Keittiö

Etusivu>Keittiö>Siivouskomero

Jätehuolto ja jätteiden lajittelu

Jätehuollon järjestäminen
Näin vähennät jätteiden määrää
Pikaopas jätteiden lajitteluun

Suomessa tuotetaan vuosittain 65-70 miljoonaa tonnia jätettä, josta 0,5 miljoonaa tonnia luokitellaan ongelmajätteiksi. EU:n alueella jätteitä syntyy vuosittain 2000 miljoonaa tonnia. Tästä ongelmajätettä on yli 40 miljoonaa tonnia. Jätemäärät ovat Suomessa ja EU:n alueella jatkuvasti kasvaneet. Jätteet ovat osa yhteiskunnallista materiaalikiertoa. Jätteitä voidaan myös käyttää tuotteiden raaka-aineina ja energialähteenä (esim. Suomen ja EU:n jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäistä ja torjua jätteistä aiheutuvaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle.

Jätehuollon kehittäminen Suomessa ja EU:ssa perustuu seuraaville periaatteille:

  • Ehkäisyn periaate: jätteen syntyä on vähennettävä ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä
  • Saastuttaja maksaa: jätteen tuottajan on vastattava kaikista jätehuoltokustannuksista
  • Tuottajavastuu: vastuu jätehuollon kustannuksista on eräissä tapauksissa ulotettu koskemaan myös tavaran valmistajaa ja maahantuojaa
  • Varovaisuusperiaate: jätteistä ja jätehuollosta mahdollisesti aiheutuvia vaaroja on ennakoitava
  • Läheisyysperiaate: jätteet on käsiteltävä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa
  • Omavaraisuusperiaate: jätteiden käsittelyverkosto on luotava siten, että yhteisössä ja kussakin jäsenmaassa ollaan omavaraisia jätteiden käsittelyssä.

Alkuun
Suomen valtakunnallisen, vuoteen 2005 ulottuvan jätesuunnitelman tavoitteena on:

  • Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen
  • Uudelleenkäyttö ja kierrätys
  • Jätteiden muu hyödyntäminen
  • Jätteiden turvallisen loppukäsittelyn järjestäminen.
  • Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää vähentää myös kaatopaikkojen määrää, parantaa niiden tasoa ja tehostaa ongelmajätteiden turvallista keruuta.

JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

Vastuu jätehuollon järjestämisestä on siis jätteen haltijalla, eli yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä tai yrityksellä, jonka hallussa jäte on. Asumisessa syntyneen jätteen huollosta vastaavat myös kunnat.

Lajittelu, keräys ja kuljetus

Jätteiden lajittelu, keräys ja kuljetus hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi ovat keskeinen osa jätehuollon käytännön toteutusta. Asumisjätteestä on jätteen syntypaikoilla lajiteltava erikseen mm. biojätteet (eloperäinen elintarvike- ja puutarhajäte, joka on biologisesti hajoavaa ja myrkytöntä) keräyspaperit , pahvit, keräyslasit , ongelmajättet ja sekajätteet. Nämä kerätään yleensä kiinteistöittäin tai asuinalueittain.

Näin jätteitä voidaan hyödyntää

  • Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi ja nestepakkauskartonki sekä lasi ja metalli voidaan kierrättää ja käyttää lopuksi uusien tuotteiden raaka-aineina.
  • Energiajäte voidaan polttaa lämmön ja sähkön tuotannossa.
  • Biojäte voidaan kompostoida ja sitä kautta syntynyt ravinteikas multa voidaan käyttää viherrakentamiseen. Kaatopaikalla sekajätteen joukossa mätänevä biojäte tuottaa ilmaan metaania, joka on kasvihuonekaasu. Kun lajittelet biojätteen ja se kompostoidaan, metaania ei synny.
  • Ongelmajätteet on syytä kerätä erikseen, jotta niiden sisältämät ympäristömyrkyt eivät pääse maaperään, vesiin ja ilmaan. Älä sekoita ongelmajätteitä keskenään ja merkitse ongelmajätteet selvästi. Jos olet epävarma jätteen lajittelusta, laita jäte ongelmajätteen keräykseen. Ongelmajätteet voit laittaa ongelmajätekeräykseen tai erilliseen keräyspisteeseen.


Alkuun

Kodin ongelmajätteitä ovat mm:

  • akut ja akkunesteet elohopeakuumemittarit (apteekkiin tai ongelmajätekeräykseen) hapot (kuten rikki-, suola-, muurahais- ja etikkahappo)
  • kylmälaitteiden lämmönsiirtonesteet
  • liimat (astiat ja puhdistusvälineet)
  • liuottimet (mm. tärpätti, tinneri, asetoni, teollisuusbensiini, myös astiat ja puhdistusvälineet)
  • loisteputket ja -lamput
  • lääkkeet (palauta apteekkiin tai vie ongelmajätekeräykseen)
  • maalit, lakat (myös niitä sisältävät astiat ja niiden puhdistusvälineet, tyhjät ja kuivat maaliastiat voi laittaa sekajätteeseen
  • paristot ja ladattavat akut (esim. sähköhammasharjan, kännykän, videokameran, kameran) Mitä pienempi paristo, sitä myrkyllisempi! Vie kaikki paristot ja ladattavat akut paristojen keräysastiaan tai ongelmajätekeräykseen.
  • pesuaineet ( emäksiset pesuaineet, esim. lipeä, useat konetiskijauheet, kalkkisaostumien poistoon tai tukkeutuneen viemärin avaamiseen tarkoitetut pesuaineet)
  • torjunta-aineet, kasvinsuojeluaineet ja niiden pakkaukset
  • öljyt ja öljyiset jätteet (jäteöljyt, öljynsuodattimet, öljypakkaukset, trasselit).
  • Alkuun

NÄIN VÄHENNÄT JÄTTEIDEN MÄÄRÄÄ

Valitse viisaasti Älä osta turhia ja moninkertaisia pakkauksia. Hanki kestäviä, korjattavia ja pitkäikäisiä tavaroita. Halvin ei ole ympäristölle eikä sinulle edullisinta!

Käytä uudelleen ja uudelleen

Vältä kertakäyttöä. Käytä kauppakassia ja panttipulloja ja vie pullot takaisin kauppaan. Valitse vaatteita, joita voit käyttää monta vuotta ja vie käyttökelpoiset kengät ja puhtaat vaatteet, joita et enää käytä, kierrätyskes-kuksiin tai keräyslaatikkoihin. Kierrätyskeskuksiin voit viedä myös taloustavaroita ja huonekaluja.

Lajittele ja kierrätä

Kierrättämällä saadaan jätteistä uutta raaka-ainetta ja säästyy luonnonvaroja. Kierrätetyn raaka-aineen käyttäminen vähentää myös veden, energian ja kemikaalien tarvetta valmistusprosessissa. Kun lajittelet, lajittele oikein. Vääränlaiset tai likaiset jätteet lajitellun jätteen joukossa saattavat estää koko erän kierrätyksen. Ole siis tarkkana kun lajittelet, ettet tee turhaksi muiden tekemää työtä. Jos olet epävarma, ota selvää tai pane jäte sekajätteeseen. Poikkeuksena sääntöön on ongelmajäte: jos olet epävarma, pane jäte aina ongelmajätekeräykseen!

Jätteidenlajittelulla säästät rahaa

Kun sekajätteen määrä pienenee, taloyhtiö tai omakotitalon asukas voi pidentää jäteastioiden tyhjennysväliä ja jätemaksu alenee.

Maija Luoto

Lisätietoja: www.vyh.fi, www.ytv.fi, www.kiertokapula.fi, www.ekokem.fi

Pikaopas jätteiden lajitteluun

 

Alkuun