Juhannusyö
Viinan varoituksia
Kalevalainen runo
Juhannusmenu
Nicehouse
ja Bon Appétit tarjoavat tarinaa ja reseptejä
juhannuksen viettoon.
Juhannukseen
minut liittää paitsi nimeni myös se seikka,
että se on vuoden juhlista ainoa, joka taatusti tarjoaa
mahdollisuuden rentoutumiseen hyvän ruoan ja hauskan
seuran parissa. Kaikkina muina juhlina niin minä kuin
kaikki muut ravintola-alan ammattilaiset olemme yleensä
töissä, järjestämässä juhlia
ja makuelämyksiä muille. Toki olen työskennellyt
myös juhannuksena, mutta aiempina vuosikymmeninä
eivät suomalaiset suvijuhlaansa esimerkiksi ruotsinlaivoilla
viettäneet. Noista kiireettömistä juhannusristeilyistä
ovatkin mieleeni jääneet laivahenkilökunnan
aattoateria ja juhannuspäivän sillilounas. Ruoka
oli hyvää, mieli iloinen ja ympärillä
Merenkurkun maisema: vettä ja taivasta niin pitkälle
kuin silmä siinsi.
Juhannus
on suomalainen juhla, joka antaa lupauksen paljosta. Kaivattu
kesä on alullaan ja varhaislajikkeista ainakin tomaatti,
kurkku ja uudet perunat ovat saatavilla. Kun kasvukausi
etenee ja kesä lämpenee saamme yhä enemmän
maistuvia kotimaisia vihanneksia aivan lähiympäristöömme.
Mitä lyhyempi ruoan raaka-aineiden matka pellolta keittiöön
on, sitä yksinkertaisemmin ja helpommin niistä
voi valmistaa hyvää ja maistuvaa ruokaa.
Oheisen
aattoillan ateriaehdotukseni raaka-aineet on helppo hankkia
ja ruoka myös valmistuu vaivatta ja suhteellisen nopeasti.
Kesäaikaan valmistan ja syön paljon kalaa ja vihanneksia
- suomalaista ruokaa. Suomalaista ruokaa minulle ovat kotimaisista
raaka-aineista valmistetut annokset. Kun keittiössä
on vielä supisuomalainen kokki, lienee lopputulos selvä.
Suomalainen juhla-ateria syntyy myös resepteillä,
jotka alunperin ovat kotoisin Espanjasta, Italiasta ja Irlannista.
Hyvää
makumatkaa iloisesti kotimaisin
voimin suomalaisessa suvessa!
Bon
Appétit!
Jukka Oresto

Juhannusyö
Juhannusyö
on Jeesuksen syntymäajankohdan vastapuolella. Siihen
liittyy sekä uskonto että taikuus. Kirkko ei ole
koskaan onnistunut tukahduttamaan juhannuksen vieton “pakanallisia“
piirteitä, esikristilliseltä aikakaudelta periytyviä
luonnon juhlan aineksia. Kirkko halusi antaa Euroopassa
kansanjuhlalle uuden merkityksen ja nimitti sen Johannes
Kastajan syntymän muistojuhlaksi. Raamatun mukaan Johannes
syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Hän sai nimen
Kastaja, koska vaati kuulijoitaan kastautumaan Jordanvirrassa.
Hän kastoi myös Jeesuksen. Johanneksen kaula katkaistiin,
kun hän uskalsi arvostella vääryyttä.
Juhannusjuhlan ajankohdassa nähtiin sen vuoksi symbolisesti
myös luonnon katoavaisuus. Se on valon ja pimeyden,
hyvän ja pahan välinen taistelu, joka oli omiaan
synnyttämään pelkoa sekä monenlaisia
ennustuksia ja arveluita tulevasta.
Juhannusyöstä
tuli meilläkin symbolien kyllästämä.
Noidat olivat silloin valloillaan ja arveltiin, että
juuri juhannusyönä kaikki maailmanmahti sijoittuu
lääkekasveihin ja yrtteihin. Ne on kerättävä
ennen aamukastetta, jolloin niiden vaikutus on voimakkaimmillaan.
Myös karjaonnea ja maidontuloa parannettiin Suomessa
kukittamalla lehmät juhlaan, mieluiten kieloilla. Kansanomaisissa
juhlissa maidosta valmistettiin perinteisimmät juhannusherkut,
kotijuustot ja viilit.
Tulen
uskottiin karkottavan pahoja henkiä ja lisäävän
kesän valoa ja lämpöä. Kokon arvellaan
myös olevan kalevalaisen taruston mukaan Kokolle eli
maakotkalle poltettu uhrituli. Maakotkaa on ihailtu vuosisatojen
ajan, se on lintujen kuningas. Juhannuskokkomme saattaa
olla jäänne muinaisuskomme ukkosenlinnulle ja
heimomme kantaisälle tarkoitetusta tulesta.
Viinan varoituksia vuodelta 1644
Enämbi
viina saattaa ihmisen tompelixi,
wiisaat willidze ja hullut teke vielä hullummax,
turmele taidon, sytyttä hecuman, saatta capinan ja
punaiset silmät:
teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoitta salaisuudet,
kohoitta Jumalan wihan, ja saattaa cadotuxen.
Sen tähden ei yxikän pidä juoman enä
cuin tarpeexi ja terweydexi.
Juoda myös ilo picarit, eli iloxi ystäwällises
cocouxis ei ole kielty,
cosca ylönpaltisus estetyxi tule, ja taito, tieto ja
ymmärrys talles on,
ja wircans töihin sovelias. Pitä siis waari otettaman,
ettei yxikän määrä mital ja ylönpaltisudel
pacota ja yllytä toistans
(erinomaisesti Nuorucaisia ja waimo wäke, ja ei yhtäkän)
ylidze sen Jumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunniallisuuden.
Laurentius
Petrin saarnakokoelmasta Selityxet Joca-Päiväisten
Huomen-Ehto- ja Ruocalucuin eli Siunausten yxinkertasil
Saamoil edespannut Laurentius Petri Aboico Minist. Verbi
Dei in Loimi-Joki. A. 1644.
Kalevalaisen runon Bon
Appétit - piiraat ohjelmassa, keväällä
-97
esitti ilomantsilainen runonlausuja:
Saimi Talvivaara
Kun konsa tulevi vieras,
ellös vierasta vihatko.
Ainapa
hyvätalonen piti
vierahan varoja,
liikoja lihamuruja,
kaunihia kakkaroita.
Käske
vieras istumahan,
syötä vierasta sanoilla
kunnes keitto kerkeävi.
Tupa
on pantu tullaksesi,
pantu paikalle hyvälle.
Isäntä on hyvätapainen,
emäntä vieläi parempi.
Tuoppi
tuuahan kätehen,
keitinpiiraset etehen.
Suu
ei laula sulatta voitta,
kieli keitinpiirasitta.
Täällä
ei surulla syyä,
ei eletä huolen kanssa.
Täällä
syyähän surutta,
eletähän huoletonna.
Onpa kystä kyllin syyä,
kyllin juua,
kyllin antoa kylälle.
Onpa
lohta luotasilla,
sivuilla sianlihoa.
Kupit
on kaikki kukkuraiset,
suolat suoatettu sekahan,
päähän pitkän pitopöyän.
Taikinat
on taputeltu,
vatruskaiset valmistettu.
Onpa
pirotella piirasia,
murotella voimuruja,
sirotella siikasia,
lohkoa lohikaloja.
Veitsellä hopehisella,
kuraksella kultaisella.
Syyäksenne,
juuaksenne,
ilomiellä ollaksenne.
Juhannusmenu
Gazpacho
Herne- ja korianterikeitto
Selleri-hasselpähkinäkeitto
Kokonaisena keitetty lohi
Perlan persiljakastike
Anchoiade
Savukalatahna
Omenamousse
Mantelitorttu
Kasvishyytelö
Punajuurisilakat
Sahramilla maustettu lohiterriini
Häränlihasalaatti
Kermakakku