Juhannusyö
Viinan varoituksia
Kalevalainen runo
Juhannusmenu

Nicehouse ja Bon Appétit tarjoavat tarinaa ja reseptejä juhannuksen viettoon.
 

Juhannukseen minut liittää paitsi nimeni myös se seikka, että se on vuoden juhlista ainoa, joka taatusti tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen hyvän ruoan ja hauskan seuran parissa. Kaikkina muina juhlina niin minä kuin kaikki muut ravintola-alan ammattilaiset olemme yleensä töissä, järjestämässä juhlia ja makuelämyksiä muille. Toki olen työskennellyt myös juhannuksena, mutta aiempina vuosikymmeninä eivät suomalaiset suvijuhlaansa esimerkiksi ruotsinlaivoilla viettäneet. Noista kiireettömistä juhannusristeilyistä ovatkin mieleeni jääneet laivahenkilökunnan aattoateria ja juhannuspäivän sillilounas. Ruoka oli hyvää, mieli iloinen ja ympärillä Merenkurkun maisema: vettä ja taivasta niin pitkälle kuin silmä siinsi.

Juhannus on suomalainen juhla, joka antaa lupauksen paljosta. Kaivattu kesä on alullaan ja varhaislajikkeista ainakin tomaatti, kurkku ja uudet perunat ovat saatavilla. Kun kasvukausi etenee ja kesä lämpenee saamme yhä enemmän maistuvia kotimaisia vihanneksia aivan lähiympäristöömme. Mitä lyhyempi ruoan raaka-aineiden matka pellolta keittiöön on, sitä yksinkertaisemmin ja helpommin niistä voi valmistaa hyvää ja maistuvaa ruokaa.

Oheisen aattoillan ateriaehdotukseni raaka-aineet on helppo hankkia ja ruoka myös valmistuu vaivatta ja suhteellisen nopeasti. Kesäaikaan valmistan ja syön paljon kalaa ja vihanneksia - suomalaista ruokaa. Suomalaista ruokaa minulle ovat kotimaisista raaka-aineista valmistetut annokset. Kun keittiössä on vielä supisuomalainen kokki, lienee lopputulos selvä. Suomalainen juhla-ateria syntyy myös resepteillä, jotka alunperin ovat kotoisin Espanjasta, Italiasta ja Irlannista.

Hyvää makumatkaa iloisesti kotimaisin 
voimin suomalaisessa suvessa!

Bon Appétit!
Jukka Oresto

Juhannusyö

Juhannusyö on Jeesuksen syntymäajankohdan vastapuolella. Siihen liittyy sekä uskonto että taikuus. Kirkko ei ole koskaan onnistunut tukahduttamaan juhannuksen vieton “pakanallisia“ piirteitä, esikristilliseltä aikakaudelta periytyviä luonnon juhlan aineksia. Kirkko halusi antaa Euroopassa kansanjuhlalle uuden merkityksen ja nimitti sen Johannes Kastajan syntymän muistojuhlaksi. Raamatun mukaan Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Hän sai nimen Kastaja, koska vaati kuulijoitaan kastautumaan Jordanvirrassa. Hän kastoi myös Jeesuksen. Johanneksen kaula katkaistiin, kun hän uskalsi arvostella vääryyttä. Juhannusjuhlan ajankohdassa nähtiin sen vuoksi symbolisesti myös luonnon katoavaisuus. Se on valon ja pimeyden, hyvän ja pahan välinen taistelu, joka oli omiaan synnyttämään pelkoa sekä monenlaisia ennustuksia ja arveluita tulevasta.

Juhannusyöstä tuli meilläkin symbolien kyllästämä. Noidat olivat silloin valloillaan ja arveltiin, että juuri juhannusyönä kaikki maailmanmahti sijoittuu lääkekasveihin ja yrtteihin. Ne on kerättävä ennen aamukastetta, jolloin niiden vaikutus on voimakkaimmillaan. Myös karjaonnea ja maidontuloa parannettiin Suomessa kukittamalla lehmät juhlaan, mieluiten kieloilla. Kansanomaisissa juhlissa maidosta valmistettiin perinteisimmät juhannusherkut, kotijuustot ja viilit.

Tulen uskottiin karkottavan pahoja henkiä ja lisäävän kesän valoa ja lämpöä. Kokon arvellaan myös olevan kalevalaisen taruston mukaan Kokolle eli maakotkalle poltettu uhrituli. Maakotkaa on ihailtu vuosisatojen ajan, se on lintujen kuningas. Juhannuskokkomme saattaa olla jäänne muinaisuskomme ukkosenlinnulle ja heimomme kantaisälle tarkoitetusta tulesta.

 

Viinan varoituksia vuodelta 1644

Enämbi viina saattaa ihmisen tompelixi, 
wiisaat willidze ja hullut teke vielä hullummax, 
turmele taidon, sytyttä hecuman, saatta capinan ja punaiset silmät: 
teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoitta salaisuudet, 
kohoitta Jumalan wihan, ja saattaa cadotuxen. 
Sen tähden ei yxikän pidä juoman enä cuin tarpeexi ja terweydexi. 
Juoda myös ilo picarit, eli iloxi ystäwällises cocouxis ei ole kielty, 
cosca ylönpaltisus estetyxi tule, ja taito, tieto ja ymmärrys talles on, 
ja wircans töihin sovelias. Pitä siis waari otettaman, 
ettei yxikän määrä mital ja ylönpaltisudel pacota ja yllytä toistans 
(erinomaisesti Nuorucaisia ja waimo wäke, ja ei yhtäkän) 
ylidze sen Jumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunniallisuuden.

Laurentius Petrin saarnakokoelmasta Selityxet Joca-Päiväisten Huomen-Ehto- ja Ruocalucuin eli Siunausten yxinkertasil Saamoil edespannut Laurentius Petri Aboico Minist. Verbi Dei in Loimi-Joki. A. 1644.

Kalevalaisen runon Bon Appétit - piiraat ohjelmassa, keväällä -97 
esitti ilomantsilainen runonlausuja: 
Saimi Talvivaara

 
Kun konsa tulevi vieras,
ellös vierasta vihatko.

Ainapa hyvätalonen piti 
vierahan varoja,
liikoja lihamuruja,
kaunihia kakkaroita.

Käske vieras istumahan,
syötä vierasta sanoilla 
kunnes keitto kerkeävi.

Tupa on pantu tullaksesi,
pantu paikalle hyvälle.
Isäntä on hyvätapainen,
emäntä vieläi parempi.

Tuoppi tuuahan kätehen,
keitinpiiraset etehen.

Suu ei laula sulatta voitta,
kieli keitinpiirasitta.

Täällä ei surulla syyä,
ei eletä huolen kanssa.

Täällä syyähän surutta, 
eletähän huoletonna.
Onpa kystä kyllin syyä, 
kyllin juua,
kyllin antoa kylälle.

Onpa lohta luotasilla,
sivuilla sianlihoa.

Kupit on kaikki kukkuraiset,
suolat suoatettu sekahan,
päähän pitkän pitopöyän.

Taikinat on taputeltu,
vatruskaiset valmistettu.

Onpa pirotella piirasia, 
murotella voimuruja,
sirotella siikasia,
lohkoa lohikaloja.
Veitsellä hopehisella,
kuraksella kultaisella.

Syyäksenne, juuaksenne,
ilomiellä ollaksenne.
 

Juhannusmenu

Gazpacho
Herne- ja korianterikeitto
Selleri-hasselpähkinäkeitto
Kokonaisena keitetty lohi
Perlan persiljakastike
Anchoiade
Savukalatahna
Omenamousse
Mantelitorttu
Kasvishyytelö
Punajuurisilakat
Sahramilla maustettu lohiterriini
Häränlihasalaatti
Kermakakku