Nuoruuden aika
Toukokuu on seurustelun, tanssin, laulun ja nuoruuden aikaa. Suuret kirkolliset juhlat ja talvi ovat takanapäin, on aika viettää uuden kasvukauden ja hedelmällisyyden juhlaa. 
Maalaisperinteessä nämä "pakanalliset" keväiset karnevaalit ovat eläneet pitkään. Vappua, katolilaisen pyhimyksen Valpurin muistopäivää (k. 780), Valpurin messua, vietetään edelleen kaikkialla Euroopassa toukokuun 1. päivänä. 
Kirkko yritti aikoinaan hillitä nuorten liiallista riehakkuutta ja varsinkin nuorten miesten väkivaltaisuutta ja pyhitti tämän kauden Neitsyt Marialle kieltämällä mm. avioliiton solmimisen tänä aikana. Kirkollisetkaan voimat eivät kuitenkaan ole onnistuneet keväistä juhlamieltä lannistamaan. Ihmisille tulee keväisin aivan uutta intomielisyyttä "kiima", kuten kaikille luontokappaleille valon ja lämmön vaikutuksesta. 

Vappu, Valpuri 1.5. 
Suomessa ja Ruotsissa vapusta on tullut ylioppilaiden kevätjuhla. 
Aiemmin ylioppilaslakit otettiin käyttöön vappuna, minkä jälkeen lakkia pidettiin aina syyskuun loppuun saakka. Tämän tavan näemme nykyisin enää vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Tuskinpa nykyaikana kukaan haluaisikaan kulkea puolta vuotta ylioppilaslakki päässä, niin hieno lakki kuin se onkin. 
Vappu on meille nykyisin myös yleinen kevätjuhla, ainoa karnevaalijuhla maassamme, jossa ns. normaalin käytöksen rajoja uskalletaan julkisesti kolkutella. 
Vapun päivän säistä ei koskaan Suomessa tiedä. Pohjoisessa vielä hiihdetään, etelässä saattavat koivut olla jo hiirenkorvalla. Säiden salliessa voisi brunssieväät pakata koriin ja käydä syömässä luonnon helmassa, vaikkapa ensivisiitillä oman kesämökin terassilla.

Vappumenu

Vappupatee
Katkarapu-tomaattihyytelö
Rollmops
Juustolla kuorrutetut vihersimpukat
Lämmin vuohenjuusto-tomaattisalaatti
Graavilohi-pastakääryle
Katkarapupiiras

Juhlajuomia