|

Etusivu>Keittiö>Siivouskomero
Jätehuolto
ja jätteiden lajittelu
Jätehuollon
järjestäminen
Näin vähennät jätteiden
määrää
Pikaopas jätteiden lajitteluun
Suomessa
tuotetaan vuosittain 65-70 miljoonaa tonnia jätettä, josta
0,5 miljoonaa tonnia luokitellaan ongelmajätteiksi.
EU:n alueella jätteitä syntyy vuosittain 2000
miljoonaa tonnia. Tästä ongelmajätettä on yli 40 miljoonaa
tonnia. Jätemäärät
ovat Suomessa ja EU:n alueella jatkuvasti kasvaneet. Jätteet
ovat osa yhteiskunnallista materiaalikiertoa. Jätteitä
voidaan myös käyttää tuotteiden raaka-aineina ja energialähteenä
(esim. Suomen ja EU:n jätepolitiikan tavoitteena on edistää
luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäistä ja torjua
jätteistä aiheutuvaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle.
Jätehuollon
kehittäminen Suomessa ja EU:ssa perustuu seuraaville periaatteille:
-
Ehkäisyn periaate: jätteen syntyä on vähennettävä ja
mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä
-
Saastuttaja maksaa: jätteen tuottajan on vastattava
kaikista jätehuoltokustannuksista
-
Tuottajavastuu:
vastuu jätehuollon kustannuksista on eräissä tapauksissa
ulotettu koskemaan myös tavaran valmistajaa ja maahantuojaa
-
Varovaisuusperiaate:
jätteistä ja jätehuollosta mahdollisesti aiheutuvia
vaaroja on ennakoitava
-
Läheisyysperiaate:
jätteet on käsiteltävä mahdollisimman lähellä niiden
syntypaikkaa
-
Omavaraisuusperiaate: jätteiden käsittelyverkosto on luotava
siten, että yhteisössä ja kussakin jäsenmaassa ollaan omavaraisia
jätteiden käsittelyssä.

Suomen
valtakunnallisen, vuoteen 2005 ulottuvan jätesuunnitelman
tavoitteena on:
-
Jätteiden
määrän ja haitallisuuden vähentäminen
-
Uudelleenkäyttö
ja kierrätys
-
Jätteiden
muu hyödyntäminen
-
Jätteiden
turvallisen loppukäsittelyn järjestäminen.
-
Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää vähentää myös kaatopaikkojen
määrää, parantaa niiden tasoa ja tehostaa ongelmajätteiden
turvallista keruuta.
JÄTEHUOLLON
JÄRJESTÄMINEN
Vastuu
jätehuollon järjestämisestä on siis jätteen haltijalla, eli
yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä tai yrityksellä, jonka
hallussa jäte on. Asumisessa syntyneen jätteen huollosta vastaavat
myös kunnat.
Lajittelu,
keräys ja kuljetus
Jätteiden lajittelu, keräys ja kuljetus hyödynnettäväksi tai
käsiteltäväksi ovat keskeinen osa jätehuollon käytännön toteutusta.
Asumisjätteestä on jätteen syntypaikoilla lajiteltava erikseen
mm. biojätteet (eloperäinen elintarvike- ja puutarhajäte,
joka on biologisesti hajoavaa ja myrkytöntä) keräyspaperit
, pahvit, keräyslasit , ongelmajättet ja sekajätteet. Nämä
kerätään yleensä kiinteistöittäin tai asuinalueittain.
Näin
jätteitä voidaan hyödyntää
- Hyötyjätteet,
kuten paperi, pahvi ja nestepakkauskartonki sekä lasi ja
metalli voidaan kierrättää ja käyttää lopuksi uusien tuotteiden
raaka-aineina.
- Energiajäte
voidaan polttaa lämmön ja sähkön tuotannossa.
- Biojäte
voidaan kompostoida ja sitä kautta syntynyt ravinteikas
multa voidaan käyttää viherrakentamiseen. Kaatopaikalla
sekajätteen joukossa mätänevä biojäte tuottaa ilmaan metaania,
joka on kasvihuonekaasu. Kun lajittelet biojätteen ja se
kompostoidaan, metaania ei synny.
- Ongelmajätteet
on syytä kerätä erikseen, jotta niiden sisältämät ympäristömyrkyt
eivät pääse maaperään, vesiin ja ilmaan. Älä sekoita ongelmajätteitä
keskenään ja merkitse ongelmajätteet selvästi. Jos olet
epävarma jätteen lajittelusta, laita jäte ongelmajätteen
keräykseen. Ongelmajätteet voit laittaa ongelmajätekeräykseen
tai erilliseen keräyspisteeseen.

Kodin
ongelmajätteitä ovat mm:
-
akut ja akkunesteet elohopeakuumemittarit (apteekkiin tai
ongelmajätekeräykseen) hapot (kuten rikki-, suola-, muurahais-
ja etikkahappo)
- kylmälaitteiden
lämmönsiirtonesteet
- liimat
(astiat ja puhdistusvälineet)
- liuottimet
(mm. tärpätti, tinneri, asetoni, teollisuusbensiini, myös
astiat ja puhdistusvälineet)
- loisteputket
ja -lamput
- lääkkeet
(palauta apteekkiin tai vie ongelmajätekeräykseen)
- maalit,
lakat (myös niitä sisältävät astiat ja niiden puhdistusvälineet,
tyhjät ja kuivat maaliastiat voi laittaa sekajätteeseen
- paristot
ja ladattavat akut (esim. sähköhammasharjan, kännykän, videokameran,
kameran) Mitä pienempi paristo, sitä myrkyllisempi! Vie
kaikki paristot ja ladattavat akut paristojen keräysastiaan
tai ongelmajätekeräykseen.
- pesuaineet
( emäksiset pesuaineet, esim. lipeä, useat konetiskijauheet,
kalkkisaostumien poistoon tai tukkeutuneen viemärin avaamiseen
tarkoitetut pesuaineet)
- torjunta-aineet,
kasvinsuojeluaineet ja niiden pakkaukset
- öljyt
ja öljyiset jätteet (jäteöljyt, öljynsuodattimet, öljypakkaukset,
trasselit).

NÄIN
VÄHENNÄT JÄTTEIDEN MÄÄRÄÄ
Valitse
viisaasti Älä osta turhia ja moninkertaisia pakkauksia. Hanki
kestäviä, korjattavia ja pitkäikäisiä tavaroita. Halvin ei
ole ympäristölle eikä sinulle edullisinta!
Käytä uudelleen ja uudelleen
Vältä
kertakäyttöä. Käytä kauppakassia ja panttipulloja ja vie pullot
takaisin kauppaan. Valitse vaatteita, joita voit käyttää monta
vuotta ja vie käyttökelpoiset kengät ja puhtaat vaatteet,
joita et enää käytä, kierrätyskes-kuksiin tai keräyslaatikkoihin.
Kierrätyskeskuksiin voit viedä myös taloustavaroita ja huonekaluja.
Lajittele ja kierrätä
Kierrättämällä saadaan jätteistä uutta raaka-ainetta ja säästyy
luonnonvaroja. Kierrätetyn raaka-aineen käyttäminen vähentää
myös veden, energian ja kemikaalien tarvetta valmistusprosessissa.
Kun lajittelet, lajittele oikein. Vääränlaiset tai likaiset
jätteet lajitellun jätteen joukossa saattavat estää koko erän
kierrätyksen. Ole siis tarkkana kun lajittelet, ettet tee
turhaksi muiden tekemää työtä. Jos olet epävarma, ota selvää
tai pane jäte sekajätteeseen. Poikkeuksena sääntöön on ongelmajäte:
jos olet epävarma, pane jäte aina ongelmajätekeräykseen!
Jätteidenlajittelulla säästät rahaa
Kun sekajätteen määrä pienenee, taloyhtiö tai omakotitalon
asukas voi pidentää jäteastioiden tyhjennysväliä ja jätemaksu
alenee.
Maija
Luoto

Lisätietoja:
www.vyh.fi,
www.ytv.fi,
www.kiertokapula.fi,
www.ekokem.fi
Pikaopas
jätteiden lajitteluun

|