme jää kouluun. Onneksi Miisa jää mielellään ja vielä vilkuttaa jonosta siirtyessään puurakennuksen uumeniin. Kenenkään vanhemman ei tarvinnut lähteä tueksi ja turvaksi luokkaan, ihme kyllä. Kello 12.00 koulun kello pärisee ja innokkaat ekaluokkalaiset ryntäävät vastaan tulleiden vanhempiensa luo. Opettaja selvittää lukujärjestyksen alkavan vanhempien illan jälkeen, joka pidetään jo seuraavana maanantaina. Iltapäiväkerho aloittaa jo samantien toimintansa. Miisa on tyytyväinen, että hän voi mennä koulun jälkeen isin luo tai tulla suoraan kotiin, jos minä en ole koulussa.
Kotimatkalla Miisa selvittää tarkkaan, mitä pitää tehdä.
- Aapinen täytyy päällystää, tossut ja ruokaliina ottaa seuraavana päivänä mukaan. Me syödään pulpettien päällä ja pulpetti pitää suojata.
Aapisen päällystäminen ei suju ihan helposti.
- Viimekertaisesta päällystämisestä on niin pitkä aika, selitän ja saamme sentään toisen puolen onnistumaan mallikelpoisesti.

Vanhempainillan jälkeen

Eka viikko meni nopeasti ja kirjamäärä kasvoi kolmella. Miisa on saatettu ja haettu joka päivä koulusta. Läksyt hän tekee heti koulusta tultuaan eikä häntä tarvitse niistä muistuttaa. Opettaja selvittää koulussa, mitä tulee läksyksi. Ylpeänä seuraan sivusta, kun hän kotona kaivaa kirjat laukusta ja pyytää vasta tehtävät tehtyään tarkistamaan.
Parasta Miisan ja Jonnan mielestä on välitunti. Askartelu ja ruokatunti ovat seuraavana listalla. - Inhottavinta tyttöjen mielestä on pojat, tytöt hihittävät ja kieltävät ehdottomasti mainitsemasta mitään koko asiasta.
Vanhenpainillassa on paikalla kaikkien oppilaiden äiti, isä tai molemmat vanhemmat. Opettaja Saara Mantovaara-Hämäläinen selvittää käytäntöä ja tulevaa lukukautta. Monet asiat täytyy ekaluokkalaisen hallita.
- Pitää opetella olemaan hiljaa paikoillaan, kuuntelemaan ja hyväksymään toisia, motoriikkaa pitää harjoitella sekä opetella lukemaan ja laskemaan, ope selittää.
Luokka jaetaan kahteen ryhmään, sydämiin ja tähtiin. Miisa pääsee onneksi sydänryhmään, joka on aamupainotteinen.
Hyvällä mielellä jätän ekaluokkalaiseni tämän koulun huostaan.